Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia

Esitys aiheesta: "Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia"— Esityksen transkriptio:

1 Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia
Helsingin normaalilyseo Annele Laaksonen, KT, erityisopettaja Samran Khezri, Omakielinen opettaja

2 Turun normaalikoulu Sijaitsee Turun Varissuolla, asukkaita 9500, joista monikulttuurisia asukkaita n. 3500 Norssissa oppilaita n. 900, joista monikulttuurisia n. 500 (perusopetuksessa n. 62% ja lukiossa n. 20%) Kieliä 47 (suurimmat kieliryhmät: albania, arabia, englanti, bosnia,kurdi, vietnam, viro, venäjä, somali) KV-koulu (opetus norssista), n. 230 oppilasta Opettajakunta 80, joiden lisäksi monikulttuurisia opettajia n. 10 (yhteistyö kaupungin kanssa) A. Laaksonen & S. Khezri

3 )%#&/! A. Laaksonen & S. Khezri

4 Tutkimustietoa (Bennett, 1993) Kieltäminen - erilaisuuden kieltäminen
Puolustautuminen - vieras on uhka Minimalismi - erojen vähättely Hyväksyminen - perspektiivien otto Adaptaatio - ymmärrys ja taito tulkita Integraatio - jatkuva välitilan hyväksyntä ja perspektiivien hallinta A. Laaksonen & S. Khezri

5 Tietoisuus: omat kulttuurisidonnaiset ajatusmallit ja
Tutkimustietoa (Banks, Bennett ym.) Tietoisuus: omat kulttuurisidonnaiset ajatusmallit ja ennakkoluulot, tietoisuus tavoitteista, tietoisuus moninaisuudesta Taidot: opettajan kompetenssi ja halu kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoa, kriittisyys, taito asettua toisen asemaan, vuorovaikutustaidot Asenteet: herkkyys ja halu kohdata vieraasta kulttuurista tuleva ja vierasta kieltä puhuva lapsi ja nuori, ongelmia ei selitetä kulttuurin kautta Toiminta: käytännön kokemus ja työ opettavat, uskallus tehdä virheitä ja oppia niistä A. Laaksonen & S. Khezri

6 Kulttuurirauha-rinnakkaiselo
Mistä voidaan sopia? Näistä voimme olla eri mieltä. Näistä olemme samaa mieltä. Sopiminen rinnakkaiselon periaatteista ja käytännön ratkaisuista. > Jatkuva yhteydenpito ja neuvottelu Yhteisenä periaatteena ihmisoikeudet; lainsäädäntö A. Laaksonen & S. Khezri

7 Kohti yhteisymmärrystä…
Kohti monikulttuurisuutta (omia kokemuksia) Yhteiskunnalliset erot (esimerkkejä) tasa-arvo-käsitys hierarkiat Kulttuuriset erot (esimerkkejä) perhekäsitys arvokäsitykset näkemyserot kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä aikakäsitys koulussa A. Laaksonen & S. Khezri

8 Koulun kehittyminen interkulttuuriseksi
Koulun strategia  monikulttuurisuus vahvasti esillä Yhteisöllisyyden kehittyminen > rehtorien tuki + Opettajien välinen yhteistyö + Kodin ja koulun välinen yhteistyö + Oppilashuolto + Täydennyskoulutukset + Uusien käytäntöjen kokeilu ja vakiinnuttaminen + Koulun opetussuunnitelman ja arvioinnin jatkuva kehittyminen (esim. S2-opetus) A. Laaksonen & S. Khezri

9 Mitä opettajan on hyvä tietää maahanmuuttajaoppilaan taustasta?
Maahanmuuton syy vaihtelee (vapaaehtoinen tai pakollinen muutto) Perhetausta Kulttuuritausta Kielitausta Koulutustausta Ikä, elämänkaaren vaihe, biologinen kehitys Kokemustausta Persoonalliset luonteenpiirteet A. Laaksonen & S. Khezri

10 Maahanmuuttajaoppilaan psyykkistä hyvinvointia lisäävät
Koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu tuo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä) Turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, harrastukset, muut aktiviteetit) Hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen (puutu rasismiin) Oppilaan ja perheen kuunteleminen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää) Minäkuva ja identiteetti (millainen minä olen / mihin ryhmään minä kuulun) Yksilöllinen haavoittuvuus (persoonallisuustekijät, perinnöllisyys, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit) Koti, koulu, vapaa-aika (harrastukset, kaverit) > KOTOUTUMINEN perheen jäsenillä A. Laaksonen & S. Khezri

11 Mitä muutoksia toimintakulttuuriin?
Tuen kolmiportaisuus – yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Oppilaan ja huoltajan osallisuuden lisääminen Tuen suunnitelmallisuus, jatkuva tarpeen arviointi, dokumentointi Yhteisopettajuus ja pedagoginen näkökulma opetusjärjestelyihin korostuu Moniammatilliset yhteistyömuodot muuttuvat ja vahvistuvat oppilas haluaa tulla hyväksytyksi tuntea pätevyyttä osallisuutta liittyä A. Laaksonen & S. Khezri

12 Kielen KEHITYKSEN taitotasoasteikko
A1 ja A2 = aloittelevan kielenoppijan tasot B1 ja B2 = itsenäisen kielenkäyttäjän tasot C1 ja C2 = taitavan käyttäjän tasot Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi erottaa kielitieto ja sanasto. A. Laaksonen & S. Khezri

13 Taitotasot ja S2-opiskelu
Perusopetuksen B1-taitotaso = Selviytyminen arkielämässä B2-taitotaso = Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessa syntyperäisten kanssa C1-C2 = Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Ammattikorkeakouluopinnot ja yliopisto-opinnot edellyttävät C1-C2-kielitaitoa Yläkoulun alussa oppilas testataan KIKE B1-tason testeillä A. Laaksonen & S. Khezri

14 KouluyhteisöN TUKI Suomi toisena kielenä –opetus (palkitus)
Oman äidinkielen opetus (iltapäivisin) Omakielinen tuki (koulupäivän aikana) Oppijan kokonaisvaltainen tuki Yhteistyö kodin ja koulun välillä Ryhmäkokojen kohtuullisena pitäminen Oppilashuolto ja moniammatillisuus Erilaisten oppijoiden huomioiminen – > yleinen tuki> tehostettu tuki> erityinen tuki A. Laaksonen & S. Khezri

15 Kielitaidon tukemineN
Oman äidinkielen taso vaihteleva> funktionaalista kaksikielisyyttä tuetaan Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen eri osa-alueilla voi olla hyvin epätasainen. Lähikehityksen vyöhyke (opetus kohdistuu siihen tasoon, johon oppija on siirtymässä ja josta hän on motivoitunut, Vygotsky, 1978) Taitojen oppimiseen tarvitaan aina vuorovaikutusta Toiminnallisten tekstitaitojen opetus / kommunikatiivisen kompetenssin käsite Kieliopillinen kompetenssi, diskursiivinen kompetenssi, tekninen kompetenssi A. Laaksonen & S. Khezri

16 Tavoitteena akateeminen kielitaito
Ongelma koulussa: puhutun ja kirjoitetun kielen taidon välillä on suuri ristiriita Suomalainen kulttuuri on pitkälti kirjoitetun kielen kulttuuri  kirjallista kielitaitoa arvostetaan, sillä toimitaan työelämässä Puhutun kielen hyväkään taito ei riitä, jos kielenoppija haluaa muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen Kirjallisen kielitaidon puute on yksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja integroitumisen esteistä Tarvitaan syvempien tekstitaitojen osaamista A. Laaksonen & S. Khezri

17 Sosiaalinen kielitaito Basic Interpersonal Communicative Skills, BICS
Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2-3 vuodessa Kielitaito on sosiaalisen vuorovaikutuksen väline Sosiaaliseen kontekstiin perustuva sanavarasto, konkreettiset käsitteet, yksinkertainen kielellinen rakenne; tässä ja nyt –kielitaito, jonka lapsi oppii toiminnassa, tarvitsee rohkaisua uuden kielen käyttämiseen ja virheiden sallimista. A. Laaksonen & S. Khezri

18 Kognitiivinen kielitaito Cognitive / Academic Language Proficiency, CALP
Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen noin 6-8 vuodessa Kielitaito on kognitiivisten toimintojen väline; Monipuolinen sanavarasto, abstraktien käsitteiden hallinta, taito erottaa erilaisia tekstityyppejä; jos hallitsee hyvin oman äidinkielen, saavuttaa helpommin myös uuden kielen akateemisen kielitaidon, tarvitaan tukea ja ohjausta, (amer. Jim Cummins) A. Laaksonen & S. Khezri

19 Oppiminen on yhteinen ilo
A. Laaksonen & S. Khezri

20 Maahanmuuttajaoppilaiden haasteet OMO-opettajan näkökulmasta
Uusi ympäristö Erilainen koulujärjestelmä HEIKKO ÄIDINKIELEN OSAAMINEN Heikko suomen kielen taito Epätasapainoinen kielen omaksuminen ja puutteellinen sananvarasto Kielitaidon osa-alueet esim. käsitteiden hallinta Tuen puute kotoa päin Yksinäisyys/ turvattomuuden tunne Traumaattiset kokemukset A. Laaksonen & S. Khezri

21 OMAKIELINEN OPETUS (OMO) ÄIDINKIELEN OPETUS (MAI)
Miten voidaan tukea oppilaan koulunkäyntiä? (Kaksi- tai monikielisyyden tukeminen) OMAKIELINEN OPETUS (OMO) ÄIDINKIELEN OPETUS (MAI) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS (S2) OPPILAAN KOLMIPORTAINEN TUKI ERITYISOPETUS OPPILASHUOLTO YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA A. Laaksonen & S. Khezri

22 OMO-OPETTAJAN ToimeNKUVA
OPETUSTEHTÄVÄT YHTEISTYÖTEHTÄVÄT KASVATUSTEHTÄVÄT A. Laaksonen & S. Khezri

23 Omo-opettajan Opetustehtävät
Vahvistaa oppimaan oppimisen ja ymmärtämisen taitoja Antaa tukiopetusta eri aineissa omalla äidinkielellä Auttaa oppilasta edistymään ja pääsemään omiin tavoitteisiinsa sekä etenemään opetussuunnitelman mukaisesti Auttaa ja tukea oppilasta löytämään opetettavan aiheen keskeiset sisällöt ja ydinkohdat Konkretisoida ja yksinkertaistaa vaikeat käsitteet oppilaan omalla äidinkielellä sekä hyödyntää kielen eri osa-alueita A. Laaksonen & S. Khezri

24 Auttaa oppilasta arvioimaan realistisesti
Löytää oppilaan vahvuudet , vahvistaa niitä ja käyttää niitä hyväksi heikoimmilla alueilla Vahvistaa oppilaan oman äidinkielen sanavarastoa opettamalla rinnasteisia käsitteitä Auttaa oppilasta arvioimaan realistisesti Auttaa oppilasta käyttämään kaikki kielen osa-alueeseen kuuluvat osat apunaan Tukea oppilasta samanaikaisopetuksessa (yhteisopettajuus) A. Laaksonen & S. Khezri

25 Omo-opettajan kasvatustehtävät
Auttaa ja tukea oppilasta integroitumaan uuteen oppimis- ja kasvatusympäristöön Auttaa ja tukea oppilasta vahvistamaan omaa identiteettiään Auttaa ja tukea oppilaita mahdollisissa kulttuurien välisissä konflikteissa ennaltaehkäisevästi Tukea oppilaiden monikulttuuriseksi kasvamista Olla turvallinen, luotettava ja lämmin aikuinen (yksi esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta) Auttaa vanhempia heidän kasvatustehtävissään ja sen kautta vahvistaa heidän asemaansa perheessä Järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia A. Laaksonen & S. Khezri

26 Omo-opettajan yhteistyötehtävät
Yhteistyö kodin kanssa (esim. tulkkaus- ja käännösasiat) Kulttuurien välinen linkki Yhteistyö rehtorin kanssa Yhteistyö muiden opettajien ja henkilökunnan kanssa Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa Erilaiset koulutustehtävät Muut tahot A. Laaksonen & S. Khezri

27 Aineen- ja OMO-Opettajan välinen yhteistyön esimerkkejä
Historian käsitteet Äidin- ja suomen kielen rakenne ja sanasto Matematiikan sanalliset tehtävät Muut aineet A. Laaksonen & S. Khezri

28 Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja oppilas!
? Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja oppilas! ? A. Laaksonen & S. Khezri

29 Tutkimuksia (TNK:ssa)
Osmo Virrankoski, Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla, Turun yliopisto Pirjo Mikkola, Kahden kulttuurin taitajaksi, Turun yliopisto, (Maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja toiminta) Tuija Lehtinen, Oppia kieli kaikki, Turun yliopisto (Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla) Jaana Seikkula-Leino, Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa? Turun yliopisto (Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio vieraskielisessä opetuksessa) Annele Laaksonen, Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa, Turun yliopisto Juha Vänttinen, Saako historiasta selvää? Turun yliopisto (Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden luotettavuuden arvioinneissa) Katriina Vartiainen, Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi – aineenopettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa. A. Laaksonen & S. Khezri

30 Sohrab Sehepri En tiedä, miksi kaikki sanovat: ”Hevonen on jalo eläin, kyyhkynen on kaunis.” Enkä tiedä, miksei kenelläkään ole korppikotkaa lemmikkinä häkissä. Mitä on apilalla vähemmän kuin punaisella tulppaanilla? silmät on pestävä toisin on nähtävä sanat on pestävä Sanan on oltava itse tuuli, Sanan on oltava itse sade Sateenvarjot on suljettava sateen alle on mentävä… ajatus, ja muistot on sateen alle vietävä koko kaupungin ihmisten kanssa on sateen alle mentävä Sateen alle on ystävä vietävä. Pois ottakaamme vaatteet, askelen päässä on vettä! Tietäkäämme se, jos matoja ei olisi, jotain vailla elämä olisi … Käännös: Samran Khezri