Oman äidinkielen opettajan näkökulma lapsen äidinkielen tukemiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön EDUCODE TAMPERE 9.9.2010 Samran Khezri.

Esitys aiheesta: "Oman äidinkielen opettajan näkökulma lapsen äidinkielen tukemiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön EDUCODE TAMPERE 9.9.2010 Samran Khezri."— Esityksen transkriptio:

1 Oman äidinkielen opettajan näkökulma lapsen äidinkielen tukemiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön EDUCODE TAMPERE Samran Khezri

2 Äidinkielin määrittely
Äidinkieli on: ensi kieli kotikieli ajattelun, ymmärtämisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen väline lapsen identiteetin perustana

3 Varhaiskasvatuksen määrittely
Varhaiskasvatus on kodin, päivähoidon ja esikoulun elämänpiiriin sijoittuva vuorovaikutustapahtuma, joka on tavoitteellista pyrkien 0-6-vuotiaiden lasten kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen. (Ojala 1993, s. 11) Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. (VASUn märittelyä)

4 Lapsi Kuka on lapsi? YK:n lapsen oikeuksien sopimus Hyvinvoiva lapsi

5 Lapsi

6 Lapsen oikeuksien sopimus
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Lasta tulee kuulla ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon, lasta koskee myös syrjintäkielto.

7 Lapsen kasvuympäristöt
Koti Päivähoito Koulu

8 Koti

9 (Monikulttuurinen)Päivähoito kasvuympäristönä
Päivähoidossa lapsi: oppii suunnitelmalliseen ja tavoittelliseen toimintaan Oppii sosiaalisia taitoja vuorovaikutus aikuisten kanssa oppi itsenäistymään kohtaa erilaisuutta, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta ymmärtää kasvaa ja kehittyy yhteiskunnan tulevaisuuden sosiaaliseksi, kaksikieliseksi ja monikulttuuriseksi jäseneksi

10 Maahanmuuttajalapsi Perheen asema ja tausta Pakolainen
(Työperäinen) Maahanmuuttaja Siirtolainen Paluumuuttaja Ulkomaalainen

11 Miten lasten kieltä/ äidinkieltä voidaan tukea?
Kotona Päivähoidossa muualla

12 Vanhempien tehtävä Kommunikointi lapsen kanssa jo ennen syntymää OMALLA KIELELLÄ Tiiviin vuorovaikutuksen luominen lapsen kanssa Yösadut SADUTUS (omalla kielellä) Omakieliset laulut, leikit ja äänitteet Kuulla lasta Yhteydenpito omaan yhteisöön Kulttuuritapahtumiin osallistuminen Omakielisiä materiaaleja ja kirjallisuutta Vanhempien ja lasten yhteisiä aikoja Ongelmia?

13 Päivähoidon tehtävät 1 Oppimisympäristönä todella tärkeässä asemassa
1. askel on luotettvan oppimisympäristön luominen Hyvä ja luotettava/kannustava vuorovaikutussuhde henkilökuntaan ja muihin lapsiin Sanavaraston kehittäminen Arjen asioista puhuminen Pienemmät ryhmät: vuorovaikutus ja lasten huomioiminen lisääntyy Selkokielen käyttö Kielitestit SADUTUS (suomen kielellä) Leikit Pelit Laulut Mah. mukaan omakielisiä kirjoja, DVD:itä, äännitteitä Tulkin käyttö

14 Päivähoidon tehtävät 2 Kulttuuritapahtumien/-teemojen järjestäminen
Vanhempien mukaan ottaminen Kaksikielisten esitelmien/ näyttelyjen pitäminen S2-opettajien työpanos Omakieliset Avustajat Opettajat Oman äidinkielen opettajat

15 Sadutus -metodin teoriataustaa
KERRO SATU! ...  ei muuta aloitusta... Kehotus - ei kysymys, koska kysyminen ohjaa piiloviestillä vastauksen sisältöä ja pidättää vastuun aloitteentekijällä. Kehotus on avoin pyyntö, joka myös siirtää vastuun tekemisestä toiselle. (Riihelä, 1996, 2001) Lähtökohtaoletus on ettei kertomista tarvitse kenellekään erikseen opettaa, eikä kertoja liioin tarvitse saduttajan valitsemia virikkeitä. Kaikilla ihmisillä on sisäinen luovuuteen pyrkivä oma tarinamaailmansa. (Stern, 1992)  MINÄ KIRJOITAN SEN YLÖS JUURI NIIN KUIN SINÄ SEN KERROT.  Saduttaja kertoo olevansa valmis aktiiviseen kuuntelemiseen ja jakamiseen. Tulevan tarinan ensimmäinen kuuntelija ilmoittautuu. Tarina syntyy ensimmäisen kerran kertojan mielessä ja muuttuu yhteiseksi kun hän kertoo sen ääneen. Kolmannen kerran satu syntyy muuntuessaan puheesta kirjoitukseksi. Yhdessä tekeminen saa käsin kosketeltavan muodon. Yhteisöllisyyteen pyrkiminen on ihmisen perusominaisuuksia (Corsaro 1997, Riihelä 2000), ja sadutusmenetelmä tekee kahden ihmisen tavoitteesta yhdessä koetun tilanteen. Sadutuksen ohje muuttaa perinteistä kasvattaja-, opettaja- ja lapsisuhdetta. Lapsi vie ja aikuinen seuraa ja dokumentoi lapsen haluamalla tavalla. Saduttaja ilmoittaa hyväksyvänsä kertojan valitsemaa tapaa ilmaista itseään, mitään muuttamatta ja mitään lisäämättä. (Karlsson 2000). Menetelmä lisää lapsi- ja kertojakeskeisyyttä ja antaa uusia eväitä kuuntelevalle työn suunnittelulle. (Rutanen 2000).  KUN SATU ON VALMIS, LUEN SEN SINULLE, JA VOIT KORJATA JOS HALUAT.  Lukiessa satu "ilmestyy" neljännen kerran, nyt kuuntelijan, saduttajan persoonallisuuden värittämänä. Kertojan, lapsen tuottama tieto muuttuu jaetuksi tiedoksi. Tekijänoikeus omaan tarinaan säilyy kertojalla koko ajan. Sadutusmenetelmä tuo myös näkyväksi tiedon dynaamista luonnetta. Henkilökohtainen tieto on esittäjän valitsemasta näkökulmasta aina oikeaa. Kuulluksi tuleminen omien kokemustensa kautta vahvistaa paitsi itsetuntoa myös ryhmäasemaa ja ryhmään kuulumista. (Riihelä 1991). Sadutusmenetelmällä on ryhmäännyttäviä vaikutuksia.  Lähde:

16 PIENTEN KIELIREPPU – TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäiset arviointikriteerit kielitaidon kehittymisen seurantaan soveltaen eurooppalaista viitekehystä suomi toisena kielenä -opetukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin. Hankkeessa on laadittu arviointimateriaali, joka sisältää: -          Eväspussin - huoltajan arvio lapsen kielitaustasta -          Kielikompassin - lapsen ja oman äidinkielen opettajan arvio lapsen äidinkielen taidosta. Kielikompassi koskee koulussa olevia oppilaita, jotka osallistuvat oman äidinkielen opetukseen. Lomakkeen täyttämisestä huolehtii oman äidinkielen opettaja. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue jakaa lomakkeet opettajille ja lähettää täytetyt lomakkeet asianomaisille kouluille. -          Seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin -          Kuvajutun - arviointimateriaali vuorovaikutuksen kehittymisen seurantaan LÄHDE:

17 YHTEISTYÖ ja sen osapuolet
Vanhemmat Päivähoidon opettajat ja muu henkilökunta Omakieliset opettajat Oman äidinkielen opettajat Koulu Muut tahot

18 Yhteistyön onnistumisen periaatteet
Molemminpuolinen Luottamus Arvostus Kunnioitus Ennakkoluulottomuus Toisen kuuleminen Yhteistyöhalukkuus

19 Lapsen hyvinvointia takaavat:
Hyvinvoiva lapsi on: iloinen sosiaalinen kykenevä rakentamaan suhteita oppivainen Lapsen hyvinvointia takaavat: mm. luotettava ja turvallinen kasvuympäristö vanhempien ja lasten välinen suhde vuorovaikutus aikuisten kanssa Tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö kodin ja päivähoidon välissä

20 Yhteistyö vanhempien kanssa
Lapseen liittyvistä asioista tiedottaminen/ sopiminen (OPS, HOJKS ym.) Tulkin käyttö Vanhempainiltojen järjestäminen (Mah. mukaan kieliryhmittäin) Vanhempien kuuleminen Kulttuurin ja uskonnon ominaispiirteiden huomioiminen KOKO perhe mukaan! –päivät (Oma keksimä!) Vanhempien osaamisesta hyödyntäminen  TULOKSET

21 Yhteistyö omakielisten opettajien kanssa
Kuka on omakielinen opettaja? (OMO) Omakielisen opettajan rooli päivähoidossa ja koulussa Kielitestit Esim: (KIMARA?)

22 Yhteistyö äidinkielen opettajan kanssa
Äidinkielen opettajan rooli tärkeä Kaksikielisen sanavaraston kehittyminen Ajattelukielen vahvistuminen Innostus omaa äidinkielen oppimista ja puhumista kohtaan Kulttuuri-identiteetin vahvistuminen Universaalien lastenlaulujen opettaminen Kaksikieliseksi kasvaminen ja kehittyminen

23 Yhteistyö koulun kanssa
Mahdoliset yhteiset toiminnat Retket Maalaaminen Kiituntatapahtumat Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan välinen yhteistyö Yhteiset kokoukset, joiden tarkoitus on lisätä tietoisuutta kasvatus- ja opetustyöhön sekä oppia tuntemaan toinen toisensa työtä. Erityisopettaja/luokanopettaja (HOJKS)

24 Muut Yhteistyötahot Sosiaalitoimi Kulttuuriyhdistykset
Terveydenhuollon Perhe- ja kasvatusneuvolan Muu?

25 lähteet http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_sopimus
MONIKULTTUURISET LAPSET JA AIKUISET PÄIVÄKODEISSA (MUCCA) –HANKE (Arniika Kuusisto) Ollikkalan päiväkodin esiopetussuunnitelma