Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015.

Esitys aiheesta: "Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015."— Esityksen transkriptio:

1 Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015

2 Yleistä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015 kuvaa kuntien nuorisotyön viime vuosien kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kuudetta kertaa toteutettu selvitys on tehty aiemmin vuosina 2004, 2006, 2009, 2011 ja 2013. Verkkokysely lähetettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkiin Suomen 301 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Kyselyyn kerättiin vastauksia 24.2.–13.4.2015. Vastaukset 191 kunnasta. Vastausprosentiksi muodostui 63. Kyselyyn vastanneet kunnat edustavat sekä sijainniltaan että asukasmäärältään suhteellisen hyvin kuntien kokonaisukuvaa. 2

3 Yleistä Pääministeri Sipilän hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen kyselyyn vastanneille kunnille lähetettiin kesäkuussa 2015 vielä yksi lisäkysymys. Kysymyksessä kysyttiin viranhaltijoiden arvioita eduskuntavaalien tuloksen ja uuden hallitusohjelman vaikutuksista nuorisotyön arvostukseen ja resursseihin. Kysymykseen vastasi 67 kuntaa. Raportissa tarkastellaan kunnallisen nuorisotyön kehitystä viiden vuoden aikajänteellä käyttäen kyselyn vertailuaineistona vuosien 2011 ja 2013 selvityksiä. Nuorisotyön resurssien kehitystä tarkastellaan vielä pidemmällä ajalla, vuodesta 2006 vuoteen 2015. Kyselytulosten lisäksi niitä kommentoivia artikkeleita. 3

4 Nuorisotyön viranhaltijoiden vastuulla olevat toimialat Nuorisotyön lisäksi vastanneiden kuntien viranhaltijoista 65 prosentilla on vastuullaan myös muita toimialoja. Yleisimmin viranhaltijan vastuualueena on myös liikuntatoimi ja toiseksi yleisimmin kulttuuritoimi. Kuntakoko vaikuttaa merkittävästi siihen, onko nuorisotyön viranhaltijoilla muita vastuutoimialoja sekä siihen, mikä on muiden vastuutoimialojen määrä. Suurimmissa kunnissa on eniten niitä, joiden ainoa vastuutoimiala on nuorisotoimi. Mitä pienempi kunta, sitä harvemmin viranhaltijat ovat vastuussa vain nuorisotoimialasta. 4

5 Nuorisoasioista vastaavat luottamuselimet Yleisin nuorisoasioista vastaava luottamuselin on sivistyslautakunta. Myös vapaa- aikalautakunta vastaa nuorisoasioista monessa kunnassa. Erillinen nuorisolautakunta on vain 4 prosentilla vastanneista kunnista. 5

6 Nuorisotyön merkitys Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran tai merkittävästi suuremmaksi. Noin joka viidennen vastaajan mielestä nuorisotyön merkitys on pysynyt samana ja 4 prosenttia kokee, että merkitys on vähentynyt jonkin verran. Näkemykset nuorisotyön merkityksessä tapahtuneista muutoksista ovat pysyneet samansuuntaisina vuosien 2013 ja 2011 kyselyiden kanssa. 6 ”Nuorista puhutaan paljon. Monien tahojen ja tutkimusten osalta on tunnistettu, että nuorten elämään ja hyvinvointiin satsaamalla säästytään toisaalta mittavilta kustannuksilta vuosikymmeniksi eteenpäin, ja toisaalta ikääntyvä Suomi tarvitsee terveitä ja hyväkuntoisia nuoria palkkatyön tekijöiksi ja yrittäjiksi. Myös laadukkaan vapaa- ajanvieton on ymmärretty palvelevan nuorten hyvinvointia paremmin kuin ennen. Nyt yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan jopa nuorten oikeudesta harrastuksiin ja harrastustakuuta on väläytelty nuorisotakuun osaksi tai rinnalle.”

7 Nuorisotyön merkitys Suurissa kunnissa koetaan merkityksen kasvua yleisemmin kuin pienemmissä kunnissa. 71 prosenttia vastanneista ajattelee, että nuorisotyön merkitys tulee lähivuosien aikana kasvamaan jonkin verran tai merkittävästi. 7 ”Monialaisen yhteistyön kautta nuorisotyötä on alettu arvostaa entistä tärkeämpänä yhteistyökumppanina ja nuorisotyön ammatillisuus tunnistetaan lähisektoreilla. Työtä on silti vielä paljon tehtävänä.”

8 Vaikka usko nuorisotyön merkityksen kasvuun on edelleen runsasta, on se ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2011 alkaen (8 prosenttiyksikköä). Usein syyksi kerrotaan kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne. Nuorisotyön katsotaan olevan ensimmäisten joukossa karsintauhan alla, kun tehdään kuntaliitoksia tai punnitaan säästökohteita. Vastauksissa toistuu huoli maailman muuttumisesta nuoren näkökulmasta yhä haastavammaksi. Nuorten lisääntynyt pahoinvointi tekee nuorisotyöstä entistä tarpeellisempaa. Nuorisotyötä tarvitaan tukemaan nuoria monimuotoistuvien ongelmien keskellä. Tästä syystä nuorisotyön merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi. 8 ”Nousussa ovat varmaankin etsivä työ, nuorten henkilökohtai- nen tukeminen ja vapaa- aikatoimin- toihin ohjaus, nuorten tieto- ja neuvonta- palvelut ja viranomais- toiminnan koordinointi. Vähenemässä ovat nuorille suunnatut tapahtumat, reissut, retket, leirit sekä talo- ja aluetyö perinteisessä muodossa.”

9 Luottamushenkilöiden arvostus ja luottamuselinten tuki Hieman alle puolet vastaajista kokee, että kunnan luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut jonkin verran tai huomattavasti. Hieman yli puolet vastaajista uskoo, että nuorisotyön arvostus tulee pysymään nykyisenkaltaisella tasolla myös seuraavien viiden vuoden aikana. Vuosiin 2013 ja 2011 verrattuna usko arvostuksen kasvuun on hiipunut. 9 ”Meillä on ymmärretty nuorisotyön merkitys ja sen välilliset seuraukset. Valitettavasti siihen ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja, eli kenttätyötä sekä siihen tekijöitä ja rahaa tarvittaisiin paljon enemmän.”

10 Luottamushenkilöiden arvostus ja luottamuselinten tuki 10 Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat arvostuksen kasvavan joko huomattavasti tai jonkin verran, on vähentynyt 56 prosentista 42 prosenttiin eli 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2011 vuoteen 2015. Nuorisotyön arvostuksen taso vaihtelee kuntien välillä. Jotkut vastanneet viranhaltijat kertovat luottamushenkilöiden arvostuksen nuorisotyötä kohtaan olleen jo alun alkaen jokseenkin korkealla, ja arvostuksen uskotaan myös tulevaisuudessa pysyvän vähintäänkin samalla, hyvällä tasolla. Joissakin kunnissa taas nuorisotyötä ei vielä osata luottamushenkilöiden keskuudessa arvostaa. Osa näiden kuntien viranhaltijoista uskoo vastaisuudessa parempaan kehitykseen arvostuksessa, osa suhtautuu tulevaan skeptisemmin.

11 Joissakin kunnissa ongelmana on, että arvostus jämähtää työntekijätasolle, eikä ylety päätöksentekijöihin. Nuorisotyön aktiivisen esillä olon ja päätöksentekijöille viestimisen nähdään olevan avainasemassa, kun pyritään lisäämään luottamushenkilöiden arvostusta nuorisotyötä kohtaan. 11 ”Nuorisotyön kenttätyön tärkeydestä on pidetty ääntä, ja sen näkyvyyden lisäämiseksi tehdään meillä oikeasti töitä. Keskustelu päättäjien kanssa on luontevaa ja pohjautuu usein pitkäaikaisiin luottamuksellisiin suhteisiin, tehtyihin hyvää kantaviin asioihin ja motivoituneeseen, osaavaan työntekijäporukkaan.” ”Luottamushenkilöihin pidetään jatkuvasti enemmän yhteyttä, mikä kasvattaa myös heidän tietouttaan nuorisotyöhön liittyvistä asioista.”

12 Nuoria koskevat aloitteet Kunnanvaltuutettujen tekemien nuoria koskevien aloitteiden määrä on vähentynyt selvästi. Vuonna 2013 nuoria koskevia aloitteita oli viimeisten kahden vuoden aikana tehty 64 prosentissa vastanneista kunnista, 2015 enää 53 prosentissa. Keskimäärin 86 prosentissa yli 50 000 ja kaikissa yli 100 000 asukkaan kunnissa on tehty nuoria koskevia aloitteita. Sen sijaan alle 5 000 asukkaan kunnissa aloitteita on tehty vain hieman yli kolmanneksessa. 12

13 13 Nuorisotyön rahoitus on vähentynyt 1/3 kunnista. Tämä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2013 ja 2011. Nuorisotoimen rahoituksen kasvusta kertoo aikaisempia vuosia harvempi kunta. Noin 3/10 kunnassa nuorisotyön taloudelliset resurssit ovat viimeisten viiden vuoden aikana pysyneet samalla tasolla.

14 Odotukset nuorisotoimen rahoituksen kehityksestä eivät ole yhtä korkealla kuin aikaisempina vuosina. Vain 16 prosenttia vastaajista uskoo rahoituksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosien 2013 ja 2011 selvityksissä. Vajaa puolet vastanneista viranhaltijoista uskoo rahoituksen pysyvän myös lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla ja lähes 40 prosentin mielestä rahoitus tulee todennäköisimmin vähenemään. 14

15 Odotukset nuorisotoimen rahoituksen kehityksestä eivät ole yhtä korkealla kuin aikaisempina vuosina. Vain 16 prosenttia uskoo rahoituksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosien 2013 ja 2011 selvityksissä. Vajaa puolet vastaajista uskoo rahoituksen pysyvän myös lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla ja lähes 40 prosentin mielestä rahoitus tulee todennäköisimmin vähenemään. 15 Rahoituksen vähenemistä ennustavissa vastauksissa perusteluna useimmin toistuu kuntien kiristynyt taloustilanne ja leikkauspaineet. Nuorisotyön arvellaan jäävän lakisääteisten peruspalveluiden ja asiakaskunnaltaan laajempien toimialojen jalkoihin.

16 Nuorisotyön työmuotojen vaikutus resursseihin Nuorisotyön erilaisilla uusilla työmuodoilla on vaihtelevasti vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Selvästi eniten resurssivaikutusta on etsivällä työllä: peräti 78 prosenttia arvioi sen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran. Nuorten työpajatoiminnan näkee vaikuttaneen kuntansa nuorisotoimen resursseihin tasan puolet vastanneista. 16

17 Etsivälle työlle on monissa kunnissa budjetoitu muita työmuotoja enemmän resursseja, kuten henkilöstöä ja rahoitusta. Toisaalta etsivä nuorisotyö on usein erityisavustuksen tai hankerahoituksen varassa, ja sen jatkuvuus on epävarmaa. Nuorisotyön eri muodot vaikuttavat paitsi kyseisen toimintamuodon, myös toistensa resursseihin. Nuorisotyön työmuodot ovat monessa kunnassa liikkeessä: niiden käytäntöjä muokataan ja niihin liittyviä hankkeita tehdään. Työmuotojen vakinaistaminen ja niiden sisällyttäminen osaksi pysyvää toimintaa koetaan erityisen tärkeäksi. 17 ”Resurssit eivät ole kasvaneet: samalla henkilö- ja talousresurssilla mennään, vaikka tulee uusia työmuotoja.” ”Etsivä työ toimii erityisavustuksen turvin ja tehtävään on palkattu kaksi määräaikaista työntekijää. Muut mainitut toimintamuodot toteutuvat osana olemassa olevan henkilöstön työtä, eikä tehtävien hoitamiseen ole palkattu erikseen työntekijää.”

18 Nuorisotoimen henkilöstö Nuorisotyössä työskentelee yli 3 000 työntekijää. Henkilötyövuosia on yhteensä noin 2 600. Nuorisotoimen henkilöstö on lisääntynyt yli puolessa vastanneista kunnista viimeisten viiden vuoden aikana. Noin joka kolmannessa kunnassa nuorisotoimen henkilöstö on pysynyt samana viimeisten viiden vuoden aikana ja 15 prosentissa kunnista henkilöstö on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti. 18

19 Nuorisotoimen henkilöstö 19 Yli 100 000 asukkaan kunnissa nuorisotoimen henkilöstö on vähentynyt kaikkein eniten. Suurehkoissa, 50 000 - 100 000 asukkaan kunnissa nuorisotoimen henkilöstön määrä on kasvanut muita kuntia enemmän. 71 prosenttia arvioi, että henkilöstön määrä ei tule muuttumaan suuntaan tai toiseen seuraavien 5 vuoden aikana. Siitä huolimatta, että henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina yli puolessa kunnista, ei määrän odoteta enää jatkossa kasvavan.

20 Eduskuntavaalien tulos ja uusi hallitusohjelma nuorisotyön näkökulmasta Vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksen selviämisen ja pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman julkistamisen jälkeen Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015 -kyselyyn osallistuneille nuorisotyön viranhaltijoille lähetettiin lisäkysymys. Kysymyksessä pyydettiin kertomaan arvio eduskuntavaalien tuloksen ja uuden hallitusohjelman vaikutuksista nuorisotyön arvostukseen sekä nuorisotyön resurssien kehitykseen. Vastaukset heijastelivat kautta linjan poliittisten painopistemuutosten aiheuttamaa hämmennystä ja epävarmuutta. 20

21 Eduskuntavaalien tulos ja uusi hallitusohjelma nuorisotyön näkökulmasta Hieman yli puolet vastaajista kokee, että heidän odotuksensa nuorisotyön arvostuksen ja resurssien kehityksestä muuttuivat eduskuntavaalien tuloksen ja/tai uuden hallitusohjelman myötä. Noin kolmannes uskoo, että nämä poliittisen päätöksenteon kentän tapahtumat eivät vaikuta nuorisotyöhön. Suurin osa vastaajista uskoo muutoksien keskittyvän tulevaisuudessa ennen muuta nuorisotyön resurssipuoleen, ei niinkään nuorisotyön arvostukseen. Peräti noin 90 prosenttia niistä vastaajista, joiden tulevaisuusodotukset olivat eduskuntavaalien tuloksen ja uuden hallitusohjelman myötä muuttuneet, ilmaisi vaikutusten nuorisotyön arvostusta ja resursseja koskeviin tulevaisuusodotuksiinsa olevan negatiivisia. 21

22 Negatiiviset tulevaisuusodotukset liittyvät ennen muuta huoleen nuorisotyön rahoituksen vähenemisestä ja koulutuksesta säästämisestä, mutta myös nuorisotyön arvostuksen laskusta sekä nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytysten heikentymisestä. Hallitusohjelma huolestuttaa paitsi nuorisotyön tulevaisuuden vuoksi, myös kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvoinnin edellytysten kannalta. Nuorisotyön viranhaltijoiden mielestä lapsista ja nuorista säästäminen on riskialtista, sillä näiden säästöjen negatiiviset vaikutukset voivat näkyä laajasti yhteiskunnassa vielä pitkän ajan kuluttua. 22 ”Tällä hetkellä on pelko nuorisotyön sivuuttamisesta tai palveluiden karsimisesta ja yksipuolistamisesta kunnissa, sillä kussakin kunnassa voidaan tulkita nuorisolakia kunnan oman päätöksen mukaisesti.” ”Monet kunnat ovat huonossa taloudellisessa tilanteessa, ja tällöin uudet linjaukset valtion taholta luovat säästöpaineita. Luvassa saattaa olla virkojen niputtamista yhteen, josta seuraa työuupumusta ja pidentyneitä sairaslomia.”

23 Nuorisotoimen ostopalvelut Kunnista 87 prosenttia käyttää nuorisotyöhön ostopalveluita. Hieman yli puolet ilmoittaa nuorisotoimen ostopalveluiden määrän pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. 23 ”Kolmannen sektorin osuutta on kasvatettu. Heiltä saadaan erityisosaamista ja lisäapua. Lisää yhteistyömuotoja on kehitteillä.” Noin joka neljännessä kunnassa ostopalveluita on viiden vuoden aikana tullut lisää ja noin joka kymmenennessä kunnassa ostettujen palvelujen määrä on vähentynyt. Järjestöiltä palveluita ostaa hieman alle puolet kunnista. Yleisimmin ostetaan kerhotoimintaa. Myös nuorisotilatoimintaan liittyviä palveluita, kuten valvontaa ja ohjausta.

24 Nuorisotyön muodot Yleisin säännöllisesti toteutettava nuorisotyön muoto on nuorisotilatoiminta (97 %). Etsivää nuorisotyötä 94 prosentissa kunnista (+6 prosyks). Osallisuuskasvatusta ja osallisuuden edistämistä 88 prosentissa kunnista (+8 prosyks). Monikulttuurista nuorisotoimintaa toteutetaan keskimäärin kaikkein vähiten, vain 1/10 kunnassa, ja lähes puolesta kuntia se puuttuu työmuotona kokonaan. 24

25 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyön nähdään tarpeellisena ja arvokkaana työmuotona. Sen ottaminen osaksi nuorille suunnattuja palveluita koetaan useimmissa kunnissa hyväksi kehitykseksi, joka tuo paljon lisää välineitä syrjäytymisvaarassa olevien ja ohjausta tarvitsevien nuorten tavoittamiseen ja auttamiseen. Paikkaan sitoutumaton ja liikkuva työmuoto nähdään voimavarana, joka tuo työhön nuorten yksilökohtaista auttamista helpottavaa joustavuutta. Tärkeänä etsivän nuorisotyön tuomana lisäarvona mainitaan myös lisääntynyt yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä ja tämän yhteistyön synnyttämät uudet mahdollisuudet. Etsivän työn asettuminen monen eri toimialan välimaastoon on muutamissa kunnissa johtanut yhteistyön lisääntymisen ohella myös epäselvyyksiin siitä, missä on etsivän nuorisotyön paikka ja minkä tahon on otettava siitä vastuu. 25 ”Syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin saa paremmin kontaktia. Jo varhaisessa vaiheessa voidaan toimia nuorten kanssa, jotta nuori ei joutuisi kokonaan sivuun järjestelmistä.”

26 Etsivän työn haasteiksi nimetään ennen muuta työn haastava kohderyhmä, jonka tavoittaminen ei aina ole helppoa, ja jonka piirissä ongelmien kasaantuminen on yleistä. Tällaisten nuorten kohdalla myös tuloksellinen auttaminen on vaikeampaa ja vaatii erityistä ammattitaitoa. Kuntien niukoissa taloustilanteissa pelätään toiminnan jatkuvuuden puolesta rahoituksen epävarman pohjan ja projektirahoituksen suosimisen vuoksi, ja toisaalta joissakin kunnissa etsivä työ on rokottanut resursseja muilta työmuodoilta. Etsivä nuorisotyö on useissa kunnissa parantanut nuorisotyön asemaa ja arvostusta huomattavasti. Sen koetaan kehittäneen nuorisotyön ammatillista kenttää kokonaisuutena. 26

27 Yhdenvertaisuus kunnallisessa nuorisotyössä 90 prosenttia kokee, että oman kunnan nuorisotoimessa ja nuorten parissa toimivilla on osaamista ja työvälineitä yhdenvertaisuuden edistämiseen melko tai erittäin hyvin. 95 prosenttia kokee nuorisotoiminnan esteettömäksi ja saavutettavaksi syrjinnän vaarassa oleville nuorille niin nuorisotilojen, nuorisotoiminnasta saatavan tiedon kuin nuorten ja työntekijöiden asenteiden suhteen. Nuorisotoimen yhdenvertaisuus- ja tasa- arvosuunnitelma on tehty vain 3 prosentissa kunnista. Tekeillä suunnitelma on 7 prosentissa kuntien nuorisotoimista. Peräti 90 prosenttia kuntien nuorisotoimista toimii nyt ja lähitulevaisuudessa ilman erillistä suunnitelmaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen edistämisestä. 27

28 Kuntien tuki ja avustukset järjestöille 92 prosentissa kunnista järjestöjä tuetaan myöntämällä vuosiavustuksia. 84 prosenttia kunnista antaa kokoustiloja järjestöjen käyttöön maksutta tai edulliseen hintaan. Yli puolet kunnista lainaa erilaisia välineitä järjestöille. 28 ”Pienessä kunnassa, jossa on vähän nuorisotyöstä vastaavia työntekijöitä, yhteistyö kolmannen sektorin ja esimerkiksi seurakunnan nuorisotyön kanssa on elinehto muun muassa monen tapahtuman ja teemapäivän järjestämiselle.” Puolessa kunnista järjestöavustusten määrä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt samana. 36 prosenttia kunnista on vähentänyt järjestöavustuksia. 12 prosenttia on lisännyt niitä. 3 prosenttia kunnista ei myönnä järjestöavustuksia lainkaan.

29 Järjestöjen merkitys kunnille nähdään suurena. Niiden kautta toteutuu tapahtumia ja toimintaa monipuolisesti ja usein myös edullisemmin, kuin kunnan järjestämänä. 29 57 prosentissa kunnista nuorisojärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille järjestetään säännöllisiä tapaamisia, kuulemisia tai muuta yhteistyötä. 30 prosentissa kunnista nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa on nuorisojärjestöjen edustus Niissä kunnissa, joissa heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut kunnallisen nuorisotyön resursseihin, järjestöjen merkitys kuntakentän toimijana on usein kasvanut. Tällöin järjestöjen tehtäväksi on jäänyt entistä enemmän myös sellaista toimintaa, jota kunta on aiemmin toteuttanut itse.

30 Nuorisolain uudistus Hieman yli neljännes kokee, että on voinut vaikuttaa nuorisolain uudistuksen valmisteluun. 36 prosenttia kokee vaikuttaneensa lakiuudistukseen jonkin verran. 30 6 prosenttia on kokee ettei yrityksestään huolimatta ole voinut vaikuttaa lakiuudistukseen. Hieman alle kolmasosa viranhaltijoista ei ole ollut vaikuttamassa uuteen nuorisolakiin. Nuorisotoimen viranhaltijat arvioivat nuorisolakiuudistuksen valmistelusta saatavilla olleen tiedon hieman useammin riittäväksi kuin riittämättömäksi.

31 Kuntaliitokset ja niiden vaikutus nuorisotyöhön Kunnista neljäsosassa on tapahtunut kuntaliitos. Kaikki kuntaliitokset eivät ole vaikuttaneet näkyvästi nuorisotyöhön, mutta pääosin niistä on seurannut sekä tervetulleita että haasteellisia muutoksia nuorisotyöhön. Parhaissa tapauksissa kuntaliitokset ovat kehittäneet nuorisotyön toimintarakenteita ja työmuotoja. Osassa kuntia muutos on koettu juuri päinvastaisena. Suuremmat toiminta-alueet voivat vaikeamman hallittavuutensa ja pidentyneiden maantieteellisten välimatkojen vuoksi olla ongelmallisia yhdenvertaisesti kaikille nuorille tarkoitettujen nuorisopalvelujen kannalta. Kuntaliitosten myötä nuorisotyön käytössä olevat resurssit ovat useissa tapauksissa lisääntyneet. Kuitenkin erityisesti niissä kunnissa, joissa kasvanut toiminta-alue ei ole tarkoittanut samassa suhteessa kasvavia resursseja, liitokset koetaan nuorisotyön kannalta ongelmallisiksi. 31

32 Väittämiä nuorisotyöstä 32

33 Joidenkin väittämien kanssa lähes kaikki kyselyyn vastanneet viranhaltijat ovat samaa mieltä. 98 prosenttia kokee, että nuorisotyöllä on kasvatustehtävä. 96 prosenttia vastaajista kokee nuorisotyön muuttuneen entistä vaativammaksi. 94 prosenttia vastanneista kokee koulujen kanssa tehtävän yhteistyön ja sen merkityksen kasvaneen. 77 prosentin mielestä nuorisotyön ja sosiaalityön raja on entistä häilyvämpi. 76 prosenttia vastasi, että nuorisotakuu ei toimi. 69 prosenttia vastasi, että erityisryhmiä kuten vammaisia ei oteta tarpeeksi huomioon nuorisotyössä. 67 prosenttia vastasi, että nuorisotyö saavuttaa nuorista vain pienen osan. 66 prosenttia kokee, että tilatyön merkitys on vähentynyt. 33

34 etunimi.sukunimi@alli.fi Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015 myös verkossa: www.alli.fi/knt