Kunnat ja tietoyhteiskunta

Esitys aiheesta: "Kunnat ja tietoyhteiskunta"— Esityksen transkriptio:

1 Kunnat ja tietoyhteiskunta
Simo Tanner

2 Esityksen aiheita Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 12 §(Paras) KuntaIT Uusi hankintalaki Kokemuksia Kainuusta

3 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 12 §
Valtio ja kunnat laativat yhteisiä standardeja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja edistävät yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelumallin.

4 Kipupisteet Asiakastietojen organisaatio- ja toimintakohtaisuus
Rakenteellisten muutosten vaikeus ja kalleus: palveluketjut, yhteispalvelu, itsepalvelu Tilaajarooli Hankintojen vaikeus, yhteistilaamisen ongelmat Toiminnan ja tietohallinnon johtamisen eriytyneisyys Kehittämisresurssien pirstaleisuus Resurssierot Kuntakoko, alueelliset erot Tietotekniikan mahdollisuuksia tuottavuuden ja palveluiden kehittämisessä ei tunnisteta Sektorihallinnon aiheuttama hajanaisuus kunnissa

5 Tietotekniikan mahdollisuuksista
Joustava palvelutuotannon organisointi kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla Uudet proaktiiviset ja näkymättömät julkiset palvelut Uudet palvelut erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa Asiakkaan tarpeen mukaan määräytyvä yhteispalvelu (asiakas omistaa häntä itseään koskevan tiedon) Tuottavuuden kasvu Puhelinpalvelut ja itsepalvelut 24/7 Palveluverkon säilyttäminen yhteispalvelulla Kuntalaisten osallistuminen omiin prosesseihin Suoran demokratian laajentuminen

6 Tavoitteet Organisaatiokeskeisestä rakenneriippumattomaan
Rakenteellisten muutosten joustavuuteen Resurssien yhteiskäyttöön Yhteentoimivuuteen Jatkuvasti toimiviin itsepalveluihin Yhteispalveluun Yhteisiin tukipalveluihin Tiedon vaivattomaan yhteiskäyttöön Sektorikohtaisesta horisontaaliseen

7 KuntaTIME-työryhmä pääministerin asettama 14.12.2004
kuntasektorin, KELA:n, JUHTA:n, Suomen Kuntaliiton ja eri ministeriöiden edustajista koostunut työryhmä tavoitteena hakea synergiaetuja valtion ja kuntien tietoyhteis-kuntakehityksessä sekä parantaa julkishallinnon tietohallinnon yhteentoimivuutta loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset Osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta

8 KuntaTIMEn keihäänkärjet
Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakastietojen hallinta- ja arkistointijärjestelmä sekä kansallisen toimijan perustaminen Julkisen hallinnon strategisen ja operatiivisen hankintatoimen kehittäminen Julkisen hallinnon yhteisen sähköisen asioinnin ja kansallisen sähköisen arkistoinnin kehittäminen (Opetus)

9 KuntaIT – Ohjauksen keihäänkärki
Pääministerin asettama työryhmä (KuntaIT) Tehtävänä vuoden 2005 loppuun mennessä ehdotukset: Kuntien tietohallintoyhteistyön kansallinen järjestäminen Yhteisten palvelujen toteutus ja rahoitus Kuntien tietohallinnon ohjaus Suositusjärjestelmä Suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Eteneminen kohti julkishallinnon tietohallinnon kokonaisuutta (2009)

10 KuntaIT-työryhmän ehdotukset 1
KuntaIT-yksikkö sijoitetaan sisäasiainministeriöön tehtävänään: Strateginen ohjaus (standardit ja arkkitehtuurit) Talouden sekä muiden resurssien ohjaus (tuottavuusnäkökohdat) Toiminnan ohjaus (palveluiden saatavuus ja laatu, prosessit) Ohjauselimenä toimii Julkisen hallinnon neuvottelukunta JUHTA ja 2007 eteenpäin vastaava neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat puoliksi valtionhallintoa ja puoliksi kuntasektoria Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä käsittelee poikkihallinnolliset kysymykset Seuraavalla hallituskaudella vastaava ministeriryhmä ja julkisesta tietohallinnosta vastaava ministeri

11 KuntaIT-työryhmän ehdotukset 2
Hankevaihe sisäasiainministeriön ja tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksella Perustoiminta rahoitetaan valtion budjetista Vuoden 2006 lisätalousarvioon määräraha yksikön rahoitukseen alkaen Vuoden 2007 toimintaan 2,5 M€ Kehittämishankkeet eri lähteistä. Kuntien osuus yleisistä valtionosuuksista Eri hallinnonalojen rahoituksen koordinointi

12 KuntaIT-työryhmän ehdotukset 3
Resurssit verkostona eri osapuolilta, myös kunnista Kuntaliiton suunniteltu työpanos kolme henkilötyövuotta Lähtökohtana nykyisten verkostojen hyödyntäminen Yhteistyö yritysten kanssa Lainsäädännön muutostarpeiden selvittäminen Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä käsittelee vuosisuunnitelman

13 KuntaIT-työryhmän ehdotukset 4
Kansalliset standardit ja suositukset (JHS) laaditaan koko julkishallintoa koskeviksi aina, kun se on mahdollista, ja ne valmistellaan yhteistyössä siten, että päävastuu standardien ja suositusten valmistelusta on KuntaIT-yksiköllä. ValtIT-yksikkö (VM) puolestaan vastaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävien standardien ja suositusten valmistelusta. Lisäksi varmistetaan, että eri hallinnonaloilla laaditut standardit ja suositukset hyväksytetään yhteisen menettelyn kautta. Standardien ja suositusten laadinnassa painotetaan laadukkuutta sekä vaikuttavuutta julkisen sektorin tehokkuuteen ja tuottavuuteen sekä tietoyhteiskuntakehitykseen.

14 KuntaIT-työryhmän ehdotukset 5
KuntaIT-yksikkö osallistuu aktiivisesti koko julkishallinnon palvelutuotannon ja -prosessien kehittämiseen, edistäen muun muassa toiminnan tehostamisen kannalta keskeisten avainprosessien virtaviivaistamista sekä tätä kautta kansallisten arkkitehtuurien syntyä. Kuntien palveluprosessien kehittämisen tueksi laaditaan muun muassa JHS-suosituksia. KuntaIT-yksikön tehtävänä on yhdessä ValtIT:n kanssa aktiivisesti osallistua kuntasektorin ja mahdollisuuksien mukaan myös koko muun julkishallinnon yhteisten IT-palveluiden, tietojärjestelmien ja -rakenteiden sekä avoimien rajapintojen määrittämiseen ja kehittämiseen.

15 KuntaIT-yksikkö Työjärjestys
Tulosyksikön tarkoituksena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä saada aikaan kansallisesti yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön. Tulosyksikkö: 1) ohjaa kuntasektorin verkostomaista tietohallintoyhteistyötä sekä tukee kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista; 2) edistää ja yhteensovittaa kuntasektorin yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa; 3) vastaa kansallisten tietohallintopolitiikkaa, strategioita, JHS-toimintaa ja yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia koskevien esitysten valmistelusta, toimeenpanon koordinoinnista ja raportoinnista toimialallaan; 4) koordinoi toimialaansa kuuluvien palvelujen kehittämistoimintaa valmistelemalla ja toteuttamalla kehittämisohjelmia ja kärkihankkeita; 5) edistää palveluinnovaatioiden sekä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa toimialallaan; 6) edistää kuntien tietohallinnon hankintayhteistyötä; 7) kehittää ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen kuntiin kohdistuvaa tietohallinnon ohjausta ja kuntien tietohallintoa koskevaa lainsäädäntöä sekä rahoitusta siltä osin, kuin nämä tehtävät eivät kuulu muille viranomaisille; sekä 8) edistää omalta osaltaan tietosuojaa ja -turvaa sekä hyvää tiedonhallintapaa julkisen hallinnon toimintatavoissa. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetussa asetuksessa (145/2006) tarkoitettu neuvottelukunta (Juhta) toimii tulosyksikön ohjausryhmänä. Tulosyksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä valtion IT-johtamisyksikön (ValtIT) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansallisesti vastuullisten toimijoiden kanssa. Tulosyksikkö on perustettu ajaksi

16 KuntaIT Toiminta-ajatus:
KuntaIT:n tarkoituksena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä saada aikaan kansallisesti yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön. Tässä tarkoituksessa KuntaIT ohjaa kuntasektorin verkostomaista tietohallintoyhteistyötä ja yhteensovittaa sen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista.

17 Toiminnan osapuolet: KuntaIT toiminnan asiakkaat: kunnan toiminnasta vastaava johto palvelutuotannon järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat päätöksentekijät palvelutuotannon toteuttajat KuntaIT toiminnan yhteistyökumppanit ja sidosryhmät: kuntasektorin palvelu- ja IT -toiminnasta sekä sähköisten toimintatapojen kehittämisestä vastaavat palveluiden kehittäjät ja niiden toteuttajat edellä mainittujen tahojen yhteistoiminta-alueet ja yhteistyöverkostot valtion tietohallinnosta vastaavat yrityssektori

18 KuntaIT:n toimintatapa

19 KuntaIT - toiminnan lähtökohdat
Verkosto on KuntaIT –toiminnan edellytys ja toiminnan suuntaaja. Ratkaisut Edellytykset KuntaIT –toiminnassa tuotetaan kuntien laajaan käyttöön sovelluksia ja ratkaisuja joko olemassaolevista ratkaisuista, joiden käyttöä levitetään ja jalkautetaan hankkeina tai käynnistämällä/tukemalla/ohjaamalla/johtamalla uuskehityshankkeita. Jokaisella hankkeella on kuntaomistaja. KuntaIT-toiminnassa kehitetään ja otetaan käyttöön yhteinen viitearkkitehtuuri, joka toimii alustana ratkaisuille ja on kehityshankkeiden pohja. Viitearkkitehtuuri-käsitteen piiriin kuuluvat tietorakenteet ja käsitteet sekä avoimet rajapinnat operatiivisiin ja kansallisiin tietojärjestelmiin Suositukset ja parhaat käytännöt Suositus- ja standardointityöllä sekä hyvillä käytännöillä tuetaan ratkaisujen ja arkkitehtuurin käyttöönottoa

20 Ratkaisut yhteisiin palvelutarpeisiin
Kehittämishankkeissa painottuvat ratkaisut, jotka tukevat kuntien ja muun julkishallinnon asiakasta palvelevien toimintojen kehittämistä. Ratkaisuja luodaan asiakaslähtöisesti siitä näkökulmasta, että kuntien asiakkaille, kansalaisille ja yritykselle, luodaan mahdollisuus saada julkiset palvelut: elämäntilanteeseen tai yrityksen elinkaareen pohjautuvasti monikanavaisesti mahdollisuuksien mukaan proaktiivisesti. Jo toteutetut hankkeet (mm JUPA) ja KuntaIT –toimikaudella syntyvät ratkaisut pyritään saamaan julkishallinnon käyttöön mahdollisimman matalin marginaalikustannuksin ja ne muodostavat kuntien käytössä olevan ratkaisupankin (ohjelmistopankki). Ratkaisut

21 Ratkaisut yhteisiin palvelutarpeisiin, kriteerit
kansallisesti sovellettavissa (käytöltään yleistettävissä) muodostaa kehitettävän palvelukokonaisuuden kannalta olennaisen osan tukea tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä korostaa asiakasnäkökulmaa - asiakasrajapintaan hyötyjä ja tehokkuutta; asiakasarvo tukea (palvelu)rakenteiden, prosessien ja toimintamallien uudistamista ottaa sähköisen asioinnin mahdollisuudet käyttöön, toteuttaa geneeristen ratkaisujen aikaansaamista ja luoda vuorovaikutteisia julkisia palveluja olla monistettavia, tuotteistettavia synnyttää palvelu- ja systeemi-innovaatioita hyödyntää perusrekistereitä ja muita kansallisia tietovarantoja edesauttaa hyvän tiedonhallintatavan syntymistä hallinnossa. Ratkaisut

22 KuntaIT:n kehittämishankkeiden palvelualueet
Päämäärinä palvelujen saatavuus ja pääsy palveluihin. päiväkodin, koulun ja kodin vuorovaikutus turvallisesti kotona –palvelut asumisen, muuttamisen ja rakentamisen palvelut kuluttajaneuvonta talous- ja henkilöstöresurssit asiakkaan liikkuvuus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukentässä yhteispalvelut Hanketasolla toteutettavat kokonaisuudet kohdistuvat mm. - sähköinen päiväkotihakemus perusterveydenhoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon ketju sähköinen kuluttajaneuvonta - resurssienhallinnan / toiminnanohjauksen yhtenäisjärjestelmät

23 KuntaIT toimintakenttää

24 KuntaIT - Hankeprosessi
Jokaisella hankkeella on oltava kuntaomistaja tai -vastuutaho. Verkkolomakkeella tehty ehdotus viedään rikastettavaksi ja kommentoitavaksi KuntaIT-verkostoportaaliin, joka avataan kevään 2007 aikana. Hankkeen omistaja vastaa kommentteihin ja ehdotusta kehitetään saadun palautteen pohjalta. Tässä verkostokäsittelyssä käydään läpi mm. hankkeen tavoitteet, vaikuttavuus sekä riippuvuudet muista hankkeista. Ennen verkostoportaalin avaamista ehdotusten kommentointi järjestetään muulla tavoin. Kommentointivaiheen jälkeen tehdään tarkempi hankekuvaus Excel-taulukkotyökalulla (jaetaan ja julkaistaan myöhemmin), ja kuvaus on edelleen kommentoitavana verkostoportaalissa. KuntaIT:tä ohjaava Julkisen tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA hyväksyy toteutettavat hankkeet em. hankekuvauksen pohjalta kiinnittäen erityistä huomiota valintakriteereiden toteutumiseen. Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston osastopäällikkö tekee kirjallisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä. Päätöksen jälkeen vastuutaho toteuttaa hankkeen hankintalainsäädäntöä noudattaen erillisenä projektina.

25 Suositukset ja parhaat käytännöt
Tietotaidon kerryttäminen ja jakelu JHS-suositusten tuottaminen ja kansallisten standardien valmistelu JHS:ia kevyempien suositusten tuottaminen eri hallinnonalojen ohjeistojen ja suositusten kokoaminen ohjeistohakemistoksi parhaiden käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen toteutusohjeiden luonti SFS-standardointityö ja yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa (mm. TIEKE)

26 Edellytysten luonti (1)
Edellytykset KuntaIT- kehitys-, koulutus- ja käyttöympäristön luonti tavoiteaikataulu 3/07, käyttö jatkuvaa suoritusalusta JUPA-tuloksille, KuntaIT-hankkeille, sähköisen asioinnin tukipalveluille ja yhteisille rajapinnoille yhteiset ratkaisut kansallisiin tietovarantoihin kytkeytymiseksi Tunnistamis-, varmenne- ja maksamispalveluiden tukeminen (VETUMA) käynnistys 6/07 - jatkuvaa

27 Edellytysten luonti (2)
Edellytykset KuntaIT viitearkkitehtuuri (02/2007) -> Avoin palveluarkkitehtuuri, avoimet rajapinnat (VM/HKO suositukset) Tietointegraatio, MDM Palvelujen kehittäminen (02/2007) Asiointi- ja integraatioalustat, yhteiset ratkaisut Asiakassuhteen ja elinkaaren hallinta Tietorakenteet, käsitteistö, kuvausmallit ja asiakirjamallit kuvausmenetelmät, repositoriointi 3/07 -> IT governance Hankesalkun hallinta Benchmarking Yhteiset käsitteet kustannuksiin ja teknisiin ympäristöihin Kansallinen potilashallinto Alueelliset ja kansalliset ratkaisut, koordinointi Migraatiosuunnitelma -> roadmap

28 Edellytysten luonti (3)
Edellytykset Sähköisen laskutuksen jalkauttaminen käynnistys alustavasti 2 vp/2007 Hankintaprosessin tuki 1/2007 -> Tietoturvan tasomäärittelyt 6/2007 -> Virkakortti- ja varmennehanke 6/2007 ->

29 Työkaluvalinnat ja toiminnan edellytyksiä luovat toimenpiteet
Edellytykset KuntaIT-verkostojen rakentaminen ja hallinta portaalitoteutus 12/06 – 03/07 Prosessimallinnus, kuvausmallit prosessimallinnustyökalut 2/07 -> Hanke- ja projektihallinta hankehallinnan malli / 12/06 projektinhallinnan menetelmät ja portfolionhallinta 1/07 – 4/07

30 Suunnittelu / ohjaus Kehittämis- hankkeet / ratkaisujen tuottaminen
Neuvottelupäivä Kehittämis- hankkeet / ratkaisujen tuottaminen kunnille JUPA tuotosten jalkautus KuntaFenix –hankkeet ja niiden tuotosten jalkautus Uudet palvelukokonaisuuksiin kuuluvat kehittämishankkeet ja verkostojen muodostaminen Sähköisen asioinnin tukipalvelut Asiakkuudenhallinta Edellytykset Kehitys-, koulutus- ja käyttöympäristö Tunnistus-, varmenne- ja maksamisratkaisun tuki Viitearkkitehtuuri ja MDM Tietorakenteet, käsitteistöt, kuvausmallit ja asiakirjamallit IT-governance, Benchmarking Kansallisen potilasarkiston migraation koordinointi Hankintaprosessin tuki Sähköisen laskutuksen jalkauttaminen Tietoturvan tasomääritys Virkakortti- ja varmennehanke Välineet Verkostoportaali Hanke- ja projektinhallinta Prosessinmallinnus Suositukset JHS-suositukset Ohjeistohakemisto Muut suositukset ja parhaat käytännöt

31 Sähköisten palvelurakenteiden viitekehys
Asiakkuudenhallinta Fyysinen palvelupiste tai yhteispalvelupiste Analogiset: Kirje, puhelin Digitaaliset välineet Informaatio, vireillepano, itsepalvelu, sähköisesti tuotettu palvelu Suorat (ennakoivat) palvelut Esim. kirjaamo – call center ns Front Office -palvelut Asiakkaat Perusjärjestelmät Yhteiset (kansalliset) tietovarannot ns Back Office -palvelut

32 Viestintä Sähköiset palvelut
IAM Asiakashallinta MDM Avoimen arkkitehtuurin palvelualusta SOA Palvelurekisteri SAP Pegasos Effica XX Koostetut palvelut Palvelu 1 Palvelu 2 Palvelu 3 Operatiiviset tietojärjestelmät- ja varannot Oper Pegasos, Effica, ProCapita, Documentum, KuntaToimisto, Fortime, Facta Asiakas Hallinto Henkilöstö Talous Yhdyskunta Ulkoiset Toiminnan ohjaus Hallinnon ohjaus Työn ohjaus Tuotannon ohjaus ERP Taloushallinto Henkilöstöhallinto Hankehallinta Logistiikka Operat. järjestelmät Palveluhallinta Toimisto-ohjelmat Asian hallinta Dokum. hallinta Ryhmätyö BPM Strateginen raportointi Operat. raportointi Portaali / työpöytä Internet Intranet Extranet Viestintä Sähköiset palvelut

33

34

35

36 Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Esimerkki elämänkaarimallin mukaisesta palvelukokonaisuudesta: lasten ja perheiden palvelut * Lähipalvelut äitiys- ja lastenneuvola päivähoito perhetyö lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden lähisosiaalityö kouluterveydenhuolto oppilashuolto nuorisotyö Seutu/aluepalvelut lastensuojelun sosiaalityö & sijaishuolto kasvatus- ja perheneuvola perhekuntoutus erityispäivähoito oppilashuollon erityistuki-palvelut erityisnuorisotyö seudulliset perhekeskukset lasten ja nuorisopsykiatria * Vastaavasti esim. vanhuspalvelut

37 Ehdotus Pohjois-Karjalan terveys- palveluiksi 2005
Antti Turunen, Jari Korhonen, Pekka Kuosmanen Lähipalvelut Lääkärin päiväaikainen vastaanotto Sairaanhoitajan vastaanotto Seudulliset palvelut Röntgen- tutkimukset Laboratorion näytteenotto Lääkäri- päivystys Lastenneuvola Alueelliset palvelut TTH ESH Laboratorion perusana- lytiikka Liikkuvat röntgenpalvelut Erikoislääkäri- poliklinikoita Lab:n vaativa analytiikka Äitiysneuvola Lääkehuolto Hankinnat Apuvälineet Mielenterveys- työn erityis- palvelut Akuutti vuodeosasto- hoito Koulu- terveydenhoito Pitkäaikainen laitoshoito Erityis- terapiat Mielenterveys- työn perus- palvelut Kotisairaan hoito

38 Henkilöstöhallinto: ProExcellenta -järjestelmä
Työvuoro- suunnittelu Viranomais- liittymät Matkahallinta Henkilö- rekisteri Organisaatio- hallinta Osaamis- ja koulutushallinta Rekrytointi Ajanhallinta Palkan- laskenta Materiaalihallinto: MySap -järjestelmä Hankintaprosessin ohjaus ja ostotoiminta Kilpailuttaminen Sopimusten hallinta Varastojen hallinta Myynti ja jakelu Lääke- huolto Keskitetty Rondo- arkisto Taloushallinto: MySap-, Rondo- ja Analyste -järjestelmät Kirjanpito Myynti- reskontra Ulkoinen laskenta Sisäinen laskenta ja raportointi Talous- suunnittelu Maksuliikenne & rahoituksen hallinta Kassa- järjestemä Sähköinen ostolaskujen kierrätys Laskutusjärjestelmät n. 20 kpl Muita osajärjestelmiä: Sosiaalitoimen aluejärjestelmä Sähköposti Sosiaalityö Päätöksenteon tuki & tietovarastointi Elatusturva Lastensuojelu Raportointi Ajanvaraus Asianhallinta Terveydenhuollon aluejärjestelmä: Effica ja Pegasos -selaimet Intranet/ Extranet Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Jne. Perustekniikkapalvelut Tietoliikenne Lähiverkkopalvelut Työasemat, palvelimet

39 Kainuussa suoria investointeja tehtiin 63 euroa asukasta kohden ja vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 5 euroa asukasta kohden. Tietojärjestelmäinvestointien tulisi tuottaa vuositasolla säästöä 19 euroa per asukas. Mikäli valtakunnallisesti tehtäisiin samankaltaiset muutokset kuin hallintokokeilun yhteydessä tehtiin, muutoksen kustannukset olisivat suorien investointien osalta noin 330 miljoonaa euroa ja vuotuisten ylläpitokustannusten osalta noin 14 miljoona euroa. Investointien tuottaman säästön tulisi vuositasolla olla noin 93 miljoonaa euroa Mikäli selvityksessä olisi huomioitu myös oman henkilöstön työpanos olisi investointien kokonaiskustannus ollut jopa kaksinkertainen. Todellinen summa Kainuussa olisi yli 10 miljoonaa euroa ja valtakunnallisesti yli 600 miljoonaa euroa.