KIELO Research.

Esitys aiheesta: "KIELO Research."— Esityksen transkriptio:

1 KIELO Research

2 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa?
Kieltenopettajat: viestinnällinen kieltenopetus. MUTTA Observointitutkimukset: traditionaalinen opettajakeskeinen kieliopin opettaminen vallalla, vähemmän oppilaskeskeistä viestinnällisiin tehtäviin perustuvaa opetusta. (esim. D. Li, 1998; Karavas-Doukas, 1996; Nunan, 1987; Sato & Kleinsasser, 1999) Tutkimustuloksia myös viestinnällisen kieltenopetuksen toteutumisesta (esim. Harjanne, 2006) Harjanne & Tella

3 Viestinnällisen kieltenopetuksen toteutuminen tutkimuksen valossa?
Opettajilla kaksi kolmasosaa enemmän harjoittelua kohdekielessä kuin oppilailla yhteensä! (Breen 2001) 60 % suomalaisista englanninopettajista arvioi käyttävänsä korkeintaan 50 % opetusajasta englantia, vajaa 10 % opettajista ilmoitti puhuvansa vähintään 75 % tunnista englantia (The assessment of pupils’ skills in English in eight European countries, 2002). Harjanne & Tella

4 Missä oppitunnin tilanteissa englanninopettajat käyttävät äidinkieltä?
English, please – Kohdekieli ja äidinkieli opettajan käyttämänä englannin oppitunnilla Tapaustutkimus Helsingin yliopiston normaalikouluissa (Kuoppala, M.-K. 2009) Tutkimuskysymykset: Missä oppitunnin tilanteissa englannin opettajat käyttävät kohdekieltä? Missä oppitunnin tilanteissa englanninopettajat käyttävät äidinkieltä? Miten englanninopettajat perustelevat kohdekielen ja äidinkielen käytön oppitunneillaan? Harjanne & Tella

5 Tutkimusmenetelmä Oppituntien observointi: yläkoulun ja lukion jokaisen englanninopettajan (n=11) yksi oppitunti Opettajien (n=11) haastattelu Harjanne & Tella

6 Tutkimustulokset Haastattelu: opettajien tavoitteena englannin
maksimaalinen käyttö tunnilla. Observointi: käytäntö poikkesi tavoitteesta. Tunnin aloitus: en / 11 Tehtävänanto: en / 5, en/su 4, su/en 2 Kielioppi: en / 3, su / 8 Yleinen keskustelu: en / 5, en/su / 4, su/en 2 Oppilaiden kielenvalintaan puuttuminen: kyllä / 4, ei aina / 3, ei / 4 Järjestyksenpito: en / 6, en/su 1, su/en 4 Kahdenkeskinen keskustelu: en / 3, en/su / 4, su/en 4 Harjanne & Tella

7 Tutkimustulokset 5 opettajaa käytti aina kohdekieltä paitsi kieliopin opetuksessa. Opettajat, jotka eivät systemaattisesti käyttäneet englantia tuntikeskusteluissaan oppilaiden kanssa, eivät myöskään osanneet perustella käytäntöään yhtä perusteellisesti kuin ne, jotka käyttivät yksinomaan kohdekieltä. Opettajat käyttivät usein enemmän englantia oppitunnin alkupuolella kuin lopputunnilla. Harjanne & Tella

8 Tutkimustulokset 4 opettajaa huomautti systemaattisesti oppilaille, että tunnilla käytetään englantia >> Oppilaat käyttivät enemmän englantia kuin niillä tunneilla, joilla opettajat eivät systemaattisesti vaatineet englannin kielen käyttöä. Kahdenkeskisissä keskusteluissa 4 opettajaa käyttää enemmän suomea, jos oppilas kysyy suomeksi. Harjanne & Tella

9 Tutkimustulokset Suurin osa opettajista oli tietoisia kielivalinnastaan ja osasi perustella kantansa joko kohdekielen tai äidinkielen hyväksi. Muutama opettaja ei osannut perustella kielenvalintaansa kieliopin opettamista lukuun ottamatta, vaan luokan senhetkinen tilanne ja vireystila vaikuttivat heidän kielivalintaansa. Kokeneet opettajat käyttivät huomattavasti enemmän englantia kuin nuoremmat opettajat. Oppilaat puhuivat selvästi enemmän englantia, jos opettaja käytti sitä suurimmaksi osaksi itse, ja varsinkin, jos heitä kehotettiin siihen. Harjanne & Tella

10 Opettajan suomen kielen käyttö ja siihen vaikuttavia tekijöitä yläkoulun englannin tunneilla (Järnberg, M. 2009) Tutkimuskysymykset: Missä oppituntitilanteissa opettajat käyttävät suomen kieltä peruskoulun 8. luokan englannin tunneilla? Mitkä tekijät vaikuttavat opettajan suomen kielen käyttöön eri oppituntitilanteissa 8. luokan englannin tunneilla? Harjanne & Tella

11 Tutkimusmenetelmä 5 opettajaa (4 pääkaupunkiseudulta, 1
Pirkanmaalta) opetusryhmineen. luokkahuoneobservointi / 1-3 oppituntia per opettaja kyselylomake Harjanne & Tella

12 Tutkimustulokset Huomion kiinnittäminen suomen kielen käyttöön opettajaa: yrittävät kiinnittää omaan ja oppilaiden suomen kielen käyttöön . Opetusryhmän taso opettajaa: heikoimpien ryhmien kanssa on käytettävä enemmän suomea. Kielioppi - - Opettajat: yksimielisiä suomen kielen välttämättömyydestä... ”huutomerkkien määrä ja vastausten ytimekkyys kertovat, että kysymykseen suhtauduttiin suorastaan intohimoisesti.” Ohjeiden anto opettajaa: ensisijaisesti englanniksi. >> Observointi: sekä suomeksi että englanniksi. Harjanne & Tella

13 Tutkimustulokset Epäselvä tehtävänanto, ja oppilas pyytää siihen suomeksi selvennystä koko luokan kuullen - - 3 opettajaa: ohjeet selkeämmin englanniksi. >> Observointi: opettajat käyttivät useimmiten englantia. Epäselvä tehtävänanto, ja oppilas pyytää siihen suomeksi selvennystä kahden kesken - - Opettajat: valitsevat englannin tai suomen oppilaan persoonan ja tämän kielitaidon pohjalta. >> Observointi: opettajat neuvoivat hyvin usein suomeksi kaikkia oppilaita tasosta riippumatta. Harjanne & Tella

14 Tutkimustulokset Oppilas kysyy kappaleessa esiintyvän englanninkielisen sanan merkitystä - - Opettajat: välttävät suomen käyttöä. >> Observointi: useimmissa tilanteissa opettaja auttoi oppilasta englanniksi. Järjestyksenpito -- Opettajat: aina englanniksi (2), kielivalinta riippuu tilanteesta ja oppilaasta (2), suomeksi (1). >> Observointi: vastasi täysin opettajien vastauksia. Harjanne & Tella

15 Tutkimustulokset Vapaamuotoiset oppituntitilanteet – Kuulumiset – Opettajat: englanti. >> Observointi: englanti. Oppilaan kehuminen – Opettajat: englanti. >> Observointi: pääosin englanti. Oppilaiden suomenkieliseen keskusteluun puuttuminen – Opettajat (3): "Puutun kyselemällä heiltä englanniksi aiheesta ja kannustan heitä vastaamaan minulle englanniksi." >> Observointi: opettajat pyysivät englanniksi oppilaita olemaan hiljaa tai antoivat heidän jatkaa suomeksi. Kukaan ei kehottanut oppilaita jatkamaan keskustelua englanniksi. Harjanne & Tella

16 Tutkimustulokset Yhteenveto:
Opettajat olivat tietoisia ratkaisuistaan ja osasivat perustella niitä ainakin jossain määrin. Opettajien välillä suuria eroja -- toiset puhuivat englantia hyvin paljon; toiset käyttivät hyvin usein suomea. Harjanne & Tella

17 Perusasteen kahdeksasluokkalaisten käsityksiä kolmannen vieraan kielen valinnasta (Keskinen N., 2009) Tutkimuskysymykset: 1. Mitä eri syitä perusasteen kahdeksas-luokkalaisella on valita kolmas vieras kieli? 2. Mitä eri syitä perusasteen kahdeksas-luokkalaisella on olla valitsematta kolmatta vierasta kieltä? 3. Minkälaista kieltenopetusta perusasteen kahdeksasluokkalainen pitää kiinnostavana? Harjanne & Tella

18 Tutkimusmenetelmä Kaksi luokkaa:
21 kaupunkikoulun kahdeksasluokkalaista 21 taajamakoulun kahdeksasluokkalaista Kyselylomake: 12 avointa kysymystä Harjanne & Tella

19 Kiinnostava kieltenopetus? Tutkimustuloksia
Yhteinen näkemys: opetuksen monipuolisuus. Kielitiedon rinnalle ryhmä- ja paritöitä ja projekteja >> vieraan kielen kuuleminen ja käyttäminen. Enemmän puhumista vieraalla kielellä. Monipuolinen, kulttuuria ja viestintää sisältävä opetus – siis viestinnällinen kieltenopetus. Harjanne & Tella

20 Verkko-opetus saksanopetuksessa Tapaustutkimus Helsingin kaupungin perusasteen saksanopettajien käytänteistä (Varmola S., 2009) Tutkimuskysymykset: 1 Missä opetustilanteissa Helsingin kaupungin perusasteen yläluokkien saksan opettajat käyttävät verkko-opetusta? 2 Miten Helsingin kaupungin perusasteen yläluokkien saksan opettajat perustelevat verkko-opetuksen käyttöä opetuksessaan? Harjanne & Tella

21 Tutkimusmenetelmä Kyselylomake (13 suljettua kysymystä, 8 avointa kysymystä) 26 saksanopettajalle, joista 8 vastasi Harjanne & Tella

22 Tutkimustulokset Saksanopettajat käyttivät verkko-opetusta
luetun ymmärtämisen harjoitteluun (6/8) hyvin vähän suullisen kielitaidon harjoitteluun (1/8) ei lainkaan ääntämisen harjoitteluun uuden sanaston ja uusien rakenteiden harjoitteluun (5/8) Verkko-opetuksessa käytettiin kirjasarjojen verkkotehtäviä (6/8) Kirjasarjojen verkkotehtävät pääosin mekaanisia ja irrallisia sanasto- ja rakenne-harjoituksia Harjanne & Tella

23 Tutkimustulokset Verkko-opetuksen käyttöä perusteltiin vähän
Verkko-opetuksen perusteluja: vaihtelu, ajankohtaisuus, autenttisuus, opiskelun tukeminen Harjanne & Tella

24 Viestinnällisten tehtävien piirteitä vieraiden kielten oppitunneilla
Viestinnällisten tehtävien piirteitä vieraiden kielten oppitunneilla. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulusta. (Naumanen, A. 2009) Tutkimuskysymykset: Mitkä ovat oppitunnilla käytettävien tehtävien piirteitä vieraiden kielten opetuksessa ammattikorkeakoulussa? Miten kieltenopettajat perustelevat oppitunneilla käyttämiään tehtäviä? Harjanne & Tella

25 Tutkimusmenetelmä Kyselylomake: 24 kysymystä (avoimia kysymyksiä, monivalintakysymyksiä ja prosentuaalista arviointia vaativia kysymyksiä) Kyselylomake 8 kieltenopettajalle (englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä) >>> 9 vastasi! Harjanne & Tella

26 Tutkimustulokset Suulliset tehtävät –
- joka tunnilla (7), lähes joka tunnilla (2) - ’tosielämään’ ja työelämään liittyvien tilanteiden ja sanaston harjoittelussa - opettajien määrittelyt käyttämistään suullisista tehtävistä vastasi pitkälti viestinnällisten tehtävien piirteitä Kirjalliset tehtävät – - joka tunnilla (4), lähes joka tunnilla (2), yksi noin joka toisella tunnilla (1), silloin tällöin (1), yksi tyhjä vastaus - kieliopin ja sanaston opiskeluun - käännöslauseet (6), autenttinen materiaali (5) Suulliset/kirjalliset tehtävät -- - suullisia huomattavasti enemmän kuin kirjallisia (5), kirjallisia enemmän kuin suullisia (3), yksi tyhjä vastaus Harjanne & Tella

27 Tutkimustulokset Oppikirjan ulkopuolisia tehtäviä (9):
- täydentäminen, opetuksen elävöittäminen, autenttisuus - suullisen kielitaidon harjoittelu, kuullunymmärtäminen, kielioppi, sanasto - kuvitellut tilanteet, tosi­elämän ja työelämän tilanteet, opiskelijoiden oma elämänpiiri (5) Omia tehtäviä (8): käännöslauseet, suulliset tehtävät Oppikirjan tehtävien muokkaaminen (3) Harjanne & Tella

28 Tutkimustulokset Pari- tai pienryhmätehtäviä enemmän kuin yksilöllisiä tehtäviä (4). Yksilölliset tehtävät: kirjallisia kielioppi-, käännös- ja täydennystehtäviä Pari- tai pienryhmätehtävät: suullisia viestinnällisiä tehtäviä (keskustelut, pelit, haastattelut...) Yhteistoiminnallisia tehtäviä (6): suullinen tuotos, tekstien läpikäynti ja toisten tukeminen Oppilaskeskeistä toimintaa enemmän (60-80 %) kuin opettajakeskeistä toimintaa (4), päinvastoin (2), yhtä paljon (1), yksi tyhjä vastaus Opettajat antoivat vain vähän perusteluja (2), miksi käyttivät ko. tehtäviä Harjanne & Tella

29 Miksi tietyt opetusmuodot, -tyylit ja
Perusopetuksen kieltenopettajien suosimat opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat oppitunnilla (Lehtinen, J. 2009) Tutkimuskysymykset: Mitä opetusmuotoja, -tyylejä ja -strategioita perusopetuksen kieltenopettajat suosivat oppitunnilla? Miksi tietyt opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat ovat perusopetuksen kieltenopettajien suosiossa? Harjanne & Tella

30 Tutkimusmenetelmä Kyselylomake: suljettuja monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä 23 perusasteiden (ala- ja yläluokat) kieltenopettajaa (Espoo) Harjanne & Tella

31 Tutkimustulokset Opettajajohtoinen (=opettajakeskeinen) opetusmuoto, syynä tarve kontrolloida oppilaita / 58 % opettajista Yhteistoiminnallinen ja oppilaskeskeinen opetusmuoto, syynä oppilaiden aktivoiminen >> osallistuminen, vastuun ottaminen ja innokkuus / 42% Autoritäärinen opetustyyli, syynä a) ei liikaa valtaa oppilaille >> eivät opi; b) selvät säännöt ja tavoitteet >> oppiminen / 59 % Demokraattinen opetustyyli, syynä oppilaiden osallisuus ja vastuu / 33 % Harjanne & Tella

32 Tutkimustulokset Opetusstrategiat
Suora ohjeistaminen: 70 % opettajista usein Keskustelu: 55 % usein Ryhmätyö: 48 % jatkuvasti Yhteistoiminnallinen opiskelu: 43 % joskus Ongelmanratkaisu: 48 % joskus Oppilaslähtöinen tutkiminen: 57 % joskus Performanssiaktiviteetit: 22 % jatkuvasti, 39 % usein, 26 % joskus, 9 % ei ollenkaan ja 4 % harvoin Harjanne & Tella

33 Tutkimustulokset Perusteluja käytetyille opetusstrategioille:
strategioita tulee käyttää vaihtelevasti > pitää oppilaat aktiivisina > oppiminen oppilaskeskeiset opetusstrategiat (esim. draama, pelit, leikit) >> lisää oppilaiden aktiivisuutta > oppiminen opettajakeskeiset strategiat >> opettajan kontrolli Harjanne & Tella

34 Tutkimustulokset ”Kieltenopetuksessa luontevia: draama, parikeskustelut, leikit, pelit, kilpailut, tietokonetyöskentely, luova kirjoittaminen ja esim. sarjakuvien tekeminen. Käytän paljon leikkejä ja laulamista. Musiikki myös suggestopedisten menetelmien tukena. Projektityöskentely kansainvälisissä projekteissa. Retket, vierailijat.” ”Keskustelemalla voidaan saada kontaktia paremmin ja tuoda esiin myös opetusalaan kuulumattomia asioita, jotka kuitenkin esim. maahanmuuttajaoppilaiden kanssa ovat tärkeitä yhteiskuntaan integroitumisen kannalta.” Harjanne & Tella

35 Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa (Bergman, J., Oksanen, H. & Veikkolainen, K. 2009) Tutkimuskysymykset: Mitä tehtävätyyppejä esiintyy ranska vieraana kielenä -oppikirjoissa Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa? Mitä viestinnällisiä piirteitä on Suomen, Ruotsin ja Kanadan ranskan oppikirjoissa? Harjanne & Tella

36 Tutkimusmenetelmä Yhden suomalaisen, ruotsalaisen ja kanadalaisen ranskan oppikirjan tehtäväosiot. Kirjat yläkouluikäisille oppilailla, joilla noin kolmen vuoden ranskan opinnot. ”Tutkimuksessamme on teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä... perustana Nunanin (1989), Skehanin (1998) ja Littlewoodin (2004) määritelmät viestinnällisestä tehtävästä, joiden pohjalta olemme tehneet oman luokituksemme analyysiä varten. Aineistomme on yhdistetty teoreettisiin käsitteisiin, mutta analyysi ja luokittelu etenevät aineistomme ehdoilla.” Harjanne & Tella

37 Tutkimustulokset Viestinnällisyys suomalaisen ranskan oppikirjan
tehtävissä (132 tehtävää) Ei-viestinnälliset tehtävät / 49,2 % tehtävistä aukko- ja täydennystehtävät (eniten), yhdistelytehtävät, mekaaniset käännöstehtävät keskittyvät merkitysten sijaan muotoon mekaanisia ja irrallaan kontekstista eivät edellytä vuorovaikutusta oppilaiden välillä Harjanne & Tella

38 Tutkimustulokset Viestinnällisyys suomalaisen ranskan
oppikirjan tehtävissä Esi-viestinnälliset tehtävät / 37,1 % tehtävistä kysymyksiin vastaaminen tai kysymysten muodostaminen tekstin pohjalta (vastaus on kaikille ennestään tuttu) lauseiden jatkaminen omin sanoin tarinan keksiminen niin, että siinä käytetään tiettyjä sanoja dialogit, joissa lauseet on annettu valmiiksi suomeksi miellekartan/kuvien avulla tehdä lauseita tai kertoa tekstikappaleen sisältö ranskaksi puuttuu viestintäkonteksti ja ne eivät vastaa tosielämän tilanteita, ei edellytä vuorovaikutusta Harjanne & Tella

39 Tutkimustulokset Viestinnällisyys suomalaisen ranskan
oppikirjan tehtävissä Viestinnälliset tehtävät / 13,6 % tehtävistä 88,9 % pedagogisia viestinnällisiä tehtäviä: oppilaat keksivät itse dialogeja, keskustelevat kuvien tai tukisanojen avulla, neuvovat tietä, kysyvät ja vastaavat pareittain kuvien pohjalta, reagoivat annettuun tilanteeseen usein hyvin strukturoituja ja viestintä ohjattua, MUTTA oppilaita ohjeistetaan toimimaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muistuttavat enemmän tosielämän tilanteita Harjanne & Tella

40 Tutkimustulokset Viestinnällisyys suomalaisen ranskan
oppikirjan tehtävissä Viestinnälliset tehtävät / 13,6 % tehtävistä 11,1 % autenttisia viestinnällisiä tehtäviä: Kaksi tehtävää: harrastuksiin liittyvistä kuvista keskusteleminen ja omista harrastuksista kertominen; erilaisiin tilanteisiin reagoiminen kuten kadottaessaan passin lentokentällä oppilaille ei anneta tukisanoja tai mallilauseita eikä keskustelun suuntaa ohjata tarkemmin (vrt. pedagoginen viestinnällinen tehtävä) Harjanne & Tella

41 Tutkimustulokset: Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtäväosissa
Ranskan oppikirjan tehtäväosio Suomalai-nen (132 tehtävää) Ruotsalai-nen (390 tehtävää) Kanadalai-nen (295 tehtävää) Ei-viestinnälliset 49,2 % 62,6 % 49,8 % Esi- viestinnälliset 37,1 % 32,1 % 38,3 % Viestinnälli-set 13,6 % 5,4 % 11,9 % Harjanne & Tella

42 Tutkimustulokset: Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtäväosissa
Ranskan oppikirjan tehtäväosio Suomalai-nen (23 viestinnäll. tehtävää) Ruotsalai-nen (21 viestinnäll. tehtävää) Kanadalai-nen (35 viestinnäll. tehtävää) Pedagogiset 88,9 % 95,2 % 53,3 % Autenttiset 11,1 % 4,8 % 45,7 % Harjanne & Tella

43 Lähteet Bergman, J., Oksanen, H., & Veikkolainen, K. (2009). Viestinnällisyys ranskan oppikirjojen tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Breen, M Navigating the discourse: on what is learned in the language classroom. In Candlin, C. & Mercer, N. (eds.) English language teaching in its social context. London: Routledge, 306–322. Harjanne, P. (2006). ”Mut ei tää oo hei midsommarista!” – ruotsin kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia Järnberg, M. (2009). Opettajan suomen kielen käyttö ja siihen vaikuttavia tekijöitä yläkoulun englannin tunneilla. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Karavas-Doukas, E. (1996). Using attitude scales to investigate teachers' attitudes to the communicative approach. ELT Journal, 50, 187–198. Harjanne & Tella

44 Lähteet Keskinen, N. (2009). Peruskoululaisten käsityksiä kolmannen kielen valinnasta. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Kuoppala, M.-K. (2009). English, please – Kohdekieli ja äidinkieli opettajan käyttämänä englannin oppitunnilla. Tapaustutkimus Helsingin yliopiston normaalikouluissa. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Lehtinen, J. (2009). Perusopetuksen kieltenopettajien suosimat opetusmuodot, -tyylit ja -strategiat oppitunnilla. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Li, D. (1998). It's always more difficult than you plan and imagine: Teachers' perceived difficulties in introducing the communicative approach in South Korea. TESOL Quarterly, 32, 677–703. Naumanen, A. (2009). Viestinnällisten tehtävien piirteitä vieraiden kielten oppitunneilla. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulusta. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Harjanne & Tella

45 Lähteet Nunan, D. (1987). Communicative language teaching: Making it work. ELT Journal, 41, 136–145. Sato, K., & Kleinsasser, R. C. (1999). Communicative language teaching (CLT): Practical understandings. Modern Language Journal, 83, 494–517. The assessment of pupils' skills in English in eight European countries (2002). A European Project commissioned by The European network of policy makers for the evaluation of education systems. (Edited by Gérard Bonnet.) Retrieved April 18, 2009, from Varmola, S. (2009). Verkko-opetus saksanopetuksessa. Tapaustutkimus Helsingin kaupungin perusasteen saksanopettajien käytänteistä. Pedagoginen tutkielma. Aineenopettajankoulutus. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto. (Julkaisematon.) Harjanne & Tella