Kielen kehitys sosiaalinen tausta vaikuttaa kielen kehitykseen =käytetty puhetapa satujen lukeminen, keskustelu lapsen kanssa  kielellinen taso konkreettiset.

Esitys aiheesta: "Kielen kehitys sosiaalinen tausta vaikuttaa kielen kehitykseen =käytetty puhetapa satujen lukeminen, keskustelu lapsen kanssa  kielellinen taso konkreettiset."— Esityksen transkriptio:

1 Kielen kehitys sosiaalinen tausta vaikuttaa kielen kehitykseen =käytetty puhetapa satujen lukeminen, keskustelu lapsen kanssa  kielellinen taso konkreettiset asiat tunteet ihmissuhteet kieli = ajattelun väline esim. suoriutuminen koulussa, abstrakti ajattelu ei pelkästään kieli, myös tunteet ja motivaatio vaikuttavat ajattelutoimintoihin!

2 Kielen kehityksen tukeminen arkipäivän toimintatilanteissa
Puhu lapsen kanssa ruokailu, nukkumaanmeno, pukeminen jne. Vastaa lapsen kysymyksiin ja rohkaise puhumaan antamasi vastaukset muodostavat perustan tiedoille, joiden varassa lapsi jäsentää ympäristöään; malli siitä, mihin kieltä voidaan käyttää Kerro lapselle, miltä havaitsemanne asiat näyttävät, miten toimivat, mihin voidaan käyttää älä pelkästään nimeä; anna lapselle tilaa kysyä ja kertoa Perustele, miksi toimit tietyllä tavalla; lapsi ymmärtää selityksesi aikaisemmin kuin luuletkaan Huomioi lapsen tekemät keskustelualoitteet

3 Osallistu lapsen leikkeihin Auta lasta jäsentämään ympäristöään.
Ohjaa ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia (tärkeää kuvailevan kielenkäytön lisäksi) kuvaile ajatuksiasi ja tunteitasi myös itse  lapsi oppii mallista Osallistu lapsen leikkeihin monipuolisessa leikissä harjoitellaan kielenkäyttöä Auta lasta jäsentämään ympäristöään. säännöllinen rytmi  turvallisuus  helpompi kohdata uusia tilanteita & toimia niissä Ilmapiiri – lämmin kasvuympäristö, turvalliset kiinteät ihmissuhteet tukevat myös kielen kehitystä

4 Hyvä kysymys – ilo ja ihmettely
”miksi” ”minkä vuoksi” ”kuinka niin ” ”aivan oikein” (rohkaisee lasta jatkamaan) ”ja sitten…” ”kerropa edelleen” mitä muita: mitä olit siitä mieltä? mikäs sinua siinä mietityttää? miltä (se) sinusta tuntui/tuntuu? Kerro, mitä sinun mielestäsi tapahtui? Mitä olisi voinut tehdä toisin/toisella tavalla?

5 Lastenkirja virikkeenä
asennoituminen lukemiseen ja luettavan valintaan muotoutuu lapsuuden lähiympäristön kokemuksista  lukemisen mallit! satu auttaa ymmärtämään maailmaa toden ja sadun ero ”paha saa palkkansa!” Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi tehdä?

6 Mitä kaikkea lastenkirjan pohjalta voi tehdä?
henkilöt ja tapahtumat voi piirtää maalata muovailla leipoa askarrella rakentaa pahvilaatikoista … keksi itse lisää!

7 Henkilöistä ja tapahtumista voi
kertoa keksiä näytelmän rakentaa nukketeatteriesityksen sepittää uutisen laatia kuvasarjan tai sarjakuvan voit itse jatkaa satua tai kertomusta voit sepittää uuden kirjan voit muuttaa kertomuksen runoksi tai runon kertomukseksi …mitä muuta vielä keksit?

8 Kuvan katsominen itse aktiivisesti toimien tarkkailemalla
tulkitsemalla (kielellisiä symboleja)  tulkinta tapahtuu kokemuksista käsin  virheelliset tulkinnat! tapahtumasarjan tai tilanteen kuvittaminen edistää yhteyksien tajuamista, voi pohjustaa tiedon jäsentymistä (satujen lukeminen?)

9 Kielen kehityksen pulmista
Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen kehitys  mahd. oppii hitaasti lukemaan Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys  voi kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä oppimisessa  viereiset aivoalueet Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta

10 Kielen kehitys Kehitysvaihe Kognitio Kieli Vauvaikä Tapahtumamallit
Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Ääntely, ensimmäiset sanat Leikki-ikä Jäljittelymallit Tapahtumaketjujen hahmottaminen sanoin Pelit, leikit, laulut, sosiaaliset rituaalit Vuorovaikutus, Kieliopin kehitys, kulttuuristen mallien jäljittely Varhainen kouluikä Tarinalliset mallit Tarinallinen ajattelu, omaelämäkerrallinen muistaminen, kulttuurinen oppiminen Tarinat, lukemisen ja kirjoittamisen aloittaminen, matematiikka, luokittelu Teini-ikä Teoreettiset mallit Loogiset abstraktiot, logiikan ja matematiikan järjestelmät, ulkoisten apuvälineiden käyttäminen, ”tieteellisen” tiedon omaksuminen Loogiset abstraktiot, argumentit, ”tieteellinen ” lukeminen ja kirjoittaminen, asiantuntijan kieli

11 Symbolifunktio lapsi osaa yhdistää tutun esineen ja sanan
kun lapsi ymmärtää sanojen merkitsevän jotakin alkaa ensimmäinen kyselykausi 2 v Mitä  sanavarasto 2. kyselykausi 4 v Miksi  merkitykset, syy-seuraussuhteet

12 Kielen kehityksen pulmista
Motorinen kehitys ja kieli kulkevat käsi kädessä Perinnöllinen riski puheongelmiin + hidas motorinen kehitys  mahd. oppii hitaasti lukemaan Ei perinnöllistä riskiä + hidas motorinen kehitys  voi kuroa kehityksen välimatkan kiinni ennen koulun alkua Motoriikasta, riimittelystä, rytmistä, sormileikeistä hyötyä oppimisessa  viereiset aivoalueet Monipuolinen, tavallinen arkiliikunta

13 Kielen kehityksen häiriöt
Viivästynyt kielen kehitys Kehitys kauttaaltaan jäljessä ikäryhmän yleisestä tasosta lapsi omaksuu kieltä normaalia hitaammin kielen hallinta on kapea-alaista Lapsen oletetaan saavan kiinni ikäryhmänsä jossain vaiheessa Poikkeava kielen kehitys Kielen kehityksen erityisvaikeus, esim. dysfasia lapsen kieli ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta Suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä

14 Kielellisen kehityksen arviointi
Suhteessa ikään Ikäkaudelle tyypillinen taitotaso Aktivointi, virikkeet Vain harvat kielen kehityksen osa-alueet kehittyvät tasaisesti lapsen iän suhteen Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen Tarkastellaan lasta kokonaisuutena Kielen osa-alueet kehittyvät omia tahtejaan, yhteydessä toisiinsa (vuorotahtiin…)

15 Kielen kehityksen häiriöiden toteaminen
Todetaan useimmiten oppimisvaikeuksien yhteydessä Epäselvä puhe Puheen tuottaminen vaikeaa Lapsi ei löydä haluamiaan sanoja Lapsi on epävarma Viivästynyt tai poikkeava puheen kehitys

16 Kielen kehityksen häiriöt
Kyvyttömyys tehokkaaseen kielelliseen kommunikaatioon kielen käyttöön oppimisvälineenä Yhteys koulumenestykseen, sosiaalisiin sekä emotionaalisiin ongelmiin Yleisiä häiriöitä; 10% esikouluikäisistä Rajanveto-ongelma: kehityksen yksilöllisyys Kielellisen kehityksen arviointi Suhteessa ikään Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen

17 Kielen kehityksen häiriöt
Kehitykselliset häiriöt – kasvuympäristöön liittyvät häiriöt kuullun havainnointi Vajavuus, esim. kuulovamma kognitiiviseen prosessointi Älyllinen kehitys, kuullun ymmärtäminen, tulkinta kielen tuottamiseen Motorisen kehityksen hitaus; puheen tuottamiseen liittyvien elinten rakenteellinen poikkeavuus

18 Puutteellinen kieli  mielikuvat, skeemat, jää puutteellisiksi  vaikeus hahmottaa ja jäsentää kokonaisuuksia, orientoitua uusiin tilanteisiin, muodostaa mielipiteitä ja eläytyä toisen kokemuksiin Oikeanlainen ympäristö auttaa sisäistämään tietoa mahdollisuus perusteellisesti paneutua yksittäiseen asiaan kokeilun, havaintojen teon, kokemusten kuvaamisen ja monipuolisen ilmaisun kautta ympäristöä jatkuvasti havainnoiva ja jäsentävä toiminta, johon liittyy asioiden verbalisointi, tukee lapsen ajattelun ja kielen kehitystä

19 Kielihäiriöiden kuntoutus
Herkkyyskaudet! Viivästynyt kielenkehitys kuntoutumisennuste hyvä Puheterapiat, vanhempien ohjaus Tärkeää, että lasta rohkaistaan käyttämään kieltä! Kaikki puhe tulee hyväksyä; hyvä malli; kieltä, itsetuntoa, ajattelua ja motoriikkaa kehittävä toiminta; myönteinen ja kannustava ilmapiirissä.

20 Kielihäiriöiden kuntoutus
Draama, roolihahmot, pantomiimi – tunneilmaisu Lasta autettava jäsentämään tilanteita ja ilmaisemaan itseään Sanoin sekä muulla tavoin: kuvaamalla, viittoen, ilmein, elein, liikkein, ja kuvin selventäen

21 Ohjeita kielihäiriöisen lapsen kanssa työskentelyyn
Käytä lapselle puhuessa sellaisia sanoja ja ilmaisuja, joita myös kielihäiriöinen voi ymmärtää. Puhu selkeästi, äläkä liian nopeasti. Odota lapsen vastausta riittävän kauan. Esitä sellaisia kysymyksiä, että lapsi voi niihin vastata. Ilmaise selkeästi pyynnöt ja kehotukset. Älä anna monta ohjetta yhtä aikaa. Käytä tarpeen mukaan kuvaavaa elekieltä ja konkreettista havaintomateriaalia puheen rinnalla. Pyri ylläpitämään yksilöllistä kontaktia lapseen kaiken toiminnan aikana.

22 Esimerkki oireiden mukaisesta luokituksesta
Esimerkki etiologian mukaisesta luokituksesta Artikulaatiohäiriöt (dyslaliat) Keskushermostolliset syyt (perinnölliset sairaudet, raskaudenaikaiset tai varhaiskehitykseen ajoittuvat keskushermostolliset toimintahäiriöt ja vauriot) Viivästynyt puheen- ja kielenkehitys Kielenkehityksen erityisvaikeus (dysfasia) Puheen sujuvuuden häiriöt (änkytys, sokellus) Hankitut kieli- ja puhehäiriöt (traumaattiset syyt, aivokasvaimet) Nasaliteetin häiriöt Elimelliset sairaudet (esimerkiksi astma, infektiot, aineenvaihdunnan häiriöt) Fonaatio- eli äänihäiriöt Perifeeriset syyt (aistifysiologiset vajavuudet) Puhumattomuus (mutismi, autismi) Psyykkiset syyt Kieliopillisen kehityksen häiriöt (dysgrammatismi) Sosioemotionaaliset syyt (tunne-elämän häiriöt, ympäristödeprivaatio) Luku- ja kirjoitushäiriöt (dysleksia, dysgrafia) Yksilöllinen kehitysrytmin hitaus

23 Suositeltavaa luettavaa
Pöyhtäri Mari & Vuontisjärvi Riikka: OPPIMISVAIKEUDET JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ (netistä) Ahonen Timo, Siiskonen Tiina, Aro Tuija (toim.) SANAT SEKAISIN? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Opetus 2000 Googleta ”kielelliset häiriöt”, kielen kehitys