Paikallinen kielten opetussunnitelmatyö perusasteella

Esitys aiheesta: "Paikallinen kielten opetussunnitelmatyö perusasteella"— Esityksen transkriptio:

1 Paikallinen kielten opetussunnitelmatyö perusasteella

2 Ohjelmassa Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu opetussuunnitelman hengessä/sovellus Euroopan neuvoston monikielisyyden ja kulttuurisen moninaisuuden viitekehyksestä *esittelyä ja keskustelua Valtakunnallisesta kielten opetussuunnitelmasta ja tuntijaosta *esittelyä ja keskustelu Paikallisen opetussuunnitelmatyön kysymyksiä ja evästyksiä *esittelyä ja palautetta

3 Valtakunnallinen tuntijako
päätetty tuntijako/valtioneuvosto Muutoksia: B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. (Haasteena mm. yhdysluokat.) Alkuperäinen idea: Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. Tällaista päätöstä ei ole tehty.

4 Valtakunnallinen tuntijako
Alkuperäinen idea: Valtioneuvosto hyväksyi kaksi lausumaa. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013. Tällaista päätöstä ei ole tehty. Valtioneuvosto edellyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Paikallista OPS-työtä Oulussa tekevät tuntijaon osalta ainejärjestöjen edustajat ja OAJ:n edustajat. OPS-ohjausryhmä koordinoi työtä. Tavoitteena on saada tuntijako hyväksyttyä lautakunnassa keväällä 2015.

5 Valtakunnallinen tuntijako (lisäkirjaus)
Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta petettavana yhteisenä aineena. Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän (222) ylittävänä opetuksena. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia.

6 Siirtymäaika Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä.

7 VLTK OPS-työtä tukemassa
Perusopetuksen päättävien oppilaiden vieraiden kielten osaaminen arvioitiin keväällä 2013: hyviä oppimistuloksia vieraissa kielissä ja pitkässä ruotsissa Oppimistulokset englannin, ruotsin ja saksan pitkissä oppimäärissä sekä saksan lyhyessä oppimäärässä ovat hyviä ja erinomaisia, ranskan ja venäjän lyhyissä oppimäärissä hyviä. Pitkän ranskan ja pitkän venäjän osaamistaso on hiukan alempi. Tyydyttävälle osaamistasolle jäädään vain harvoin. Osataidoista parhaat tulokset saavutetaan luetun ymmärtämisessä ja puhumistehtävissä. Tulosten perusteella suositellaan arvosanaperusteiden selkiinnyttämistä ja joidenkin oppimäärien tavoitetasojen tarkistamista uusien opetussuunnitelmien perustetyössä.

8 Selvitys: opetuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä
Kouluissa käytetään yhä perinteisiä opetus- ja arviointimenetelmiä. Kielten tehtävät tehtiin keskimäärin säännöllisesti, ja puhumisen harjoittelu ja opetettavan kielen käyttö koulussa olivat tavallisia. Arvioinnissa painottuivat kuitenkin kirjalliset taidot, ja B-oppimäärien arvosanat erottelivat heikosti oppilaiden osaamista. Kieltenopetuksessa hyödynnettiin niukasti uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja autenttista oppimateriaalia. Myös oppilaiden itseohjautuvuutta kehittävät työmuodot olivat harvinaisia, ja koulun ulkopuolella harrastettiin kielistä lähinnä englantia.

9 Selvityksen suosituksia OPS-työhön
Annetaan oppilaille enemmän tilaisuuksia oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin esimerkiksi käyttämällä Eurooppalaista kielisalkkua. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia kielten opetuksessa nykyistä monipuolisemmin. Lisätään autenttista oppimateriaalia ja kontakteja ulkomaisiin kouluihin. Monipuolistetaan arviointia ja tehdään se läpinäkyväksi määrittelemällä kielitaidon ja työskentelyn suhde arvosanassa. Tarkennetaan B-kielten tavoitteita ja arviointia. Rohkaistaan oppilaita valitsemaan englannin kielen ohella myös muita vieraita kieliä ja opiskelemaan niitä tavoitteellisesti. Huomioidaan suullinen kielitaito tasavertaisesti kirjallisen kanssa arvioinnissa. Nykyaikaistetaan kotitehtäviä ja niiden suoritusmuotoja

10 OPS2016: Huomioitavaa 1: Kielikasvatus
Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

11 OPS2016: Huomioitavaa 2: Luvut 9 ja 10
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. opetuksen järjestäjä päättää, minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan LUKU 10 Laajamittainen ja suppeampi kaksikielinen opetus LIITTEET 1-3: PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OMAN ÄIDINKIELEN, ROMANIKIELEN JA SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

12 Deutsch eesti  français русский español italiano A, B1 ja B2
Sámegiella B2 Sámegiella A Svenska B1 Latinae B2 Suomi B1 Svenska A Suomi A Modersmåls-inriktad sv Äidinkielen- omainen suom Deutsch eesti  français русский español italiano A, B1 ja B2 English A (British, American, African, Asian, Australian, global, lingua franca)

13 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
Laaja-alainen osaaminen: Mitkä korostuvat oppiaineessa/eri luokilla ENITEN KOROSTUVAT Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Monilukutaito (L4) VÄHITEN KOROSTUVAT: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

14 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
Yleistä tavoitteista ja sisällöistä ja niiden jakamisesta vuosiluokille Mikä sujuu helposti? Osaksi tarkemmat kirjaukset kuin aiemmin ->helpompaa Kaikkia oppimääriä yhdistää kuvaus kielikasvatuksesta Maailmankansalaisen polussa ideat vuosiluokkakokonaisuuksittain (esim. tavoitteisiin “ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus” ja ” ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä”

15 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
Yleistä tavoitteista ja sisällöistä ja niiden jakamisesta vuosiluokille Onko haasteita, jos on niin mitä? - A-oppimäärien “yhteismitattomuus”, helpotuksena englannin erottaminen omaksi A-oppimääräkseen (“Opetussuunnitelman perusteissa kuvatut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti A- englannin puhumisessa ja kirjoittamisessa ”) - Tukimateriaalissa/verkkoaineistossa on nyt sellaista mikä aiemmin oli normiosuudessa: tekstilajit, aihepiirit, kielenkäyttötilanteet - ”A-oppimäärän opetus voidaan aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä.” *Jos Oulussa A1 alkaa aiemmin kaikilla, tärkeää miettiä tarkemmat kirjaukset ylläolevaan - Ruotsin ennallaan säilynyt tuntimäärä , mutta 2 h jo kuudennella luokalla

16 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
Oppiaineen arviointi 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Kaikkia kieltenopetuksen tavoitteita ei arvioida, esim. 6. lk päätteeksi ei arvioida seuraavaa: ”T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia.” Uusi taitotasoasteikko “taito toimia vuorovaikutuksessa”/päättöarvioinnin kriteerit Englannin osaamisen hyvä osaaminen/8 on vaativampi ”Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.” Erityiskysymykset Autenttisuuden käsitys/oppilaalle merkitykselliset tehtävät ja ympäristöt ”Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa.” ”Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa- ajan kielenkäyttöön.” Kielten osuus valinnaisaineina (puuttuu maininta kielistä, joten vltk tukimateriaalin tulossa kirjaus: “Kielistä ja muista oppiaineista voidaan rakentaa valinnaisina opintoina tarjottavia oppiainekokonaisuuksia (ks. luku ). ”

17 Omat äidinkielet LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kanssa sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Yhteisen kielikasvatuksen tehtävänä on lisätä oppilaiden ymmärrystä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjata heitä arvostamaan omaa äidinkieltään ja muita kieliä. Lähtökohtana on oppilas aktiivisena toimijana, jolloin oppilaiden kielitaitoa ja muuta osaamista hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi koko koulun toiminnassa hyödynnetään koulun kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

18 VLTK OPSin rakenne/oppiaineet
Kielikasvatus Oppiaineen tehtävä tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6, 7-9 TAULUKKO: Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Oppilaan oppimisen arviointi oppimäärän arviointikriteerit 6. JA 9. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

19 Tukiaineisto (esimerkkejä)
Opetuksessa käytetään erilaisia tekstilajeja (esimerkit) Kielenkäyttötilanteet/-tarkoitukset (esimerkit) Kielten integrointi muihin oppiaineisiin (mallit ja esimerkit) Autenttiset ympäristöt, autenttiset tilanteet  Valinnaisaineet ” Kielistä ja muista oppiaineista voidaan rakentaa valinnaisina opintoina tarjottavia oppiainekokonaisuuksia (ks. luku 12.2.).” ”Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa. Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 §”

20 Monialaiset oppimis- kokonaisuudet (Osana eheyttämistä eli lukua 4.4.)
Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta, innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

21 Paikallinen OPS-työ Esittelyn lomassa palautetta: 1
Paikallinen OPS-työ Esittelyn lomassa palautetta: 1.MERKKAA PAIKKAKUNNAN NIMI PAPERIIN. JOS ASIALLA ON MERKITYSTÄ, MERKITSE KOMMENTTIIN MYÖS , ONKO KYSE OMASTA ÄIDINKIELESTÄ, TOISEST KOTIMAISESTA VAI VIERAASTA KIELESTÄ. KEITÄ MUITA OLISI SYYTÄ OLLA MUKANA YHTEISTYÖKUMPPANEINA? 2. MITEN HALUASITTE, ETTÄ PALAUTETTA KERÄTÄÄN? 3. MILLÄ MUULLA TAVALLA HALUAISITTE KIELIÄ OPETTAVIA OSALLISTETTAVAN PAIKALIISEEN OPS-TYÖHÖN? 4. MILLAISIA TAPAAMIS-, KOULUTUS- YMS. TARPEITA OPS-UUDISTUS EDELLYTTÄÄ? 5. MUITA TERVEISIÄ

22 Paikallinen OPS-työ Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli, omat äidinkielet
Paikallisuus, yhteistyökuviot, yhteistyötahojen kartoitus, Miten nivotaan? Aine-OPS-työssä osassa tapaamista myös yhteistyökumppaneita mukana; koulutustarjonta huomioidaan Yhteistyö: Oulun seudun kieltenopettajat, yliopisto/ainelaitokset ja Normaalikoulu, Maailmankoulu, OPH (Maailmankansalaisen polku), virtuiaalinen kv-mentoriverkosto ja entiset Kielitivolin projektipäälliköt 1.MERKKAA PAIKKAKUNNAN NIMI PAPERIIN. JOS ASIALLA ON MERKITYSTÄ, MERKITSE KOMMENTTIIN MYÖS , ONKO KYSE OMASTA ÄIDINKIELESTÄ, TOISEST KOTIMAISESTA VAI VIERAASTA KIELESTÄ. KEITÄ MUITA OLISI SYYTÄ OLLA MUKANA YHTEISTYÖKUMPPANEINA? Palautteiden keräys prosessin aikana Kieliä opettavien tapaaminen (Eija ja Pauliina) *OPS-esittely, vltk tuntijaosta, kielikasvatuksesta, valinnaisaineista, monialaisista oppimiskokonaisuuksista, koulutustarpeen kartoitus *kieltenopettajien listat/ZEF (jos niin päätetään)? 2. MITEN HALUASITTE, ETTÄ PALAUTETTA KERÄTÄÄN? 3. MILLÄ MUULLA TAVALLA HALUAISITTE KIELIÄ OPETTAVIA OSALLISTETTAVAN PAIKALIISEEN OPS-TYÖHÖN?

23 Paikallinen OPS-työ ”Paikallistasolla koulutuksen järjestäjä, rehtori, opettajat ja oppilaat voivat hyödyntää kerättyä tietoa jokapäiväisessä työssään.” Parannettavaa mm.: tieto- ja viestintätekniikan käyttö, Kielisalkun käyttö, autenttiset kielenkäyttötilanteet (kontaktit, oppilaiden valinnanmahdollisuus), rohkaisu kielivalintoihin, suullisen arviointi, monipuoliset menetelmät 4. MILLAISIA TAPAAMIS-, KOULUTUS- YMS. TARPEITA OPS-UUDISTUS EDELLYTTÄÄ? 5. MUITA TERVEISIÄ