Hyvä veneilytapa

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 2 HYVÄ VENEILYTAPA Hyvä veneilytapa / hyvä merimiestapa ilmaisu löytyy lainsäädännöstä käsitettä ei lainsäädännössä kuitenkaan suoraan selosteta välillisesti käsitteen sisältöä voi purkaa merilaista, josta ilmenevät päällikköä koskevat vaatimukset ja velvoitteet juridisesti kyse on vallasta ja siihen liittyvistä vastuista vastuiden pohjalta voidaan johtaa vaateet tarvittavista asenteista, kyvyistä ja taidoista

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 3 HYVÄ VENEILYTAPA Päällikkö Jokaisessa aluksessa (myös veneessä) on päällikkö. Veneen päällikkö vastaa aluksen ohjailusta turvallisuudesta aiheuttamista häiriöistä ja vahingoista Kyetäkseen vastaamaan vaatimuksiin tulee päällikön hallita turvallisuuden edellyttämät tiedot ja taidot tuntea omat rajoituksensa Päällikön on tunnettava säännöt ja määräykset ja noudatettava niitä hallittava merenkulkutaidot tunnettava veneensä ja sen varusteet ja osattava käyttää niitä kyettävä päättelemään, missä olosuhteissa kulku on turvallista osattava huolehtia mukana olevista Päällikön vastuuta ei voi jakaa. Aluksessa on vain yksi päällikkö.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 4 HYVÄ VENEILYTAPA Hyvän veneilytavan piirteitä Lähtökohtana muut huomioonottava asenne väistämisliikkeet hyvissä ajoin ja niin, että muutkin ne voivat havaita pysytellään pois ammattiliikenteen tieltä eikä häiritä kilpailuja satamissa kuljetaan hiljaa ja häiritsemättä (äänenkäyttö, aallokko) kiinnityttäessä käytetään laitasuojia (jo rantauduttaessa) noudatetaan vesiteille asetettuja rajoitus- ja kieltomerkkejä pidetään yllä jatkuvaa tähystystä (varotaan melojia, purjelautailijoita, uimareita) pienet veneet, uimarannat ja kiinnitetyt veneet sivuutetaan riittävän etäältä luontoa ja ympäristöä ei roskata, vain perävana jää jälkeen pidetään hyvää järjestystä niin veneestä kuin veneen ympäristöstäkin (laitureilla) Alkoholi heikentää arvostelu- ja suorituskykyä jo pieninäkin annoksina. Jos aiheuttaa vahingon, jonka syntymiseen alkoholilla voidaan katsoa olevan osuutta, voidaan tuomita vesiliikennejuopumuksesta, vaikka promillemäärä jäisi alle yhden promillen.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 5 HYVÄ VENEILYTAPA Taloudellinen vastuu Vahingon sattuessa veneilijä on vastuussa paitsi oikeudellisesti myös taloudellisesti. Tahattomastikin sattuneissa vahingoissa taloudellinen vastuu voi olla arvaamattoman suuri, varsinkin jos kyse on henkilö- vahingoista. Vene kannattaa vakuuttaa. Vakuutukseen sisältyy myös vastuuvakuutus. Sääntöjen tuntemusta, tietoja ja taitoja kannattaa ylläpitää. Vastuuvakuutus- ten korvaukset alenevat, jos puutteet näissä voidaan katsoa myötävaikutta- miseksi vahingolle. Alkoholia nauttinut on tässäkin tulkinnassa heikoilla.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 6 HYVÄ VENEILYTAPA Merikelpoisuus, moraali Merikelpoisuuden arviointiin vaikuttavat itse vene, sen ominaisuudet, rakenne ja varustus veneen ja varustuksen kunto päällikön ja hänen miehistönsä kyvyt ja taidot navigointivälineistön (mm. kartat) ajantasaisuus Moraalinen vastuu moraalinen vastuu lähtee asenteesta – halusta toimia oikein

Vene ja sen järjestelmät

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 8 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Veneluokat Moottoriveneet uppoumaveneet liukuvat veneet puoliliukuvat veneet Purjeveneet kiinteällä painokölillä varustetut köliveneet nosto- tai kääntyväköliset kevytveneet monirunkoveneet (katamaraanit, trimaraanit) purjelaudat Ns. moottoripursi ei ole enää oma luokkansa, vaan luetaan moottoriveneeksi kulkiessaan moottorin avulla purjeveneeksi kulkiessaan purjein

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 9 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Veneiden rakennusmateriaalit Lujitemuovi (GRP) nykyään yleisin rakennusmateriaali pitkäikäinen melko huoltovapaa (puhdistus, vahaus) Puu perinteinen rakennusmateriaali melko pitkäikäinen oikein hoidettuna vaatii jonkin verran enemmän huoltoa kuin lujitemuovi Alumiini pien- ja huoltoveneissä yleinen rakennusmateriaali helppohoitoinen Teräs suurehkojen veneiden tyypillinen rakennusmateriaali melko helppohoitoinen kestää jäissäkulkua, jopa talvisäilytyksen vedessä

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 10 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Veneiden rakennusmateriaalit Ferrobetoni nykyään yleistyvä rakennusmateriaali melko helppohoitoinen kestää jäissäkulkua, jopa talvisäilytyksen vedessä ABS-muovi pienten avoveneiden ja jollien rakennusmateriaali helppohoitoinen Muovitettu kangas kumiveneitten ponttoonien tyypillinen rakennusmateriaali pehmeäpohjaisten kumiveneitten pohjamateriaali kovapohjaisissa kumiveneissä (RIB) pohja yleensä lujitemuovia

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 11 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Polttoainejärjestelmä Paloturvallisuusnäkökohtien kannalta tärkeää, että tankki on luotettavasti kiinnitetty koko järjestelmän täyttöhelasta alkaen tulee olla maadoitettu syttymisvaara olemassa aina tankatessa – varovaisuus!

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 12 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Informaatiojärjestelmät Kulkuvalot ja päivämerkit osoittavat alusluokan, tehtävän ja/tai kulkurajoitukset veneeltä vaadittavat venetyypin mukaan sijoitettava niin, että ovat hyvin nähtävissä toisesta aluksesta valojen sijoittelu järjestettävä niin, ettei aiheudu häikäisyjä Äänimerkinantolaitteet sähköisesti toimiva ns. vihellin (sumutorvi) sähköisesti toimivan lisäksi oltava mekaanisesti toimiva Radiot yleisradiovastaanotin vaatimuksena useimmissa katsastusluokissa meriradiopuhelin, joka on aluskohtaisesti luvanvarainen ja jonka käyttäjältä vaaditaan ao. puhelimenhoitajan lupakirja meriradiopuhelinta ei veneessä vaadita, mutta suositeltava se on meriradiopuhelin on ainoa oikea hätäpuhelin merellä

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 13 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Turvallisuusjärjestelmät Moottoriveneen ja yli 5 m purjeveneen perusvarustus vesiliikenneasetuksen mukaan pelastusliivit airot tai mela tai ankkuri köysineen tyhjennysväline sammutin, jos veneen moottorin teho on yli 25 kW Nämä ovat turvallisuusnäkökohtien perusteella säädetyt vähimmäisvaatimukset. Katsastusluokkakohtaisesti turvallisuusjärjestelmiä on katsastusohjeissa lisäksi täsmennetty.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 14 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Turvallisuusjärjestelmät Tyhjennyspumput tehon vastattava veneen kokoa sähköinen pumppu ei yksin riitä Hätämerkinantovarusteet hätäraketit ja soihdut katsastusluokan mukaan kelpoisuusaika: hankintavuosi + viisi vuotta Pelastusvarusteet pelastusliivit, oikean kokoiset jokaiselle veneessä olijalle pelastusrengas heittoliina pelastusportaat pelastuslautta (katsastusluokka 1) turvavaljaat Palonsammutusvarusteet sammutuspeite käsisammutin (-sammuttimet) moottoritilan sammutusjärjestelmä

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 15 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Pelastusliivit, kelluntapukineet Pelastusliivien ja kelluntapukineiden tulee olla CE-merkittyjä. Kantavuus eli veden pinnalla pitävä nostovoima ilmoitetaan Newtoneina (N). Kantavuuden perusteella kelluntavarusteet jaetaan neljään ryhmään: kaulukseton takki, haalari tai liivi vain uimataitoisille vain rannan läheisyydessä ei käännä selälleen ei saatavana lapsille (alle 30 kg) kauluksellinen liivi oranssi, keltainen tai punainen suojaisille vesille kääntää selälleen 10 sekunnissa oikean valinta lapsille sisältää heijastimen ja pillin kauluksellinen liivi, paukkuliivi rannikkovesille kääntää selälleen 5 sekunnissa sisältää heijastimen ja pillin kauluksellinen liivi, paukkuliivi avomerelle, painavissa varusteissa kääntää selälleen 5 sekunnissa sisältää heijastimen ja pillin 50 N kelluntapukineet 100 N pelastusliivit 150 N pelastusliivit 275 N pelastusliivit

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 16 VENE JA SEN JÄRJESTELMÄT Pelastusliivit, kelluntapukineet Käyttäjälleen oikean kokoinen kelluntavaruste määräytyy painon mukaan paino tulee arvioida täysissä pukeissa ja saappaat jalassa Kelluntavaruste on puettava päälle oikein ja kunnolla. Haararemmi tulee olla kiinnitettynä. Säilytetään kuivana, ehjänä ja puhtaana. Paukkuliivien painepatruuna ja laukaisu- mekanismi tulee tarkistuttaa 1 – 2 vuoden välein. Pelastuspuku ei aina ole kelluntavaruste, vaan vaatii usein lisäksi kelluntaliivit. Kelluntahaalarista (50 N) pelastuspuku eroaa ulkoisesti siitä, että siinä on kiinteät saappaat kiinteät käsineet tai rukkaset kiinteä huppu Pelastuspuvun ensisijainen tehtävä on pitää lämpimänä.

Kiinnitysvälineet

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 18 KIINNITYSVÄLINEET Köysimateriaalit Veneessä köysiä tarvitaan kiinnittymiseen ankkurointiin hinaamiseen Kiinnitysköyden tulee olla joustava. Se voi olla joko kelluva (polypropeeni) tai uppoava (kumipunoksella varustettu polyesteri). Ankkuriköyden tulee olla uppoava ja mielellään lisäksi joustava (polyesteriköysi itsessään tai lyijypunoksella vahvistettuna). Hinausköyden tulee olla kelluvaa ja venyvää (polypropeeni tai polyamidi) Heittoliinan köyden tulee olla kelluvaa ja sotkeutumatonta (punottu polypropeeni) Yllä mainitut köysimateriaalit ovat kaikki keinokuituja. Nykyisillä keinokuiduilla on suuri murtolujuus, hyvä kulutuksen kestävyys ja kohtalainen sään kestävyys.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 19 KIINNITYSVÄLINEET Köydet, solmut Köyttä valittaessa pääpaino kannattaa laittaa käsiteltävyydelle (ei niinkään veto- murtolujuudelle). Paksu köysi on ohutta mukavampi käsitellä. Käsiteltävyys ja kestoikä paranevat, kun köydet ovat päätettyjä. Keinokuituiset köydet voi päättää pleissaamalla, rihmaamalla tai sulattamalla. Erilaiset liinat (esim. Ankarolina) eivät välttämättä ole helppoja käsitellä. Hyväkin solmu heikentää köyttä. Hyvä solmu vie vetomurtolujuudesta 50%, huono jopa yli 80%. Pleissiä käytettäessä lujuuden menetys on vain vähäinen. Hyviä solmuja ovat paalusolmu (pitää vedottomanakin) kaksoispolvi eli siansorkka (löystyy vedottomana helposti) jalussolmu (käytetään jatkettaessa köysiä, sopii eripaksuistenkin köysien jatkamiseen) merimiessolmu (sopii vain samanpaksuisten köysien jatkamiseen)

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 20 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Paalusolmu on veneilyn perussolmuista tärkein. Sen hyvät ominaisuudet pitää vaikkei siihen kohdistu vetoa käyttötapoja useita tehtävissä jo etukäteen silmukan kokoa voi muuntaa tarpeen mukaan helppo purkaa Huono ominaisuus on, että sitä ei saa puretuksi, kun siihen kohdistuu veto. Paalusolmun tekotapoja on useita. Ohessa perinteinen loruun perustuva tapa, joka on helppo muistaa, mutta joka on tekotapana hidas.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 21 Solmujen kertaus Paalusolmu neljässä sekunnissa Alkuasento (toinen vaihe katkoviivan mukaan oike- aan käteen menevän pään ali) Toinen vaihe (vedä silmukka va- sempaan käteen keskisormella ja nimettömällä) Kolmas vaihe (työnnä oikeassa kädessä oleva pää silmukan läpi kuvan mukaan) Kiristä vetämällä lenkistä ja kiinnityspäästä vastakkaisiin suuntiin. Voit pujottaa vaiheiden 2 ja kolme välissä oikeassa kädessä olevan pään esim. renkaan läpi.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 22 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Paalusolmu itsensä ympäri (pelastussolmu) 1.alkuasento 2.oikea käsi kierretään yläkautta vasemman puolen köyden ympäri otetta irrottamatta 1.Oikeassa kädessä oleva köy- denpää viedään alakautta va- semmassa olevan köyden yli (oikean käden ote on välillä irrotettava). 1.Oikea käsi vedetään pois silmukasta irrottamatta otetta köydenpäästä. Vetoa jatketaan kunnes köysi on kiristynyt.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 23 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Kaksoispolvi on nopeatekoinen ja hyvin monikäyttöinen solmu. Pitävyys edellyttää, että siihen kohdistuu veto. Vedon lakatessa solmu helposti purkautuu. Esim. lepuuttaja voidaan ripustaa reelinkiin kaksoispolvella: pujota köyden pää (1 ja 2) kaksi kertaa pe- räkkäin samalla tavoin reelingin ympäri kuvan mukaan kiristä solmu vetämällä päästä (3)

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 24 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Varmistus kaksoispolvella köyden itsensä ympäri estää purkautumisen. Varmistus voidaan tehdä kuten kirjan s. 58 tai vielä varmemmin vastakkais- suuntaan tämän mukaan. Vastakkaisuuntaan sidottu var- mistussolmu voidaan lukita ve- tämällä se kiinni reelinkiin. Tämä tapa on suositeltava pitkä- aikaiskiinnityksissä. Kaksoispolven varmistus kaksoispolvella köyden itsensä ympäri

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 25 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Kaksoispolven teko pollariin tartu vasemmalla kädellä köyden osaan 1 ja oikealla osaan 2 käännä tai heitä vasemmalla kädellä köyden osa 1 lenkille polla- rin ympäri (kuva) tartu vasemmalla kädellä osasta 2 ja siirrä luistattamalla oikean käden otetta köyttä pitkin edemmäs pollarista käännä tai heitä vasemmalla kädellä köyden osa 2 pollarin ympäri samoin kuin edellä kiristä solmu vetämällä jommastakummasta tai kummastakin köyden päästä Kaksoispolvi on valmis. Varmistus on syytä tehdä (nuolen osoittamaan kohtaan) kaksoispolvella köyden itsensä ympäri.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 26 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Jalussolmu sopii köysien jatkamiseen, myös kun köydet ovat eri paksuiset. muodosta paksummasta köydestä silmukka ja vie ohuemman köyden pää alakautta sen läpi ja edelleen paksumman köyden ympäri jatka viemällä ohut köysi sen itsensä ali mutta paksun köyden silmukan päällitse kiristä vetämällä toisella kädellä rinnakkain olevista paksun köyden osista ja toisella kädellä ohuen köyden osista vastakkaisiin suuntiin Löysätään painamalla silmukkaa nuolen suuntaan.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 27 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Lippusolmua käytetään lipun kiinnittämiseen nostimeen eli lippuliinaan. Jos lipun reunassa on metallirengas, käytetään sitä ”paksuna köytenä”. aloita solmun tekeminen kuin tekisit jalussolmua jatka kiertämällä ohut köysi paksun köy- den silmukan ympäri ja jälleen ohuen köyden itsensä ali lippusolmu kiristetään ja löysätään samoin kuin jalussolmu

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 28 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Merimiessolmu sopii myös köysien jatkamiseen silloin, kun jatkettavat köydet ovat samanvahvuiset. Eri paksuisiin köysiin tehtyä merimiessolmua voi olla mahdoton avata, jos solmussa on ollut kova veto. köydenpää 1 yli ja ympäri toisen köyden köydenpää 2 ali ympäri edellisen köyden kiristetään vetämällä pareittain vastakkaisiin suuntiin Löysätään painamalla lenkkiä nuolen suuntaan

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 29 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Pleissaus, punottu kolmipäinen köysi Pleissiä voidaan käyttää, kun tarvitaan silmukka köyden päähän halutaan kiinnittää köyteen koussi

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 30 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) 1. Tee köyteen rihmos (ohuessa köydessä riittää kaksoispolvi) ja avaa säikeet. Rihmaa tai sido säikeiden päät. 2. Pujota keskimmäinen säie vasten säikeitten kierto- suuntaa kohtaan, jossa lenkki on sopiva. 3. Aseta vasemman puoleinen säie sen säikeen yli, jonka ali äskeisen pujotit, ja pujota tämä kierto- suuntaa vasten seuraavan säikeen ali. 4. Käännä ympäri. Pujota oikean puoleinen säie ensin keskimmäisen säikeen ali ja sitten sen säikeen ali, jonka ali keskimmäinen on pujotettu vasten keskim- mäisen säikeen pujotussuuntaa. 5. Kiristä pujos vetämällä säikeitä vuorotellen ja kiertäen säikeitä samalla säikeen kiertosuuntaan. 6. Näin sinulla on pleissin alku, jossa ulostulevat säikeet ovat kaikki samalla tasalla köyttä. 7. Jatka pujottamalla säikeet samassa järjestyksessä 3-5 kertaa. Kiristä jokaisen kerran välillä. 8. Katkaise säikeistä ylimääräiset päät ja viimeistele pleissi rullaamalla pujos jalan alla.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 31 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Päätepujonta punotun kolmipäisen köyden pään viimeistelyyn. Säikeet avataan samoin kuin pleissiä aloitettaessa. Aseta säikeet a ja b ristikkäin niin, että b on a:n päällä. Vie sitten c b:n yli ja a:n ali kuvan mukaan. Kiristä kruunu säikeistä vetäen. Poista sidos ja kiristä uudelleen. Jatka tästä sitten järjestyksessä a, b, c kierros kerrallaan samoin kuin pleissatessa. 3-5 kierroksen jälkeen pujonta päätetään kuten pleissi.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 32 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Rihmaaminen kalastajalangalla 1.Sido kalastajalanka köyteen kaksois- polvella niin, että lyhyempi pää A muodostaa lenkin kuvan mukaan. Sopiva etäisyys solmulle on noin 1½ kertaa köyden paksuus. 2. Kierrä pidempi langan pää B solmusta alkaen köyden ja päähän A tehdyn len- kin ympäri siten, että kierrokset tulevat siististi kiinni toisiinsa. Pidä lanka kiertä- essä koko ajan mahdollisimman kireänä. Sopiva rihmauksen pituus = köyden paksuus Pujota lopuksi pää B päästä A syntyneen silmukan läpi.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 33 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Rihmaaminen kalastajalangalla 1.Vedä langan päästä A, kunnes silmukka häviää ja kiristä pää B. 4. Vedä päästä A edelleen, kunnes pää B on kaksinkerroin noin rihmoksen puolessa vä- lissä. Katkaise langan päät ja siisti köyden pää.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kurssi 34 Solmujen kertaus (Ote miehistökurssimonisteesta) Silmukat kiinnitysköysissä Kiinnittyessäsi pollariin, jossa on jo entuudestaan kiinnitetty yksi tai useampia silmukoita, työnnä oma silmukkasi ensin aiemmin kiinnitettyjen silmukoiden läpi ja vasta sitten pollariin. Näin kiinnitetyt silmukat voidaan irrottaa yksitellen missä jär- jestyksessä tahansa irrottamatta muita silmukoita. a)Yksinkertaisin tapa kiinnittää silmukka knaapiin on kuvan mukainen. Köyden löystyessä silmukka voi kuitenkin irrota. a)Varmennettu tapa on tämän kuvan mukainen. Silmukka pannaan knaapin toiseen sakaraan ja köysi kierretään knaapin ympäri muutamalle ”törnille” eli kierrokselle.