Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry.

Esitys aiheesta: "Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry."— Esityksen transkriptio:

1 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry

2 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 | 16.3.2011 |2T-1245, KMI/mn KESKEISET TULOKSET 1(2)  Tärkeimpiä tulorahoituksen lähteitä ovat keräystileille tulevat kertalahjoitukset (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausittaiset suoraveloituslahjoitukset (22 %) ovat tärkeitä tulonlähteitä.  Tärkeimmät tulorahoituksen lähteet vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Julkinen tuki korostuu nuoriso- ja kulttuurityötä tekevissä järjestöissä sekä liikunta- ja urheilujärjestöissä. Jälkimmäisessä järjestöryhmässä yritysyhteistyö on yhtä tärkeää kuin julkinen tuki.  Samat tulorahoituksen lähteet, jotka ovat olleet tärkeimpiä viimeisen vuoden aikana, pysyvät pääsääntöisesti tärkeimpinä myös seuraavan 12 kuukauden aikana. Julkisen tuen, kuten myös säätiöiltä tai rahastoilta saatavan rahoituksen tärkeys lisääntyy.  Järjestötyön moninaisuus korostuu varainhankinnan toteutuksessa. Useimmilla (52 %) varainhankinta kuuluu yhtenä osana jonkun henkilön toimenkuvaan. Joka kolmannella (33 %) on omat varainhankkijat. Näissä järjestöissä keskimääräinen varainhankkijoiden määrä on 5. Liikunta- ja urheilujärjestöillä on eniten omia varainhankkijoita.

3 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 | 16.3.2011 |3T-1245, KMI/mn KESKEISET TULOKSET 2(2)  Se miten yksityisrahoitukseen perustuva varainhankinta on edennyt suhteessa suunnitelmiin, jakaa järjestöryhmiä. Enemmistöllä (45 %) se on edennyt suunnitelmien mukaan. Osa (35 %) on kuitenkin jäljessä suunnitelmasta. Joka kuudes on jopa edellä suunnitelmastaan. Arviot muiden järjestöjen yksityisrahoitukseen perustuvan varainhankinnan etenemisestä ovat samankaltaiset kuin oman järjestön kohdalla.  Suurimpana haasteena varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä pidetään järjestöjen henkilöresursseja. Moni kokee ongelmalliseksi myös uusien lahjoittajien löytymisen, taloudelliset resurssit sekä markkinoinnin ja viestinnän.  Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen olisi selvästi paras julkinen toimenpide varainhankinnan yksityisrahoituksen tehostamiseksi (42 %). Useat panostaisivat myös viestintään (25 %). Joka kuudes (16 %) kehittäisi rahankeräyslainsäädäntöä.  Kaksi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna enemmistöllä (56 %) yksityisrahoituksen osuus on pysynyt ennallaan. Monella (31 %) osuus on kasvanut. Selvä enemmistö (59 %) uskoo yksityisrahoituksen osuuden liikevaihdostaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Melko moni (33 %) arvioi osuuden pysyvän ennallaan.

4 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 | 16.3.2011 |4T-1245, KMI/mn Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot 2(2) • Tärkeimpiä ovat kertalahjoitukset keräystileille (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausilahjoittajien suoraveloituslahjoitukset (22 %) kuuluvat monen järjestön tärkeimpiin tulonlähteisiin • Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Kehitysyhteistyön sekä nuoriso- ja kulttuurityön parissa työskentelevissä järjestöissä pidetään muita järjestöryhmiä useammin tärkeimpänä tulonlähteinä kertalahjoituksia keräystileille sekä erilaisia tuki- ja kannatustukimaksuja. • Nuoriso- ja kulttuurijärjestöissä julkinen tuki esim. valtiolta tai kunnalta sekä säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus ovat myös tärkeitä tukimuotoja. Myös liikunta- ja urheilujärjestöissä korostuu julkisen tuen merkitys, mutta yhtä tärkeä on yritysyhteistyö. • Sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat muita järjestöryhmiä useammin tuloja soitoista lahjoitusnumeroon. Ne keräävät tuloja kehitysyhteistyön tavoin myös suoramarkkinointikirjeillä. • Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä kannatustuotteiden myynti sekä tuki- ja kannatustukimaksut ovat kaikkein merkittävimmät tukimuodot. He saavat myös muita järjestöjä useammin tuloja kuukausittaisista suoraveloituslahjoituksista sekä testamenttien kautta.

5 Maaliskuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 5

6 Maaliskuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 6

7 Maalisikuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 7 Keskiarvo : Kaikki vastaajat: 4,8 hlöä Järjestöryhmittäin: Kehitysyhteistyö ja lähetystyö: 4,3 hlöä Sosiaali & terveysala, kotimaan hyvinvointi: 6,7 hlöä Liikunta & urheilu: 9,0 hlöä Nuoriso- ja kulttuurityö: 2,3 hlöä Ympäristö- ja luonnonsuojelu: 2,3 hlöä

8 Maalisikuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 8

9 Maalisikuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 9 Muu ryhmä: Järjestön julkisuuskuva, näkyvyys ja tunnettuus, henkilösuhteet yhteistyötahojen kanssa, hinta-laatusuhde keräystoiminnassa, keräystoiminnan kustannustehokkuus, operaattorikulut, henkilökunnan motivaatio, työntekijöiden tai vapaaehtoisten rekrytointi, jäsenkunnan ikääntyminen, keräysluvan saanti tai pitkä hakuaika, varainhankinnan tietokannan reaaliaikaisuus, uusien varainhankintatapojen kehittäminen, yritysyhteistyön kehittäminen, yhteistyökumppaneiden löytyminen, viranomaisyhteistyö, väärinkäytökset

10 Maalisikuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 10

11 Maalisikuu 2011 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 11