Arviointi osana kehittämistyötä VOPLA-pilottitapaaminen 4.5.2006 Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki– HILMA-Naistutkimuksen yliopistoverkosto.

Esitys aiheesta: "Arviointi osana kehittämistyötä VOPLA-pilottitapaaminen 4.5.2006 Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki– HILMA-Naistutkimuksen yliopistoverkosto."— Esityksen transkriptio:

1 Arviointi osana kehittämistyötä VOPLA-pilottitapaaminen 4.5.2006 Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki– HILMA-Naistutkimuksen yliopistoverkosto

2 Yleistä: mitä arvioidaan? HILMAn verkkokursseja v. 2001 alkaen, verkoston 8:lle jäsenyliopistolle kursseja suunnitellaan paikallisesti, mutta valtakunnallinen kehittämistyö alusta asti tärkeää naistutkimuksen monitieteisyys & yliopistojen erilaiset profiilit näkyvät kurssitarjonnassa: tutkimukseen pohjautuvia kursseja eri yliopistojen vaikutus mm. ympäristöissä, käytössä Web CT, Optima, Moodle

3 Miksi? muiden verkostojen malli (ainakin kirjallisuustieteen verkosto ja Torus) toive ja idea alun perin verkko-opettajilta ajatus itsereflektiosta ja oman toiminnan kehittämisestä: arviointi auttaa sekä uusien kurssien suunnittelussa että kehittämään jo olemassa olevia osa opetuksen jatkuvaa laatutyötä! avoimuuden idea, jaettu asiantuntijuus: yhteisön, ei pelkästään yksilöiden osaamista

4 Miten? arviointi opettajille vapaaehtoista, hankittiin 3 (-4) arvioijaa, ei kurssin vastuuyliopistosta, ei samasta kuin opettajat 3 näkökulmaa: 1) sisältö 2) verkkopedagogiikka ja – toteutus (visuaalinen, tekninen etc.) 3) opiskelijan näkökulma arvioijat tutustuivat kurssiin, ja kirjoittivat 2-4 sivuisen kommentin opettajille Arviointi-iltapäivässä arvioijat kommentoivat kursseja, opettajat kertoivat omasta kokemuksestaan, vastasivat palautteeseen ja kysyivät lisää, keskusteltiin yhteisesti (molemmilla kerroilla n. 20-30 ihmistä, hyvää palautetta

5 Arvioinnit tähän mennessä arvioitu 4 kurssia HY 2004, JyY 2005 kiinnitetty huomiota mm. Kenelle kurssi on tarkoitettu (mitä tietoja opiskelijoilta edellytetään?) miten kurssin rakenne toimii, miten ohjeistus, tehtävien laajuus, työmäärä jne. sopii yhteen? mikä on verkkoon sopiva vaikeusaste, millaista aktivoiva, persoonallinen, akateeminen opetuskieli? millaisia linkkejä ja oheismateriaaleja? (minne?/missä?) tekijänoikeus ja sopimus-asiat?

6 mitä vielä? miten opettajat ( ja kurssi) paikantuvat, ei vain henkilöinä vaan suhteessa tutkimustraditioon, millaisten valintojen tulos sisältö (teemat, näkökulmat, esimerkit, teoriat jne) on? antavatko teemat eväitä analyysiin ja tehtäviin? miten keskusteluja teemoitetaan, miten kurssin keskeiset käsitteet tuodaan esiin?

7 On opittu, että arvioiden tulee olla kriittisiä, rakentavia, sisältää parannus- ja muutosehdotuksia avoimuus ja läpinäkyvyys lisää uskaltamista: opettaminen ei ole ”yksityisasia” keskustelu verkko-opettamisesta nostaa myös yleistä opetuskeskustelun tasoa arviointikulttuuria voi ja kannattaa luoda aktiivisesti itse arviointi ei ole ”tarkastus”, ”koe” tms. vaan yhteisen oppimisen mahdollisuus ja paikka vaikeaa arvioida kurssia jälkikäteen pelkkien materiaalien ja ohjeiden perusteella

8 ja vielä… kurssin huolellinen suunnittelu, ilme ja ohjeistaminen (etukäteistyö) on onnistumisen edellytys kurssi ”syntyy” lopulta verkkokeskustelussa, ohjaamisessa, opettajan pedagogisessa presenssissä – vaikka tekstit ja materiaalitkin ovat tärkeitä onnistuneen kurssin voi rakentaa monin tavoin, toimivia pedagogisia ratkaisuja on useita hyvä arviointi on lahja – ei vain kyseisen kurssin opettajille vaan myös verkoston muille verkko-opettajille arviointi edellyttää yhteisöltä ”kollektiivista itsetuntoa”

9 Miten kehitetään arviointia jatkossa opiskelija-arvioijan rooli – kurssille osallistunut vai ei? hankaluus arvioinnin ja arvostelun yhteensovittamisessa? - arvioijapari toimi hyvin: vaatii kuitenkin kohtalaista rohkeutta opiskelijoilta arvioijan rooli jo kurssin aikana: opettajien toive saada palautetta ohjaamisesta, verkkokeskustelusta´: tämä toteutetaan syksyllä 2006 miten arviointia hyödynnetään? arvioinnin merkitys näkyy siinä kuinka sen tulokset siirtyvät käytännöiksi - tähän mennessä näistä on tiedotettu mahdollisimman paljon

10 arvioinnista jokavuotinen käytäntö, iltapäivät järjestetään eri yliopistoissa -mahdollisuus profiloitua verkkokurssien kautta omassa talossa: seuraava Turussa 29.9.06 ei pakollista opettajille, mutta suositeltavaa: tähän mennessä kiinnostusta on ollut yhteinen verkoston koulutusprojekti: Naistutkimuksen yliopistopedagogiikan perusteet -feministinen opettaminen (2005-06) – tässä verkko-opettaminen yhtenä osana

11 Mitä vielä? naistutkimuksen yo-pedaan rakennetaan jatkossa paitsi verkko-opetus, myös arviointi-laatu-vaikuttavuus-teemat jo sisään – toteutetaan seuraavan kerran v. 2007-08 tavoitteiden, suunnittelun, toteutuksen, palautteen, kehittämisen, arvioinnin, laadun ja vaikuttavuuden kehä – itseään toteuttava ennuste? vaikuttavuutta ei synny ilman laatua, laatu ei synny itsestään tai sattumanvaraisesti – entistä tärkeämpää tuottavuus-ohjelmien aikana? sisäiset ja ulkoiset paineet kehittää arviointikulttuuria ja samalla laatua

12 Verkosto ja laatu, arviointi etc. verkoston idea on vastavuoroisuus – siitä saa sitä enemmän, mitä enemmän siihen antaa jaetun asiantuntijuuden, verkottuneen älykkyyden & monipaikkaisen osaamisen idea verkoston kilpailu ja yhteistyö (sisäinen ja ulkoinen) käytäntöjä julkisiksi: pakottaa skarppaamaan profiilia? erilaistumisen idea? yhteistyö, yhteisöllisyys arvo sinänsä luottamuksen kysymykset verkoston johtaminen? (johdetaanko verkostoa, ja jos niin missä merkityksessä?)

13 keskeistä nyt… ei tarkastella erikseen verkko-opetusta, vaan verkoston opetusta, koko tieteenalan opetusta laatutyö osana koko verkoston toiminta- ja johtamis- kulttuuria palaute-arviointi-kehittäminen-laatu-vaikuttavuus – kaikki vaikuttaa kaikkeen arvioinnit ja laatutyö tekee näkyväksi hiljaista tietoa ja jo tehtyä kehittämistyötä sekä toiminnan tapaa tarkoitus kirjoittaa ja julkaista tästä – monitieteisen & kriittisen humanistis-yhteiskuntatieteellisen oppiaineen verkostotason laatutyöstä myös jotain

14 pelintaju työelämän välttämättömänä ominaisuutena: täytyy tuntea konteksti (sen traditio, keskustelu, strategiat, kieli, säännöt) eli hallita perinne, ja toisaalta olla kykyä ottaa riskejä, kokeilla uutta, haistella tuulia, pelata pallo vaikkei voi tietää tuleeko maalia HILMAn kohtalainen menestys yliopistoverkostona perustuu (myös) hyvään integraatioon koordinoivassa yliopistossa arvioinnista ja laatutyöstä osa koko verkoston toimintakulttuuria (kun v. 2007-09 ohjelma laaditaan, arvioidaan samalla v. 2004-2006 toteutumista (sisäisesti, ulkoisesti)