Luottamushenkilökoulutus JJR- seutu Mali Soininen, ISO

Esitys aiheesta: "Luottamushenkilökoulutus JJR- seutu Mali Soininen, ISO"— Esityksen transkriptio:

1 Luottamushenkilökoulutus JJR- seutu 23.11.2009 Mali Soininen, ISO
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen valtakunnalliset linjaukset ja mahdollisuudet Luottamushenkilökoulutus JJR- seutu Mali Soininen, ISO Lisätiedot: ©2009 ISO 1

2 Sosiaaliturvan eettinen periaate - julkinen vastuu
”Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.” (Oikeus ja kohtuus 2006, 26)

3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen monisuuntaiset haasteet Kuntatalouden taantuma Talouden lyhytsyklisyys ,talousarviovuosi ja käyttösuunnitelmat vs. strateginen johtaminen PARAS /Kaste haastaa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnan yhdenmukaisuus alueella ja tavoitteiden yhteensopivuus Paikallinen ääni ja tarpeiden tuntemus Talouden ristipaineiden kokemus ja välissä olemisen rooli Ymmärrys siitä, että hyvin hoidettu sosiaali- ja terveydenhuolto on inhimillinen , sivistynyt ja taloudellisin vaihtoehto

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki, voimaan 2013 Palveluinnovaatio-hanke KASTE -ohjelma S O I A L H U N T Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma T E R V Y D N H U O L A K I Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Terveyden-edistämisen p.o. Mieli 2009 Lakihankkeita: palveluseteli potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki yksityinen th ja sh th:n ammattihenkilölaki PARAS- hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 VOS- uudistus Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta Voimaan: 2011 Voimaan: 2013 ALKU- hanke THL Valvira 2010

5 Uudistuksen vaiheittainen eteneminen
2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset esim. neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäännökset HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset HE 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta uusien rakenteiden voimaanpanosäännökset erilliseen lakiin

6 Kansallinen muutoksen suunta: Lapset, nuoret ja perheet
Riittävän varhaiseen tukeen lapsen edun kannalta Varhaisen puuttumisen vastuu kunnassa kaikille Vastavuoroista yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen – kehitystä tukevaa ja häiriöitä korjaavaa, - Onko systemaattista? Peruspalvelupainotus, esim. terveys-, sosiaali-, nuoriso-, kulttuuri-, sivistys- ja poliisitoimi, mukana kolmas sektori, yksityinen palvelu ja kansalaisosallisuus Intensiivisiä kohdennettuja varhaisia palveluita ehkäisemään huostaanottoja

7 Lapset, nuoret ja perheet
Kunnissa on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, jonka kunnallisvaltuusto hyväksyy mielellään seudullinen

8 Mielenterveys- ja päihdetyö
Valtakunnallinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma , Mieli Työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi 2015 Taustalla: Väestön yleinen terveydentilan kohentuminen ei näy mielenterveys- häiriöissä (sairauspoissaolot, eläköityminen, korkeat masennusluvut ) Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaisuus ja kasautuminen

9 Mielenterveys- ja päihdeohjelma
¤ Laajaa hyvinvointityötä yli toimijatahojen, arjen tasolla ¤ Palveluita tarpeeseen ja helposti saataville, matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella, arjen perustasolle , erikoissairaanhoitoa, päihdepalveluita ja perusmielenterveystyötä yhdistetään ¤ Vaikuttavia käytäntöjä ¤ Asiakkaan asemaa vahvistetaan

10 Ikääntyvä väestö Ikäihminen, rasite vai voimavara?
Asenteet ja arvostus Ikäihmisten määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Hyvin vanhojen 90+ osuus kasvaa Yksinasuvien määrä kasvaa Muistihäiriöisten osuus kasvaa Ikäihmiset yhä ”erilaisempia”, yksilöllisemmät elämän tavat Ikäihmisten oma ääni kasvaa, elämisen ja asumisen oman tyylin oikeutukset ja vaatimukset kasvavat Omaisten ja läheisten osallisuus lisääntyy, arjen kokemusta kuultava, kokemusasiantuntijuus nousee ja nostetaan esille

11 Onnistuneesti vanhenevaan yhteiskuntaan , seutuun ja kuntaan
Väestön ikääntyminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan, syntyykö ikäosaavia yhteisöjä ja kuntia , ikäystävällisiä elinympäristöjä? Asenteet näkyviksi, arvot puntariin, kunnioitus esiin! Palvelujen muodot, tavat, suunnat, tyylit syyniin! Osaamisen vahvistamista tarvitaan Ikäpolitiikka on yhteiskunnan ja kunnan asia Tarvitaan Seudullinen Ikäpoliittinen ohjelma

12 KASTE- ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , suunnan muutos Sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen RESURSSIOHJELMA palvelujen rakenteelliseen uudistukseen kunnissa

13 alueellisten johtoryhmien
Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Suomi Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Itä- ja Keski-Suomi Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp Väli-Suomi Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Varsinais-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Länsi-Suomi Etelä-Suomi /AA © Genimap

14 Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta Keinot Teema-alueet 14 osakeinoa
1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelu-kokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Keinot 14 osakeinoa 39 toimenpidettä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen Teema-alueet Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 1.       Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. 2.       Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. 3.       Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. 4.       Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön. 5.       Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 6.       Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle. 7.       Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998–2001 tasolle. 8.       Tupakoivien vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. 9.       Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. 10.    Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. 11.    Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia. Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat 12.    Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee. 13.    Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat. 14.    Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat. 15.    Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista. 16.    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita enintään 3 prosenttia. 17.    Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. 18.    Sosiaalityöntekijävaje vähenee. 19.    Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät.

15 Kaste Itä- ja Keski- Suomessa
Lapsi- Kaste Itä- ja Keski-Suomen lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen Vanhus- Kaste Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Kaste- Kanerva Kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 4) Ve-Te- hanke, Vetovoimaa ja terveyttä edistävä terveydenhoito

16 Kaste- Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen
Varhaisen tuen ja puuttumisen mallien kehittäminen ja juurruttaminen Maakunnallinen sijaishuoltopankki ja sijaishuoltoyksikkö Sijaishuollon psykiatrisen hoidon/tuen lisääminen ja kehittäminen Pysyvän kehittämisrakenteen turvaaminen

17 Kaste- Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja varhainen tuki
Vanhusten asumiseen uusia "välimuotoisia" ratkaisuja Kotona asumiseen varhaista tukea: matalan kynnyksen teknologisia ratkaisuja, kumppanuutta ja arjen tukea kotona, kotipiirissä ja lähiyhteisöissä Vanhusten laitoshoito ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaiselle tasolle - pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-v. enintään 3% Vakiintunut yhteistyörakenne vanhuspalveluiden kehittämiseen Itä- ja Keski-Suomessa

18 Kaste jatkuu -> 2011 KASTE/Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmä:
STM: Tilaa Kaste-uutiskirje sähköpostiisi: jaana.ronkainen(at)kuopio.fi

19 osaamista, osallisuutta ja
Välittävä Itä-Suomi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus mukana uudistustyössä: ISO edistää osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia

20 ISO- työtä 2009 Vaikuttaminen alan kehitykseen kansallisesti ja alueellisesti , maakuntayhteistyössä ja seuduilla Käytännön kehittämiskumppanuus ISO- kehittämisverkostot Koulutus- ja tutkimusyhteistyö käytännön työelämässä Sosiaalialan henkilöstön osaaminen

21 Kiitos mielenkiinnosta Mali Soininen , ISO Etelä-Savon yksikkö mali
Kiitos mielenkiinnosta Mali Soininen , ISO Etelä-Savon yksikkö