Suomen keskiaika n. 1150-1521 s. 35-39

Ristiretket Ristiretkien syitä: Talous: verot, kaupankäynti ja mm. turkikset kiinnostivat Ruotsia Valta: kuninkaalle valloitukset tärkeitä osoittamaan asemansa maan johdossa Uskonto: kirkko jakaantui 1054, katoliset ja ortodoksit kamppailivat pakanamaista, ristiretkeläisille luvattiin pääsy taivaaseen

Kolme ristiretkeä Kristinusko levisi hitaasti kaupan ja ristiretkien myötä, sekoittui aluksi muinaisuskontoihin Kolme ristiretkeä (1155-1293: 1. Varsinais-Suomi (piispa Henrik & kuningas Eerik, legenda Lallista ja Henrikin surmasta) 2. Häme (Birger jaarli) 3. Karjala (Torkkeli Knuutinpoika) Valloitusten seurauksena alettiin rakentaa Turun, Hämeen- ja Viipurin linnaa Novgorod teki vastahyökkäyksiä Suomen alueelle

Ristiretkien oletetut kohteet

Pähkinäsaaren rauha 1323 1323 Novgorod ja Ruotsi tekivät rauhansopimuksen Suomen alueesta Pähkinäsaaressa Laatokan saaressa Suomi jaettiin ensimmäistä kertaa: Länsi jäi Ruotsille, Itä-Suomi Novgorodille

Pähkinäsaaren oletettu rajalinja

Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s. 35-51 Suomesta v. 1362 Ruotsin maakunta, Itämaa, sai lähettää omat edustajat Uppsalan Moran kuninkaanvaaliin Yhdeksän linnalääniä, joissa kruunun virkamiehiä >> linnojen rakentaminen & verot Sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto, porvarit, talonpojat Ensimmäiset lait otettiin käyttöön (ns. maalait), laamanninoikeus ja pitäjien käräjät Katolinen kirkko: Turun piispa johti, verotusoikeus, luostarilaitos

Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s. 35-51 Maatalous pääelinkeino, suomalaiskaupungit osana Hansa-järjestelmää: voi, kala, turkikset Suomeen kuusi kaupunkia: Turku, Porvoo, Ulvila, Naantali, Viipuri, Rauma

Kristofferin maanlaki (1442): tachto tapon kaari 1. Nytt tule rijta miesten waihelle, tappauat toinen toisens, Silloin maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman heidhän perillisens kuningan sacko 8. aurtot ia 13. ma~rka, nijn mös kihlacunnalle. 2. Hengi hengest. Tappa mies miehen ia käsitetän tuorelda työldä cohta Rumin tykönä taicka pakeneuaisilda ialgoilda, sama päiuänä ia öönä, iona hän työn teki, nijn andakan hengen hengest. Ia ei pidhä hänelle oleman rauha paitzi kircko ia klostarit. Ios se löytän että hän teki sen työn tahdollans, paitzi caickia hengen hätä, se maatkan kihlacunnan nimitöxelle, iosa työ tehtin, ennen quin hänen hengens otetan. 3. Tule sen miehen lähimmäinen suku, ioca tapettu on, päiuän ia öön sisällä, ia tappa miehen tappaian sillä wihalla ilman duomiota, nijn maxakan hänen edhestäns, ia paastokan ninquin mwkin miehen tappaia, ia ei taruitze maalda pakeneman, eikä hengiens mistaman, wan maxakan kuningalle 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia samalle muoto kihlacunnalle.

Linnaläänit

Keskiajan kaupungit

Hansa-kaupan reittejä

Turun linna

Hämeen linna

Viipurin linna

Olavinlinna

Kastelholma

Raasepori

Katolinen kirkko Kirkko oli valtiota vahvempi vallanpitäjä Turkuun tuli piispa, kun Turun tuomiokirkko valmistui n. 1292 Piispa nimitti pitäjien papit, jotka olivat opiskelleet Turun katedraalikoulussa (teinit) Kirkolla oli oikeus verottaa pitäjien asukkaita kymmenyksillä (mm. vilja, turkikset, suolattu kala, liha + kyyditysvelvollisuus) Kirkolla myös dominikaani, fransiskaani- ja birgittalaisluostarit maassa

Turun tuomiokirkko

Opiskelua katedraalikoulussa

Naantalin Birgittalaisluostari

Kalmarin unioni ja Kustaa Vaasa 1396 Ruotsi yhdistyi Tanskan ja Norjan kanssa Kalmarin unioniksi aina vuoteen 1523 Hallitsijana toimi kuningatar Margareeta ja hänen seuraajana Eerik Pommerilainen Ruotsi kapinoi unionia vastaan, koska koki vain Tanskan hyötyvän siitä v. 1520 unionikuningas Kristian II murhasi 80 ruotsalaisylimystä Tukholmassa Tukholman verilöyly johti ruotsalaiset kapinaan Tanskaa vastaan, heitä johti Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa

Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17.6.1397

Tukholman verilöyly

Uusi aika ja Kustaa Vaasan uskonpuhdistus Kustaa Vaasa nousi valtaan liittoutumalla Lyypekin kanssa, mutta velkaantui samalla sille Paikatakseen maan taloutta Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen, kääntyen luterilaisuuteen 1527 katolinen kirkko menetti valta-asemansa ja luovutti omaisuuksiaan valtiolle Västeråsin valtiopäivillä

Kustaa Vaasan uudistuksia Kirkon jumalanpalveluksissa siirryttiin kansankielelle (Suomessa Mikael Agricola suomensi Uuden testamentin ja julkaisi aapisen) Verotusta kiristettiin (alettiin maksaa taloittain) Kuninkuudesta tuli perinnöllinen Vaasa-suvussa Ulkomaankauppaa laajennettiin, Suomeen tuli Helsingin kaupunki v. 1550 Asutus alkoi laajeta pohjoiseen, ns. savolaisekspansio pohjoiseen >> johti sotaan Venäjän kanssa, v. 1557 rauhanneuvottelut Moskovassa Mikael Agricolan johdolla

Mikael Agricola 1510-1557 Kotoisin Pernajasta Opiskeli Viipurin latinakoulussa Wittenbergin yliopistoon Turun katedraalikoulun rehtori, 1550 Turun piispaksi Uuden testamentin suomennos (1548), ABC-kirja (1543) + 7 muuta ensimmäistä suomenkielistä kirjaa

25-vuotinen sota (1570-95) ja Täyssinän rauha 1595 Kiistaa raja-alueista Kuningas Juhanan ja Iivana IV:n välit vihamieliset Verot kaksinkertaistuivat Linnaleirijärjestelmä: majoitusvelvollisuus, maatilojen määrä romahti

Nuijasota 1596-1597 Talonpoikien vero- ja linnaleirirasitus liiallinen Kustaa Vaasan nuorin poika Kaarle yllytti talonpoikia kapinaan Käskynhaltija Klaus Flemingin joukot löivät talonpojat näiden hyökätessä kohti Turkua

Albert Edelfelt: Kaarle-Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 1878.

Veljessodat Kustaa Vaasa kuoli 1560  vanhin poika Eerik XIV valtaan Kiistat veljen, Juhana-herttuan kanssa: uskonnolliset erot ja suhteet Puolaan

Juhana III kuninkaana 1568-1592

Veljessodat Juhanan kuoltua 1592 valtaan tuli poika Sigismund (myös Puolan kuningas ja katolinen) Kustaa Vaasa nuorin poika, luterilainen Kaarle syrjäytti hänet ja Klaus Flemingin sotaretkillään

Suomen käskynhaltija Klaus Fleming

Kaarle IX kuninkaana 1604-1611