Mielenterveyden Häiriöt
Vuosittain 1-2 ihmistä sadasta sairastuu mielen sairauteen. Ihmisen mieltä ei voida mitata yhtä helposti kuin verenpainetta tai kuumetta. Mielialahäiriöistä tai mielen sairauksista voi olla joskus hankalaa jutella luontevasti ilman leimaamista, häpeää ja pelkoja. Ihmisten suhtautumisessa on kuitenkin tapahtunut myönteistä muutosta ja keskustelu mielen sairauksista on nykyään paljon avoimempaa kuin ennen.
Muutaman päivän kestävä alakuloinen olo kuuluu tavalliseen arkeen, eikä siitä pidä huolestua. Psyykkistä pahaa oloa ei pidä salailla ja hävetä, vaan omista tuntemuksista on hyvä keskustella läheisten kanssa samalla tavoin kuin esimerkiksi päänsärystä tai selkäkivusta. Monesti nuori tai aikuinen ei itse pysty tunnistamaan esimerkiksi masennuksensa hiljaa hiipivää hiljaa hiipivää pahenemista. Jos alakulo muuttuu pysyvämmäksi olotilaksi ja toivottomuus ja itsetuhoajatukset alkavat ahdistaa mieltä, on syytä huoleen ja silloin tarvitaan ammattiapua.
Masennus Masennus eli depressio on yleisin mielenterveyden häiriö. Masennus voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa. Lähes joka viides kärsii masennustiloista jossain vaiheessa elämäänsä. Monesti masennus liittyy elämänmuutoksiin tai esimerkiksi runsaaseen päihteiden käyttöön. Vaikeassa ja pitempään kestäneessä, masennustilassa ihminen kokee olonsa niin toivottomaksi ja arvottomaksi, että hänen riskinsä tehdä itsemurha kasvaa. uus dia
Skitsofrenia Skitsofreniaa on kuvattu mielen pirstoutumiseksi. Sairastunut kokee harhaluuloja ja aistiharhoja. Hän saattaa kokea kuulevansa erikoisia ääniä tai olevansa joku toinen. Suomessa on todettu noin skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Toisaalta 5-20% paranee sairaudesta oireettomaksi lääkityksellä ja terapialla.