PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto.

Esitys aiheesta: "PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Projektin tavoitteet 2. Projektin tulokset Kehityspolut Uudet käytännöt Kehittämisen strategiat ja työkalut 3. Johtopäätökset

3 1. Miten teollinen muotoilu on kehittynyt kohdeyrityksissä? 2. Millaisia muotoluosaamista hyödyntäviä, innovatiivisia tuotekehityskäytäntöjä yrityksissä on tunnistettavissa? 3. Millaisia jäsennyksiä ja työkaluja yritykset voivat käyttää muotoiluosaamisensa kehittämiseen? TUTKIMUSKYSYMYKSET

4 Kone Metso Rautaruukki Raute Sanna RekolaRisto VäätänenJuha Valtari Jussi Toivio Elina LaitinenPasi Riikonen Mervi Hasu (HY) U-M. Mutanen (HY)Aleksi Aaltonen (TAIK) Saija Alaharju (Taik) Annaleena Hakatie Esko Kurvinen (TAIK)Esko Kurvinen (Mervi Hasu) A-L.Hakatie Emma Kosonen (Taik) Jaakko Virkkunen (HY, Turkka Keinonen (Taik), Yrjö Engeström (HY) PROJEKTIN KOKOONPANO

5 PROJEKTIN VAIHEET 1) Aineiston keräys, kenttätyövaihe (2002-2003)

6 2) Aineiston analysointi ja kirjoitusvaihe (2003-2004)

7 TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUN KEHITYSPOLUT

8 Löydös1: Muotoilun osaamisalueet teknologiateollisuudessa ja niiden yhteys metalliteollisuuden tuotantotapojen kehitykseen

9 Kustannussäästöpainotteinen, selkeyttävä muotoilu Käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelu Yhteiskehittelynä tapahtuva konseptisuunnittelu Metso, Raute Kone, Metso Rautaruukki MUOTOILUOSAAMISEN ALUEITA esimerkkinä Metso, Kone, Rautaruukki ja Raute

10 Selkeyttävä suunnittelu Käyttäjäkokemuksen suunnittelu Ennakoiva konseptisuunnittelu Tuotanto Tuotekehitys Muotoilu Sarjatuotanto Modularisointi Rationalisointi (Metso) Yhtenäistäminen Massaräätälöinti (Kone) Erilaistaminen Laajenevat Yhteiskehittely tuotekokonaisuudet 1980-> 1990-> 2000->

11 Löydös 2: Muotoilutyön laajentuneen tehtäväkentän, nykyisten toimintamallien, ja käytettävissä olevien työkalujen välinen ristitiita

12 joustavuus kollektiivisuus Hierarkkiapainottein en organisointi, esim. muotoilustrategian suunnittelu Verkostopainotteinen organisointi esim. ennakoiva konseptisuunnittelu Yksilöpainotteinen organisointi, esim. mallin rakentaminen Markkinapainotteinen organisointi, esim. tuotesuunnittelun alihankinta Muotoilutyön haasteet Nykyiset rakenteet ja käytännöt Käytettävis sä olevat työkalut

13 Muotoilutyön laajentunut tehtäväkenttä Yksittäisten muotoilijoiden työ sirpaloituu ja työtaakka kasvaa Muotoilulle asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja suhteessa käytettävissä oleviin henkilöresursseihin Lyhytkestoiset sopimuskäytännöt eivät tue yrityskohtaisen muotoilukompeten ssin rakentamista Muotoilijoiden osaaminen ei välttämättä riitä toimintatapojen kehittämiseen Muotoilulle ei ole olemassa johtamisen rakenteita tai toimintatapoja

14 TUTKIMUKSEN TULOKSET: UUDET KÄYTÄNNÖT

15 joustavuus kollektiivisuus Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso) Alihankkijoiden koulutus (Metso) Muotoilukilpailujen käyttö vesikattotuotteiden uudistamisessa (Rautaruukki) Markkinapainotteinen organisointi Muotoilun strategiatiimi (Metso) Muotoilun kompetenssiohjelma (Metso) Design Manual (Metso) Product Design Guidelines (Kone) Käyttäjätiedon keräämisen ja hyödyntämisen prosessimalli (USERS) (Kone) Hierarkkiapainot-teinen organisointi “Tuplaveto”-projektijohtokäytäntö (Metso, Raute) Muotoilijoiden projektikierto (Metso) Tuotekehityksen tukitiimi (Metso) Rakennustuotteiden yhteiskehittely rakennushankkeissa (Rautaruukki) Käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelutyöpaja (Kone) Verkostopainotteinen organisointi Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso)

16 TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUKOMPETENSSIN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT

17 In-house muotoilu Keskitetty muotoilutoiminta Vakiintuneet, yhteiset prosessit Kompetenssipainottei nen kehitys Ylhäältä-alas toiminta Asiakas- ja käyttäjä- lähtöinen suunnittelu Alihankittu muotoilu Hajautettu muotoilutoiminta Paikalliset, vaihtelevat toimintatavat Tuotesuunnittelu- painotteinen kehitys Alhaalta-ylös -toiminta Kustannuslähtöinen suunnittelu Muotoilutoiminnan organisoinnin ulottuvuuksia, esimerkkinä Metso ja Kone

18 Kompetenssikehitys Tuotesuunnittelu In-house muotoilu Alihankittu muotoilu Metso Raute Rautaruukki Kone

19 Ehdotus 1. Muotoilun kehittämistä ohjaavien tavoitteiden erottelu

20 form follows functionorganisational

21 Muotoiluosaamisen kehityssuunta 1: Teknologisia innovaatioita ja kustannustehokkuutta tavoittelevan muotoiluosaamisen rakentaminen Muotoiluosaamisen kehityssuunta 2: Segmentointia ja brandin rakentamista palvelevan, käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelun liittyvän muotoiluosaamisen rakentaminen Muotoiluosaamisen kehityssuunta 3: Strategista liittoutumista ja monenkeskistä konseptisuunnittelua tukevan muotoiluosaamisen rakentaminen

22 Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 1 Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 2

23 Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 3

24 Ehdotus 2. Muotoilutoiminnan kehittämisen välineiden erottelu

25 1. Hierakkiseen ohjaukseen perustuvat välineet Esim. yhteiset, määritellyt prosessit, säännöt, toimenkuvat, johtamisen työkalut 2. Markkinaohjaukseen perustuvat välineet Esim. alihankinta, muotoilukilpailut 3. Verkostoyhteistyöratkaisut Esim. workshopit, task force, hankekohtainen, yhteiskehittely, tutkimusyhteistyö

26 Kustannus- säästöpainot- teinen suunnittelu Käyttäjä- kokemus ja brandin rakentamine n Yhteistoimintana tapahtuva konsepti- suunnittelu Yhteiset prosessit ja säännöt - muotoilijoiden osallistuminen T&K:een Käyttäjätiedon keräämisen prosessi Vuotuinen teknologiaworkshop Markkina- perusteinen sopimus 3D.mallinnus Komponentti- suunnittelu Käyttäjätutkimus Tuotekeityksen trendianalyysit ja skenaariotutkimukset Luottamuksee n perustuva yhteiskehittely Uusien tuotekonseptien suunnittelu Tuotteen käyttöympäristön kehityksen hahmottaminen Tuotekehityksen road- map

27 YHTEENVETO Mutoilukompetenssin kehittäminen = Muotoilijoiden määrän lisääminen Muotoilukompetenssin kehittäminen Muotoilutoiminnan systematisointi = Muotoilu = Yksi yhtenäinen osaamisalue Muotoilu = Muuttumaton osaamisalue

28