1800-luvun kansallisromantiikka kotimaisessa kirjallisuudessa Gallen-Kallela: Aino-triptyykki, 1891

Romantiikka aatevirtauksena Huuhteli 1800-luvun alussa kaikki Euroopan maat Kansallisvaltioaate Suomessa tavoitteina suomen kielen, historian ja perinteiden vaaliminen, kansanrunouden keruu Isänmaallisuuden korostaminen Pyrki säilyttämään yhteiskuntarakenteita, vanhoillinen suuntaus

Kirjallisuuden yleispiirteitä Runoilija kansan sielun tulkki, arvostettu, jumalallinen Poliittinen merkitys, yhteiset ihanteet suomalaisuudesta luotiin Yhteisiä aiheita: isänmaa, suomen kieli, kansa ja sen historia Lyriikan valtakautta: eeppistä lyriikka, sankaritarinoita, luonnon ylistystä Ensimmäinen suomenkielinen romaani ilmestyy: Kiven Seitsemän veljestä Ensimmäiset suomalaiset näytelmät (Kivi, Runeberg)

Vaiheita ja saavutuksia Turun romantiikka  Porthan, Juteini, Arwidsson, Gottlund, Topelius (vanhempi)  Syntyy Turun akatemian ympärille, ensin Aurora-seura, sitten Aura-seura  Fennomania eli suomalaisuusaate syntyy  Herätellään kansallisuusaatetta  Turun palo 1827, kannattajat Helsinkiin

Vaiheita ja saavutuksia Helsingin romantiikka  Lauantaiseura: Runeberg, Lönnrot, Snellman, Topelius (nuorempi)  SKS perustetaan (mm. Kansanrunousarkisto)  Kalevala 1835  Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat  Topeliuksen runoutta ja satuja

 Snellmanin Saima-lehti  Suomen kielelle virallinen asema (1863)  Suomenkielisiä uusia sanomalehtiä (Kanava, Suometar, Maamiehen Ystävä)  Kouluja perustetaan  Syntyy suomalainen teatteri Vaiheita ja saavutuksia Väkiluku Suomessa 1850 noin Jo Kaarle IX:n aikana sisällytettiin vuoden 1686 kirkkolakiin vaatimus yleisestä lukutaidosta.

Suomi kohosi viralliseksi kieleksi 151 vuotta sitten KOTIMAA | Turun Sanomat :41 Suomi nousi viralliseksi kieleksi 150 vuotta sitten. Kieliasetus julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen 30. heinäkuuta 1863 Hämeenlinnassa maaherran virkahuoneessa. Kieliasetusta ehdotti ja esitteli keisarille senaattori J.V. Snellman. Kieliasetuksessa keisari määräsi, että suomen kieltä oli 20 vuoden sisällä ”käytettävä täydellisesti, niin ylämäisimmissä kuin alamaisimmissa, Suomen opetus-, virka- ja oikeuslaitoksissa.” Suomenkielisiä asiakirjoja saattoi kuitenkin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin heti asetuksen astuttua voimaan. Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien. Avajaisjumalanpalveluksen saarna pidettiin keisarin määräyksestä myös suomeksi. TS–STT

Merkittävimmät kansallisromantikot Helsingin romantikot: Johan Ludvig Runeberg (1804—1877) Zacharias Topelius (1818—1898) Elias Lönnrot (1802—1884) J. V. Snellman (1806—1881) Romantikko ja hivenen realistikin Aleksis Kivi (1834 – 1872)

Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Ruotsin Venäjää vastaan käymä tappiollinen puolustussota. Runeberg tekee eeppisissä sankariballadeissaan kunniaa sekä todellisille upseereille että keksityille suomalaisille kansanmiehille. Teos ilmensi ja voimisti suomalaisen kansallistunteen heräämistä luvulla. Teos on Runebergin päätyö ja Suomen kirjallisuuden historian keskeisimpiä ja luetuimpia teoksia. Teokseen kuuluu yhteensä 35 runoa. Ensimmäisen kokoelman avausruno Maamme on kansallislaulumme. Muita tunnettuja runoja ovat muun muassa yksinkertaisesta sotilaasta kertova Sven Dufva ja runo Porilaisten marssi. 1848, 1860

Maamme  Kantaesitys Floran päivänä vuona 1848 ylioppilaiden juhlassa  Suomi ollut Venäjän vallan alla: protestilaulu  Runeberg kirjoitti ensin ruotsiksi: Vänrikki Stoolin tarinoiden 1. runo  Säveltänyt Pacius (saksalaiset juuret)  Suomentajia monia, laulamme Paciuksen suomennosta  Sävel vanhasta saksalaisesta ylioppilaiden juomalaulusta Oi paavi jospa oisin ma Tarja Turunen

Maakuntalaulut alkavat syntyä Vaasan marssi 1. Miss' laaja aukee Pohjanmaa, veet merten virtain vaahtoaa, me siellä maassa hallojen niin kasvoimme kuin kuuset sen: Ei niitä sää voi säikyttää, |: ei kuihtumaan saa talvetkaan :| ei puute, kurjuus korpimaan, ei kuihtumaan saa talvetkaan ei puute kurjuus korpimaan. 2. Kuin aallot järvein tuhanten käy rannoillamme yhtehen, niin liittohon myös meidät saa sun nimes', kallis synnyinmaa. Jos vainomies sun sulkis ties, |: niin kuolemaan me taistellaan :| kuin Vaasan urhot ainiaan, niin kuolemaan me taistellaan kuin Vaasan urhot ainiaan. 3. Et turvatta, sa Suomi jää, on vankka pohjas ranta tää, ja muuris meidän olla suo, jot' eivät myrskyt maahan luo. Pois unteluus ja hervakkuus! |: Niin onnehen maan pohjoisen :| vie kunto, työ sen poikien, niin onnehen maan pohjoisen vie kunto työ sen poikien. Karl Collan, Zacharias Topelius,

Lukemisia lapsille on satukokoelma, joka ilmestyi ruotsiksi kahdeksassa osassa vuosina sekä suomeksi WSOYn kustantamana vuodesta 1874 alkaen. Topelius piti esikuvanaan H. C. Andersenia ja pyrki opettamaan lapsille aikansa arvoja: isänmaanrakkautta, rohkeutta, rehellisyyttä, vanhempien kunnioittamista, armeliaisuutta ja Jumalan pelkoa. Kokoelmasta poimittuja satuja on julkaistu myös useina kuvakirjoina. Tunnetuimpia tarinoita: Koivu ja tähti Adalmiinan Helmi Sampo Lappalainen Lintu Sininen Tuhkimo

Elias Lönnrot Tutkimusmatkailija Lääkäri Kielitieteilijä Lehtimies Runoilija Perheenisä