ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS
LsN, OTT, MA, dos. Salla Silvola Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet
Luennon sisältö Oikeudellinen vanhemmuus Isyyslaki 700/1975 Isyystutkimukset L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005 Isyystutkimukset käytännössä Erityistapauksista Isäkandidaatti kadonnut tai kuollut Isäkandidaatti tuntematon Isyyslain kokonaisuudistuksesta Sijaissynnytyksistä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Oikeudellinen vanhemmuus
Isyysolettama (isyys suoraan lain nojalla) Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 §) Aviomiehen kuolema ennen lapsen syntymää Onko lapsi siitetty avioliiton aikana? Äidin uusi avioliitto ennen lapsen syntymää Uusi aviomies on isä Isyyden vahvistaminen (3 ja 3a §) Tunnustamisella Tuomioistuimen päätöksellä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Oikeudellinen vanhemmuus
Oikeudellinen äitiys Ei säännöksiä laissa Äidiksi katsotaan vakiintuneesti aina nainen, joka on synnyttänyt lapsen Munasolun luovutus Sijaissynnytysjärjestelyt Lapsen hylkääminen Oikeudellinen äitiys voi kumoutua vain adoption kautta Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimukset Jos äiti on avioliitossa, geneettistä isyyttä ei lähtökohtaisesti selvitetä Isyystestin voi tuolloinkin pyytää tehtäväksi osapuolten suostumuksin, mutta omalla kustannuksella (260 e + ALV = 319,80 e per näyte) tai Aviomies (tai äiti tai lapsi) voi nostaa isyyden kumoamiskanteen, jolloin TI määrää isyystestit viran puolesta Vuosittain TI:ssa käsitellään alle sata isyyden kumoamiskannetta (68-97 tapausta vuosina ) Lapsia syntyy vuosittain n (n. 0,15 %) Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimukset Yleisimmin isyystutkimuksiin ryhdytään silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa Isyyslaki ei anna avoliitolle oikeudellista merkitystä Avopuolisoille annetaan mahdollisuus varmistaa biologinen isyys isyystutkimusten avulla ennen tunnustamista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimukset Vuonna 2011 THL:ssä suoritettiin 1199 isyystutkimusta, joista: 945 (78,8 %) tehtiin lastenvalvojan pyynnöstä 101 (8,4 %) tehtiin käräjäoikeuden pyynnöstä 35 (3 %) tehtiin muun viranomaisen pyynnöstä (esim. maahanmuuttotilanteet) 118 (9,8 %) tehtiin yksityishenkilöiden pyynnöstä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimus käytännössä
Lastenvalvoja tai TI:n edustaja täyttää tilauslomakkeen, jonka kanssa näytteenantaja menee terveyskeskukseen verinäytteen ottamista varten Yksityiset henkilöt saavat lomakkeen THL:stä Jos verinäytteen ottamisesta voi aiheutua tutkittavalle terveydellistä haittaa tai vaaraa taikka jos on muu painava syy, näyte voidaan ottaa suun limakalvolta (LOGT 13 §) Näyte otetaan yleensä lapsesta, äidistä ja isäkandidaatista Äidin näyte ei ole välttämätön, mutta parantaa tutkimuksen luotettavuutta Näyte lähetetään THL:lle analysoitavaksi THL antaa lausunnon noin 2 viikon kuluessa. Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyystutkimus käytännössä Lähde: THL:n verkkosivut www.thl.fi
Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Kaikissa merkeissä periytyvyys sopii Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 10

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 11

Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 12

Erikoistapauksista Isäkandidaattia ei tunneta tai hänestä ei ole riittävästi tietoja Äiti kieltäytyy antamasta tietoja tai äidin antamat tiedot ovat puutteelliset Isyyden selvittäminen ei ole mahdollista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Erikoistapauksista Isäkandidaatti on tunnettu, mutta kadonnut tai kuollut Vaihtoehdot: Isovanhemmat tai sisarukset suostuvat tutkimuksiin Ei voida pakottaa (KKO 1999:50, lakiehdotusta ei hyväksytty EK:ssa) Näyte otetaan vainajasta Hautarauhaa ei saa rikkoa, mutta näyte voidaan pyynnöstä ottaa ennen hautausta (LOGT 16.1 §) Näyte voidaan tutkia vain vainajan tai lesken ja perillisten suostumuksella tai tuomioistuimen määräyksestä (LOGT 16.2 §) Tutkimus voidaan tehdä tuomioistuimen määräyksellä aiemmin otetusta näytteestä LOGT 5 §, kudoslain 20.5 §, huom. tulevan biopankkilain vaikutus (19 §): ”ei saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa”. Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain uudistamisen tausta
Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan Joitain muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset) Yhteiskunnalliset muutokset Avioliiton ulkopuolisten lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto ja yksinhuolto) 10,1 % vuonna 1975 ja 38,6 % vuonna 2011 Lapsi syntyy usein avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä 0,9 % vuonna 1970 ja 18,6 % vuonna 2011 Liittyminen EIS:een vuonna 1990 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain uudistamisen tausta
Hallitusohjelmakirjaus 2011: ”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely” Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Isyyslain valmistelun tilanne
Arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoille heinäkuussa 2011 Työryhmä asetettiin huhtikuussa 2012 Seurantaryhmä asetettiin toukokuussa 2012 Työryhmän ja seurantaryhmän toimikausi päättyy Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Lainvalmisteluprosessi
4. Valtio- neuvoston päätös 3. Jatko- valmistelu 2. Perus- 6. Lain vahvistaminen 1. Esivalmistelu 5. Eduskunta- käsittely Arviomuistio Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä Työryhmätyöskentely Luonnos HE:ksi -Vaikutusarviointi Lausuntokierros Lausuntotiivistelmä HE:n päivittäminen esitettyjen muutosten pohjalta Esityksen kääntäminen Laintarkastus Esityksen käsittely valtioneuvostossa Valtioneuvoston päätös esityksen antamisesta eduskunnalle Käsittely valiokunnissa Asiantuntijakuulemiset Käsittely täysistunnossa Tasavallan presidentti vahvistaa lain Lain julkaisu säädös- kokoelmassa Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Työryhmän tehtävät Valmistella ehdotus uudeksi isyyslaiksi Valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä Työn lähtökohtana arviomuistio ja siitä saatu lausuntopalaute Ehdotus isyyslaiksi laadittava hallituksen esityksen muotoon Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Teemoja arviomuistiosta
Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Isyyden selvittäminen Isyyden vahvistaminen tunnustamisella Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isyyden riitauttaminen Isyyslain siirtymäsäännökset Äitiyteen liittyviä kysymyksiä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella
Olisiko isyysolettamaa syytä laajentaa avoliittoihin? Avoliiton alkamisen ja päättymisen epämääräisyys, väestötietojärjestelmän tiedot vs. todellinen tilanne Olisiko isyysolettamaa kavennettava/laajennettava? Avioeroasian vireilletulo, yhteiselämisen päättymisen vaikutus, aviomiehen kuolema Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

2. Isyyden selvittäminen
Onko isyyden selvittämisen viranomaisaloitteisuus edelleen asianmukainen lähtökohta? Vain avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset? Myös avioliitossa syntyneet lapset? Määräaika? Kustannukset? Työmäärä? Vaikutukset? Tulisiko lapsen ikärajaa nostaa 15 vuodesta esim. 18 vuoteen tai poistaa kokonaan? Onko lapsen äidin vastustus liian määräävä tekijä? Miten selvitys voidaan toteuttaa ilman äidin myötävaikutusta? Mikä merkitys tulisi antaa sille, että lapsi on saanut alkunsa esim. raiskauksen seurauksena tai äiti muutoin arvioi isyyden vahvistamisen oman ja/tai lapsen edun vastaiseksi? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella
Tuleeko aina pitää kiinni tunnustamisen välittömyydestä? Esim. vakiintunut avoliitto ja aiemmat yhteiset lapset Internetin tuomat mahdollisuudet, tunnustamismahdollisuus esim. synnytyssairaalassa? Viranomaisten työmäärä, pitkät matkat vs. virheellisen tunnustamisen riskit, yhteys huoltosopimuksiin Tunnustamisen ajankohta Ennen lapsen syntymää, kuoleman jälkeen? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

4. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä
Tulisiko isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistaa? Miehen mahdollisuus saada DNA-testein varmuus biologisesta isyydestä äidin vastustuksesta huolimatta Suoraan kanteella/lastenvalvojan avustuksella Myös silloin, kun äiti on avioliitossa? (miehen oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja) Oikeudenkäyntimenettelyä ja näyttökysymyksiä koskevat vanhentuneet säännökset Makaamisnäyttö vs. polveutumisnäyttö (DNA) Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

5. Isyyden riitauttaminen
Muutostarpeet isäksi rekisteröidyn, äidin tai lapsen osalta? Kanneaikojen tarkistus? Edunvalvojan määrääminen alle 15 v. lapselle? Muutostarpeet isänä itseään pitävän oikeuksiin Oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja Mikä ratkaisu on eniten lapsen edun mukainen? Miehen itsenäinen kanneoikeus? Riskit kiusamielisistä kanteista? LA 51/2009 (Uotila): lastenvalvojan aloiteoikeus Isän ja äidin tai lapsen kuolema kanneoikeuden rajoittajana Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

6. Isyyslain siirtymäsäännökset
Lähtökohtana 5 vuoden määräaika EIT 2010: Grönmark v. Suomi, Backlund v. Suomi: Kanneaika ei ole riittävän joustava, ei tunne poikkeuksia ja kului lapsen iästä riippumatta, KKO:n ratkaisuissa ei ollut riittävästi punnittu eri intressejä. Arviomuistio: Viiden vuoden harkinta-aika 18 v. täytettyään? Tieto oletettavasta isästä vasta kanneajan päätyttyä? Mikä merkitys tulisi antaa oikeusvarmuudelle? Tulisiko jo kertaalleen toimitettu perinnönjako toimittaa uusiksi? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä
Tällä hetkellä lainsäädännössä ei äitiyttä koskevia säännöksiä Arviomuistio: Tulisiko äitiyttä koskeva perussäännös kirjata lakiin? Tulisiko hedelmöityshoitojen yhteydessä ottaa käyttöön ’äitiysolettama’, jos hoitoihin hakeutuva elää rekisteröidyssä parisuhteessa? Jos sijaissynnytys sallitaan, kuka on lapsen oikea äiti? Munasolun luovuttaja, synnyttäjä vai kasvattaja? Tulisiko isyyslain uudistuksen sijaan tehdä ’Laki vanhemmuudesta’? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Sijaissynnytystä koskeva arviomuistio lausuntokierrokselle OMSO 52/2012 Määräaika lausunnoille Selvitys kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, nykylainsäädännön taustoista sekä eräistä Suomessa toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyiden vaikutuksista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Arvio oikeudellisista kysymyksistä ja eri toimintavaihtoehtojen esittely: Täyskiellon jatkaminen Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä tilanteissa Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute