Pohjanmaan liiton sekä Kuntaliiton maakuntatilaisuus, Vaasa Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Kuntatalousyksikön johtaja

Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen kuntatalouden linjaukset Julkisen talouden suunnitelma, Kuntatalousohjelma Pohjanmaan kuntatalous Ilari Soosalu, Vaasa

Talouden fundamentteja

Ilari Soosalu, Vaasa

BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Ilari Soosalu, Vaasa

Pitkän aikavälin kasvuarvio 1 % Suomen Pankki: Suomen talouskasvu keskimäärin noin yksi prosenttia vuosina 2014– 2030 »Ed. arvio keskimäärin 1½ % v. 2013– Ilari Soosalu, Vaasa

Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2014, suhteessa BKT:een, % Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy Ilari Soosalu, Vaasa7

Kestävyysvajearvio jaettuna eri sektoreille, % BKT:sta Työeläke- rahastot ValtioKunnatYhteensä Velan hoitomenot0.00,70,10,9 Perusjäämä-1,00,50,70,2 Omaisuustulot0,70,20,31,2 Tulonsiirrot-0,70,4 0,0 Ikäsidonnaiset menot-1,20,71,51,0 Kestävyys- vaje -2,22,53,13,3 Lähde: Valtiovarainministeriö, syksy MP Kevät 2015 Tulevaisuuden tasapaino Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntatalouden tila ja näkymiä

Palkkasumman muutos Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos Prosenttia: BKT, määrän muutos Kuluttajahintojen muutos Kuntien kustannustason muutos Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos ,0 0,0 2, ,6 8,7 1,0 0,8 1,5 0,7 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015–2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma ).2011 Prosenttia: Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma) : ,5 8,8 0,3 -0,1 0,9 0,6 0, ,1 0,0 1,1 -0,10,5 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Työttömyysaste BKT, määrän muutos 2,5 2,1 8,3 0,3 1,4 8,7 0,5 1,1 9,6 1,5 1,2 9,4 1,2-0,40,21,3 Kuntien kustannustason muutos 2,10,50,61,2 1,6 8,6 1,4 1,3 1, ,5 0,0 1,2 1,7 1,2 9,1 1,4 1,1 Ansiotasoindeksin muutos 1,41,21,3 1,9 8,3 1,7 1,4 1, ,8 0,0 1,7 2,2 1,7 8,7 1,3 1,7 2,5 7,6 1,8 2,0 1,2 2,0 2,3 7,9 1,8 1,3 1,8 Useita heikentyneitä arvioita Ilari Soosalu, Vaasa

Lähde:Vuodet 2013–2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015–2019 arviot VM Muutos, %: Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Yhteisöveroprosentti Kunnallisvero Verolaji Osuus yhteisöverosta, % Tuloveroprosentti, keskim. 20,43 1,46 1,84 23,73 3,8 4,1 3,1 3,8 20,0 2019** 30,34 19,84 17,97 1,31 1,36 20,64 6,7 8,2 7,2 6,8 24, ,49 19,38 18,19 1,47 1,51 21,17 1,3 12,0 11,0 2,6 20,0 2014* 35,56 19,74 Kuntien verotulot vuosina , mrd. € (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) 18,60 1,57 1,61 21,78 2,2 7,1 6,5 2,9 20,0 2015** 36,87 1) 19,84 18,69 1,32 1,66 21,67 0,5 -15,9 2,8 -0,5 20,0 2016** 30,92 2) 19,84 19,04 1,35 1,72 22,11 1,9 1,8 3,9 2,1 20,0 2017** 30,34 19,84 1)Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä 19,67 1,40 1,79 22,86 3,3 4,2 3,8 3,4 20,0 2018** 30,34 19,84 2)Kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna Ilari Soosalu, Vaasa

Vuosien 2012–2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. € Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sl/hp *Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012–2015. Kaudella 2016–2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa -40 Aikaisempien vuosien indeksi- korotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Ilari Soosalu, Vaasa

Vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM Ilman vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015–2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Mrd. € Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € (painelaskelman mukaan) Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Investoinnit, netto Tilikauden tulos Poistot Lainakanta Rahavarat Rahoitusjäämä 2) Tulorah. korjauserät Satunnaiset erät, netto Vuosikate 1)Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. -26,45 20,63 8,29 0,21 -3,53 0,43 -2,63 15,55 5, ,09 -0,62 0,37 2,69 -30,29 23,73 8,54 0,10 -3,61 -0,70 -3,04 24,97 5, ** -1,72 -0,45 0,27 2,07 Tulorahoitus2,441,89 -26,67 21,18 8,20 0,17 -2,34 2,16 -2,64 16,53 5, * -0,10 -2,56 1,92 2,88 2,24 -28,07 21,78 8,23 0,24 -3,57 -0,19 -2,64 18,20 5, ** -1,57 -0,45 0,27 2,18 2,00 -28,54 21,67 8,84 0,21 -3,61 -0,29 -2,74 19,91 5, ** -1,61 -0,45 0,27 2,18 2,00 -28,64 22,11 8,64 0,19 -3,61 -0,27 -2,84 21,51 5, ** -1,50 -0,45 0,27 2,30 2,11 1) 2)Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät -29,45 22,86 8,70 0,15 -3,61 -0,42 -2,94 23,15 5, ** -1,54 -0,45 0,27 2,26 2,07 1) Tasapaino/ alijäämä/rahoitus- asema kriteeri!! Kirjanpidollinen vs. rahoituksellinen tasapaino Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2019, mrd. € (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien lainakannan muutos 2000–2014, milj. € Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000–2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000–2014 lainakannan muutoksesta Ilari Soosalu, Vaasa

Työllisyystietoja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuu/2015 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Ilari Soosalu, Vaasa17

”SELVITETÄÄN TYÖVOIMAPALVELUIDEN SIIRTO RESURSSEINEEN VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN OSALTA KUNTIEN VASTUULLE TYÖSSÄKÄYNTIALUEITTAIN, TANSKAN MALLIN MUKAISESTI. VOIMAVARAT JA TYÖLLISTÄMISVASTUU YHDISTETÄÄN, MIKÄ TEKEE NOPEAN TYÖLLISTÄMISEN KUNNILLE TALOUDELLISESTI HOUKUTTELEVAKSI.” 18Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntatalouden tila pysyy edelleen kireänä Tarkentuneet tilastotiedot, matala kustannuskehitys ja hallitusohjelman (VM:n TA-esityksen mukaiset) päätökset tuovat pientä helpotusta kuntatalouteen huhtikuiseen painelaskelmaan verrattuna Tänä vuonna tilikauden tulos painuu miinukselle Sen jälkeen tulos heikentyy vuosittain hieman Myös toiminnan ja investointien rahavirta on reilusti alijäämäinen 2015–2019 Miten turvapaikkahakijat vaikuttaa? Työttömyys? Ilari Soosalu, Vaasa

Hallituksen kuntatalouden linjaukset

Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman vaikuttavuus M 4,6 3, Ilari Soosalu, Vaasa21

Kuntatalouden tavoite Kuntatalouden tasapainotavoite, max. ½ % alijäämä / BKT~ 1 mrd. kansantalouden tilinpidon käsittein -> n. 0,7 mrd. sopeutustarve Rahoitusasematavoite = tasapainotavoite Velkaisuus Rahoitusasematavoite = tasapainotavoite Velkaisuus Alijäämä -1,7 mrd. Alijäämä n. -1 mrd. Nyt Vuonna 2019 TASAPAINOTAVOITE sopeutus n. 0,7 mrd. Ei mukana sotea Tehtävien ja velvoitteiden 1 mrd. Kilpailukyky esityksiä ! Vuoden 2015 loppuun mennessä Ilari Soosalu, Vaasa

Sisältää hallituksen päättämät sopeuttamistoimenpiteet, ne, jotka ovat täsmentyneet siinä määrin, että niiden vaikutus julkiseen talouteen voidaan arvioida luotettavasti. ½ % Ilari Soosalu, Vaasa

Myötäsyklisyys vs. vastasyklisyys!? Näinhän pitääkin olla jotta ”tasapaino” saavutetaan Näinhän pitääkin olla jotta ”tasapaino” saavutetaan Ilari Soosalu, Vaasa

Hallitusohjelman tavoitteissa on työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin HO-tavoite 72% Ilari Soosalu, Vaasa

Hallituksen esitys sisältää monia välittömiä sopeutustoimia, mm. Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen »Säästö 27 milj. € vuoteen 2016 mennessä Lisäys omais- ja perhehoitajien vapaisiin 2016 »Säästö 165 milj. euroa v mennessä, kun kalliimpaa laitoshoitoa korvautuu omaishoidolla, 2016,70 milj. euroa? Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen 2017 lähtien Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (hoitoaika muutos, lapsimäärä sama) -26M menoja ja -6,6 M vos/tulot-> 19 milj. netto Päivähoidon hoitosuhteen nostaminen 1/8 v Asiakasrakenne/kuntakohtainen arvio. -18M ja -6,5 M vos/tulot Menot Omat päätökset Ilari Soosalu, Vaasa

Hallituksen esitys sisältää muutoksia myös tulopuoleen 2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan 2016 (n milj. €), 1,3 mrd pohja, 11-12% korotuspotentiaali Päivähoitomaksuja korotetaan alkaen (n. 22 milj. €), pohja 329M, kuntakohtainen, potentiaali Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ajantasaistetaan (n. +10 milj. €) Kiinteistöveron korottaminen (arvio n. +25 milj. €) Yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen »pienentää tuloja noin -258 milj. € Kustannustenjaon tarkistus (n. +/(-)300 milj. €) Veroperustemuutosten vaikutus kuntien verotuottoihin kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta »n milj. € Vos-leikkaukset, aiemmat, -40 milj.€ Vos-indeksin jäädytys, -35 milj. € Tulot Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntatalousohjelma

Kuntatalouden uusi ohjausmalli 1.Kuntataloudelle asetetaan tasapainotavoite Ei koske yksittäistä kuntaa. Yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää ohjataan jatkossa Kuntalain tiukentuneella alijäämän kattamisvelvollisuudella sekä kriisikuntakriteerein 2.Päätetään toimista, joilla tasapainoon päästään Kuntatalouden rahoituskehys Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Palvelujen tuottavuuden kohottaminen, esim. sote 3.Valtion toimista aiheutuville kuntien kustannuksille asetetaan menorajoite Euromääräinen rajoite valtion kunnille ohjaamalle menorasitukselle Laaditaan vaalikaudeksi, tasapainotavoitteen saavuttamisesta seurataan ja vuosittain Ilari Soosalu, Vaasa

Pohjanmaan kuntatalous

Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien 2010–2014 keskiarvo Lähde: Tilastokeskus Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate % poistoista 2000–2014 Pohjanmaa % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 vuosikatteessa on yli 80 milj. euroa (n. 120 % poistoista) liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia eriä Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjanmaa yhteensä Lähde: Tilastokeskus (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Vuoden 2014 vuosikatteessa on yli 80 milj. euroa (n. 460 €/as.) liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia eriä Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), €/as. Vaasan seutukunta Lähde: Tilastokeskus (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), €/as. Kyrönmaan seutukunta Lähde: Tilastokeskus (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), €/as. Sydösterbotten Lähde: Tilastokeskus (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), €/as. Jakobstadsregionen Lähde: Tilastokeskus (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Vuoden 2014 vuosikatteessa on yli 80 milj. euroa (n €/as.) liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia eriä Ilari Soosalu, Vaasa

Pohjanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000–2014, milj. € Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 vuosikatteessa sekä tuloksessa on yli 80 milj. euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia eriä Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain , €/asukas Lähde: Tilastokeskus Ilari Soosalu, Vaasa

Kuntien lainakanta sekä rahavarat –2014, €/as. Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus Ilari Soosalu, Vaasa

Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: