Dialogi & vuorovaikutus

Esitys aiheesta: "Dialogi & vuorovaikutus"— Esityksen transkriptio:

1 Dialogi & vuorovaikutus
kokemuksellisen oppimisen näkökulma Anita Malinen 18. tammikuuta 2012

2 Dialogin peruselementit (Anitan synteesi)
Jakaminen (Sharing) oman yksityisen maailman avaaminen muille kuuntelu ja kertominen sensitiivisyys, vastavuoroisuus Testaminen (Testing) yksityiset käsitykset suhteessa muiden käsityksiin kysyminen, vastaaminen, kritiikki mielikuvitus, sietokyky

3 Oikeuttaminen (Justifying)
reilua totuudenetsintää yhteisen konstruktion tuottaminen reiluus, oikeudenmukaisuus Uskominen (Believing) sitoutumista uuteen ’totuuteen’ yksityinen, henkilökohtainen merkityksenantoprosessi vaatii aikaa!

4 Omaehtoisuus? Omakohtaisuus?
Mitä ajatuksia nämä käsitteet herättävät? Mitä nämä käsitteet pitävät sisällään? Mitä ne tarkoittavat kansanopiston opettajan työssä?

5 Omakohtaistuminen ”Toimintaperiaatteista keskeisin on ajatus oppimisen omakohtaistumisesta. Oppimis- ja tieto-opillisena taustana korostuu ajatus, että pedagogina kasvaminen perustuu omaan pedagogiseen toimintaan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan laajemmin toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Useimmilla opiskelijoilla on jo takanaan laaja kokemuspiiri opetus- tai ohjaustyöstä, ja siksi opinnot rakentuvat kunkin opiskelijan pedagogisten kehittymistarpeiden ympärille. Lähtökohtana on opiskelijan oma elämänhistoria, työn arki, omat työ- ja ajattelutavat. Niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Omakohtaisessa oppimisessa pyritään irti ulkokohtaisesti suorittavasta opiskeluasenteesta. Siinä pyritään vähentämään ulkoisen kontrollin tarvetta ja luottamaan opiskelijan omaan aikuiseen autonomisuuteen. Opiskelijalle tarjotaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Näin opiskelija voi kehittää ’itsensä näköistä” toimintatapaa.”

6 Tutkiva asenne ”Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin. Omakohtaisuuden periaate edellyttää, että teoria kietoutuu omaan toimintaan. Koulutuksessa kaikki jaettu kokemus ja teoreettinen tietous pyritään opiskelemaan jokaisen oman ajattelun kautta. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia pedagogiseen työhön. Autonomisuuden kannalta tutkiminen kasvattaa tietoisuutta, joka suuntautuu toisaalta itseen, omiin toimintatapoihin, arvoihin, käsityksiin, ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan, sen pedagogisten instituutioitten, arvojen ja tapojen luonteeseen. Tavoitteena on kasvava vapaus sokeista tottumuksista. Tietoisuus mahdollistaa perustellun toiminnan.”

7 Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen
Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei erikseen ja yksinään riitä.

8 Opiskelijalähtöisten menetelmien kehittäminen opistoympäristössä
Seppo Niemelä & Anita Malinen

9 ”Experience is the adult learner’s living textbook.”
- Eduard Lindeman 1926,

10 Sivistyspedagoginen mallinnos opintojen rakenteeksi – tehtävän purku alkaa…
- dramaturgisen käsikirjoituksen malli - oppimistilanne on interaktiivista tarinankerrontaa - malli toimii aina yksittäisen oppitunnin kokonaisen opintokokonaisuuden suunnittelussa - tiettyjen rakenteiden varassa käsitellään erilaisia teemoja

11 - mitä internaatti antaisi aikuiselle, joka on elämänsä käännekohdassa?
- ratkaisevaa on hyvä alku, joka jaksaa kantaa kaaren läpi ja loppuhäivytys, jotta tunnetila ei jää päälle - kuinka pitkän ajan kestää kukin kaaren vaihe? Esim. vuoden kestävässä koulutuksessa?

12 - HOPSaus opintojen alkuvaiheessa
- potentiaalien tunnistus ja toteuttaminen - koko sabluunan perusidea on dialogisuus - syventämisvaihe on pisin vaihe - alkusysäys tapahtuu heti ekana iltana omassa huoneessa (pidä huone siistinä, vaikka et ole ehtinyt vielä sotkeakaan)

13 - miten internaattivuosi alkaa?
- kiihdytysvaiheessa itsen toteuttaminen – ei aiemmin --- - eri mittaiset opinnot rytmittyvät eri tavalla - luostarimaisen ympäristön hyödyntäminen

14 - jokaisen ihmisen tarve/halu kuulua johonkin – missä yhteydessä toteutuu?;
- moniäänisyys vs. opettajan valitsemat esimerkit - miten sitten, kun aikaa onkin vähemmän? - onko meillä ryhmäyttäviä tehtäviä? – internaatin voima

15 - 5/19 tuntia!!! - eri pituisissa opinnoissa toiminnan vahvuudet ovat erilaisia (½ v.: oman äänen löytäminen, peilivaikutus, potentiaalin tunnistaminen, ohjausvaikutus; 1 v.: syvempi, kypsymisen ja kasvamisen prosessi) -turvallisuus ja luottamus kasvaa vähitellen

16 - millä käsitteillä puhutaan. Tavoitteen tilalle odote
- millä käsitteillä puhutaan? Tavoitteen tilalle odote. Oppimisympäristön tilalle… - ”Kaikki tuloo ittelle.” - opettajan roolista: opettaja on läsnä, vieressä, jalkautuu luokkaan

17 Kokemukselliset menetelmät Tavoitteena tiedostaa toiminnan ja kokemuksen kautta avautuvaa sanatonta tietoa, kehollista tietoa, kokemustietoa Toiminnallinen ohjaaminen: - draama ja muut toiminnalliset menetelmät - kuvan kanssa työskentely (esim. valokuva ja piirtäminen)

18 Sellaiset ohjauksen menetelmät, jotka auttavat oppijaa pääsemään aiemmin ajatellun tai koetun re-shaping –tilaan, ovat ”kokemuksellisia” menetelmiä.

19 Ohjaus kokemuksellisen oppimisen teorioissa
Kolb: neljä erilaista oppimisympäristöä, jotka liittyvät neljään orientaatioon + keskustelu (engl. conversational learning) Mezirow: hyvän oppimisympäristön määrittely + reflektiivinen / rationaalinen dialogi

20 Knowles: kasvattavan oppimisympäristön määrittely + pitkä lista erilaisia osallistumista tukevia menetelmiä Revans: kaksi oppimisympäristöä, joissa oppija on vuorotellen osallistumassa (a set + a project) + keskustelu (engl. A set discussion)

21 Schön: oppimisympäristön määrittely (a reflective practicum) + keskustelu, jolle Schön antaa useammanlaisia nimiä: Reciprocal reflection-in-action Reflective conversation Communicative work of the dialogue

22 Vahvistaminen Ohjaaja vahvistaa oppijan tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Vahvistamisen periaatteet: 1) voimistaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä joko myönteisen vahvistajan avulla tai lopettamalla vahingollisen ärsykkeen vaikutus 2) heikentää käyttäytymistä, joka ei ole tavoitteen suuntaista joko esittämällä vahingollinen ärsyke tai poistamalla vahvistaja

23 B. F. Skinner väittää, että
persoonallisuus on yhtä kuin vahvistamisten henkilökohtainen historia.

24 Mallina oleminen Ohjaaja on tiedostamattaan mallina oppijalle.
Mallin jäljittelyä lisää mallin tuttuus ja arvostus sekä oppijan epäitsenäisyys. Mallilta opitaan etenkin taitoja, asenteita ja tunteita. Mallin ja oppijan välillä ”siirtyy” ns. hiljaista/sanatonta tietoa (subliminaalinen havaitseminen)

25 Peilaaminen Ohjaaja poimii oppijan puheesta keskeisimmät havaintonsa ja KERTOO NE HAVAINTOINAAN ilman arviointia tai arvottamista oppijalle. Peilaaminen auttaa oppijaa itsearviointiin.

26 Dialogissa oleminen Mahdollistaa yhdessä ajattelemisen:
uuden luomisen ja vanhan kriittisen tarkastelun Ohjaaja välttää suoraa opettamista Keskustelua pyritään siirtämään ohjaajalta opiskelijoille Ohjaajan ajoittainen vetäytyminen tilanteen mukaan Kysyminen keskeisin ohjauskeino

27 Mitä näistä ohjauksen laaduista seuraa oppijalle?
Vahvistaminen – Mallina oleminen – Peilaus – Dialogi -