Ikäihmisten palveluiden TULEVAISUUS

Esitys aiheesta: "Ikäihmisten palveluiden TULEVAISUUS"— Esityksen transkriptio:

1 Ikäihmisten palveluiden TULEVAISUUS
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikön loppuseminaari Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

2 Me emme voi mitään menneisyydelle, emme edes nykyhetkelle
Nykyisyys oli jo Vain tulevaisuuteen voimme vaikuttaa Eero Paloheimo 2002: Megaevoluutio Tutustu tulevaisuuden tutkimukseen – ihan kuriositeetin vuoksi Kurkistetaanpa kristallipalloon: millainen on tilanne vuonna 2030? Mitä innovatiivisia uudistuksia saimmekaan aikaan 25 vuodessa? Paljon riippuu rohkeudestamme tehdä ratkaisuja, nähdä yli tämän päivän rakenteiden. Uskaltaa. Olla eri mieltä kuin Roomalainen insinööri Julius Sextus Frontinus, joka esitti vuonna 10 A.D. ennusteenaan, että "Keksinnöt ovat ajat sitten saavuttaneet rajansa, enkä näe mitään toivoa kehityksestä jatkossa." Tai fyysikko Kelvin, joka vuonna 1895 uskoi, että ilmaa painavammat lentävät koneet ovat mahdottomia. Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

3 Kolme skenaariota tulevaisuuteen - heijastuksia hyvinvointipalveluihin
Arvot & yhteiskunnallinen valta Palveluiden järjestäminen Uusliberalistinen "Jokainen on oman onnensa seppä" Valta on yhteiskunnallisten instituutioiden ulkopuolella, markkinoilla Hyvinvointiyhteiskuntamalli hylätty Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti paitsi yksilöiden myös alojen ja alueiden kesken Sosiaalinen perusturva on heikko Pelisääntöjen hyvinvointiyhteiskunta Sosiaalisesta perusturvasta huolehditaan, samalla kannustetaan yksilöitä & yrityksiä menestymään Edustuksellinen demokratia menettänyt merkitystään & suoran vaikuttamisen keinoja käytössä Uudistettu hyvinvointiyhteiskuntamalli Palvelujen tuotanto monimuotoistunut, yksityisten palvelujen osuus lisääntynyt Ongelmien kasautuminen Survival -asiat eivät jätä sijaa arvopohdinnoille Hallitus, EDK & kunnat hoitavat päälle kaatuvia asioita Hyvinvointivaltio on rapautunut Dualismi Tulevaisuuden tutkijat esittävät, että noin vuonna 2020 tietoyhteiskunta tekee tilaa bioyhteiskunnalle, jota noin vuonna 2050 seuraa fuusioyhteiskunta: bioyhteiskunta on tietoyhteiskuntaa seuraava yhteiskuntavaihe, jolle leimaa-antavin uusi teknologia on bioteknologia & sen sovellukset bioyk on teknologisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, eettisesti & juridisesti paljon haasteellisempi kuin tietoyhteiskunta ihmisen elämänlaadun parantaminen, 120-v. esiinmarssi syövän ennustettavuus & vaikuttaminen siihen sairauksien biohoito = TÄSMÄhoito (seulonnat, kantasolut, geeniterapia, vähemmän leikkauksia) funktionaaliset elintarvikkeet (ihmiset syövät ravintoa, joka on sopivaa juuri heille) fuusioyhteiskunta = parhaimmillaan luonnonmukainen yhteiskunta (eläminen sopusoinnussa luonnon kanssa, vaihe, jossa ihminen on oppinut saman kuin kastemadot…) Tässä ensin kolme skenaariota tarkastelun pohjaksi Uusliberalistinen Sosiaali- & terveysNOKIA (huolehtii eliitin palveluista) STM on fuusioitu osaksi työministeriötä, Stakes on lopetettu & liitetty osaksi MediNOKIAA, joka saa suuria projektitilauksia Itä-Euroopan & Kiinan sosiaali- & terveyspalveluita uudistettaessa palveluiden kehittäminen kansalaisjärjestöillä, kuluttajaliike valvoo laatua Pelisääntöyhteiskunta Läpinäkyvät palvelujen myöntökriteerit, sosiaalitakuu, subj. oikeuksia, kansalliset linjaukset (+ kehittämisrahoitus?), luotettavalla tiedolla ohjaaminen NÄILLÄ KEHITYSKULUILLA ON VALTAVA MERKITYS KOTIHOIDON ASIAKKAISIIN & TYÖN SISÄLTÖÖN Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

4 Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä & palveluiden kehittämistä linjaavat
Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma & Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko & seurantaraportti: Ikääntymisraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen keittämislinjoista Muita suosituksia Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset Terveyden edistämisen laatusuositus ”Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.” Otin vapauden muotoilla otsikkoa hivenen laajemmaksi… Näkökulma: STM:n  prioriteettina pidettävä asiakokonaisuus Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

5 Strategiset linjaukset Ia: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä; ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä; on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä ennalta ehkäisyn, riskien hallinnan, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Vaikka tietoisuus ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkityksestä on kasvanut, on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi vielä paljon tehtävää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teema näkyy lisääntyvässä määrin kuntien ikääntymispoliittisissa strategioissa ja 2000-luvulla on Suomeen perustettu erilaisia ikääntyvälle väestölle suunnattuja neuvontapalveluja ja tehty ehkäiseviä kotikäyntejä. Toiminta ei kuitenkaan ole koko Suomea kattavaa, eivätkä hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ole kaikkien ulottuvilla. Kattavaa tietoa neuvontapalvelujen laajuudesta tai sisällöistä ei ole käytettävissä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä sisältöjä ovat onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Tarvitaan neuvontakeskuksia ehkäiseviä kotikäyntejä kuntoutusta Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

6 Ehkäiseviä kotikäyntejä
Neuvontakeskuksia Ehkäiseviä kotikäyntejä Kuntoutusta Neuvontakeskukset Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa sekä siinä, mistä ja miten tukea ja palveluja voi tarvittaessa saada. Tähän tarpeeseen vastataan matalan kynnyksen neuvontakeskuspalveluin. Tavoitteena on, että kaikilla ikäihmisillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus saada tietoa, neuvontaa ja ohjausta liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, palvelu- ja asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontapisteiden palveluvalikoimaan voidaan sisällyttää toimintakyvyn ja terveydentilan arviointia ja seurantaa sekä palveluohjausta Mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa on tärkeää omaehtoisen internetin hyödyntämisen lisäksi. Neuvontapalvelut voidaan järjestää osittain kuntien yhteistyönä sekä yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Ehkäisevät kotikäynnit Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen ja tukevat kotona asumista. Käyntien tarkoituksena on arvioida ja tukea itsenäistä suoriutumista, tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä uhkaavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Ehkäisevillä kotikäynneillä voidaan myös ennakoida yksilöllisten palveluiden tarvetta. Ehkäisevät kotikäynnit kohdennetaan ensisijaisesti niille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. Erityishuomio on kohdennettava riskiryhmiin, joita ovat esimerkiksi monisairaat tai sairaalakierteessä olevat ikäihmiset, kaatumis- ja muille tapaturmille alttiit henkilöt, hiljattain leskeytyneet ja yksinäiset ikäihmiset. Riskiryhmien tavoittaminen on haaste, joka edellyttää moniammatillista ja -toimijaista yhteistyötä. Kun riskiryhmään kuuluvat on tavoitettu, on huolehdittava riittävästä seurannasta, jotta toimintakyvyn ja terveydentilan mahdollinen heikkeneminen havaitaan ajoissa ja tarvittava hoito ja palvelut voidaan viivytyksettä käynnistää. Kuntoutus I Erillisenä tavoitteellisena palveluna II Tapana toimia Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

7 Työryhmän tavoitteena on tehdä ehdotukset
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman & Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen toimeenpanon tueksi asetettu IKÄNEUVO –työryhmä Työryhmän tavoitteena on tehdä ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen neuvonta- ja palvelukeskusverkoston rakenteeksi, toiminnan sisällöksi ja valtakunnalliseksi toimeenpanoksi varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja lisäämiseksi sekä olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittämiseksi ehkäisevien kotikäyntien lisäämiseksi ja niiden vakiinnuttamiseksi kiinteäksi osaksi ikäihmisten palveluvalikoimaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevien palveluiden vakiinnuttamiseksi kiinteäksi osaksi palvelurakennetta Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

8 Strategiset linjaukset Ib: Palvelurakenne
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

9 Kuntoutumista edistävää kotihoitoa
ennakoivaa oikein kohdennettua & ajoitettua hyvin koordinoitua turvallista monipuolista ympärivuorokautista Omaishoidon koordinaattori Räätälöidyt tukimuodot DEMENTOITUNUT IHMINEN OMAISHOITAJA Geriatri/ lääkäri Tavoitteelliset vertaisryhmät Tietoa vaikuttavuudesta & hyviä käytäntöjä on, kuten Tulevaisuuden kotihoito  tarjoaa ennakoivaa kotihoitoa, jolloin terveydentilan muutokset voidaan havaita & toimintakyvyn heikkenemiseen puuttua ajoissa), ikäihmisten tarpeiden mukaista (perustuu kattavaan palvelutarpeen arviointiin) kotihoitoa riittävässä määrin (kattavuuden nosto lähemmäksi tutkimusten osoittamaa tarvetta!), jotta kotona asuminen pidempään todella mahdollistuu (nykyjärjestelmän ongelmana se, että kotihoitoon päästään niin myöhäisessä vaiheessa, että kotona asumisen lisäämisen mahdollisuuksia on enää rajallisesti käytettävissä)  tarjoavat monipuolista, kattavaan palvelutarpeen arviointiin perustuvaa apua (kotihoidon sisältö on yksipuolistunut) huomioon ottaen asiakasrakenteen nykyistä paremmin: tavoitteena erityisesti dementiaoireisten ja mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden kotona asumisen kehittäminen  tunnistavat ja tarjoavat tukea myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella olevien tarpeiden, kuten masennus, turvattomuus, yksinäisyys, tukemiseen (nykyjärjestelmä ei tunnista riittävästi määrin dementiaoireita eikä mielenterveyden ongelmia)  tarjoavat tukea myös arjen askareisiin  tarjoaa KUNTOUTUSTA, jolloin havaittuun toimintakyvyn heikkenemiseen tarjotaan pikaisesti kuntoutusta (kuntoutuspalvelut kotiin ja avopalvelupainotteisesti); myös tilanteissa, jolloin ikäihminen on kotiutumassa sairaalasta ja tukee näin kotona asumista monipuolisesti. Kuntoutuspalveluihin kuuluu sekä fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ulottuvuudet.  jonka yhteydessä toimii ’24/7 –’help desk’ kotona asumisen tukipisteenä + palveluohjaaja Mallin kehittämistyö jatkuu  Suomen Muistiasiantuntijat ry Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementia-perheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto. Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

10 Ympärivuorokautisen hoidon & hoivan uudistamista
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

11 Pitkäaikaishoidon & -hoivan uudelleen organisointi
”Sellainen pitkäaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastoilla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua, on korvattava muilla vaihtoehdoilla. Tällöin terveyskeskusten vuodeosastot voivat keskittyä joustavasti ja nopeasti tarjolla olevaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen.” Case Lempäälä – 2001  : kuntoutusta lisättiin, jolloin tk-vuodeosastolla pitkäaikaishoito väheni keskimääräinen hoitoaika lyheni hoitojaksot lisääntyivät kuormitusprosentti pieneni yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lisättiin, jolloin kotiin annettavat palvelut lisääntyivät muistisairaiden ihmisten palveluja kehitettiin henkilöstön osaamista kehitettiin Case Lempäälä: Osastolle on rakennettu kuntosali ja sitä käytetään aktiivisesti. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa on merkittävästi tiivistetty jatkohoidon onnistumiseksi. Muutoksen myötä vuodeosaston kuormitusprosentti laski ja keskimääräinen hoitoaika lyheni 31:stä 13:een vuorokauteen. Pitkäaikaishoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden lempääläisten osuus laski 10 prosentista 6 prosenttiin, vaikka samanaikaisesti ko. ikäluokka kasvoi. Kotipalvelun piiriin tulleiden asiakaskotitalouksien määrä kaksinkertaistui. Tulosten saavuttaminen edellytti geriatrisen ja kuntoutusasiantuntemuksen lisäämistä, mutta myös koko henkilökunnan osaamisen kehittämistä. Lupsakko T., Viskari A., Lemmetti M. & Kivekäs J Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää. Aktiivinen hoito-ote lyhentää hoitojaksoa. Suomen Lääkärilehti 63 (8), Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

12 Miten? Ehkäistään ennalta & puututaan varhain
Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttavia toimenpiteitä ja niiden arvioitu merkitys hoitoon sijoittumisen kannalta nykytilanteeseen verrattuna Miten? Lähde: Sulkava R., Finne-Soveri H., Laakkonen M.-L., Eriksson M. & Aejmelaeus R Dementiahoitoa Helsingissä vuoteen 2016. Ehkäistään ennalta & puututaan varhain Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen Luodaan eheät palvelukokonaisuudet ENNALTA EHKÄISY & VARHAINEN PUUTTUMINEN KANNATTAA AINA  KASTE –OHJELMAN KESKEISIÄ VIESTEJÄ Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

13 Uusien palvelukonseptien kehittäminen
Työkokous asiantuntijoille keväällä 2008 tavoitteena tuottaa sisältöä ja rakenteita koskevia ehdotuksia uusille palvelukonsepteille, joiden avulla voidaan turvata ikääntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Ks. IKÄÄNTYNEIDEN UUDET PALVELUKONSEPTIT / Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:47 Stakesin – lähtien THL - Ikähorisontti –hanke: Tulossa: YM –raportti ikäihmisten (palvelu)asumismuodoista Pohjoismaissa & Hollannissa Terveyskeskusten vuodeosastojen toiminnan kehittäminen sisältyy myös Toimiva terveyskeskus -ohjelmaan KASTE –ohjelman hankerahoituksen kautta tuetaan myös konseptien kehittelytyötä (Itä- & Keski-Suomen alueen hanke, Väli-Suomen alueen IkäKaste -hanke) Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

14 Konkreettiset tavoitteet ja niiden vaikutusten ennakointi
Tavoitteiden saavuttamisen seuranta Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

15 Seurantaindikaattoreiden kertomaa…
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

16 Suosituksen määrällisten tavoitteiden saavuttamisen systemaattinen seuranta
Ensimmäinen raportointi seurantaindikaattoreita hyväksi käyttäen keväällä jatkotoimet seurannan tulosten perusteella Huom! Valvonta on ikääntyneiden palveluiden osalta vahvasti tehostumassa (Valvira,valvontasuunnitelma) Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

17 Strategiset linjaukset II: Henkilöstön määrä & osaaminen
Johtaminen Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

18 Tukea toimeenpanoon… Sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumissa ikäihmisten palveluiden henkilöstökysymykset vahvasti esillä Hoitotyön kehittämisen asiantuntijaryhmä Hankkeita KASTE –rahoituksen ulottuville Kotihoidon henkilöstön mitoitusperusteiden määrittäminen sisältyy sosiaalialan henkilöstön mitoittamista ja tehtävärakenteita pohtivan asiantuntijaryhmän työhön ”Sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumin tavoitteena on johtamisrakenteita ja työ-käytäntöjä kehittämällä parantaa sosiaalihuollon ja –palvelujen vaikuttavuutta ja edistää väestön hyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toiminta-ympäristöissä. Lisäksi tavoitteena on varmistaa alan työvoiman saanti sekä vahvistaa henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.” Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

19 Strategiset linjaukset III: Laadukkaat asumis- ja hoitoympäristöt
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

20 Päivi Voutilainen, puh. 09 1607 4135 Etunimi.sukunimi[at]stm.fi
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto