OPS –vanhempainilta Lintuvaaran koulu rehtori Paula Turkkila

Esitys aiheesta: "OPS –vanhempainilta Lintuvaaran koulu rehtori Paula Turkkila"— Esityksen transkriptio:

1 OPS –vanhempainilta 7.2.2018 Lintuvaaran koulu rehtori Paula Turkkila
apulaisrehtori Mari Koivukangas

2 Lintuvaaran koulun opetussuunnitelma
Etusivun alareunassa linkistä opetussuunnitelma

3 MIKSI OPS UUDISTETTIIN?
Oppilaan muuttuva rooli Yhdessä tekeminen Tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma Ympäristö, globalisoituminen, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva opetus Oppimiskäsityksen muuttuminen Yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys Laaja-alaisuus, oppimisen taidot, tiedonhallinta

4 Yhteisön toimintakulttuuri
Historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Edistetään oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa yhteistyötä (huoltajat, oppilaat). Oppiva yhteisö kehittyy keskustelun avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.

5 Oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija
oppii asettamaan tavoitteita ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. oppiminen on yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii pohdiskelemaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta Oppiminen vuorovaikutteista yksin ja yhdessä tekemistä Oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä.

6 Oppimaan oppiminen Tietoa pitää oppia hakemaan, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä. Perustaitoja, kuten lukemista ja kirjoittamista, tarvitaan edelleen. Opitaan siis tekemällä, kokeilemalla, leikkimällä ja pelaamalla. Kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita, valmiutta jatkaa työskentelyä myös silloin, kun tehtävät ovat vaikeita, ja kykyä ylittää epäonnistumisen tuottama pettymys ja sen uhka. Kyky iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja osaamisesta kuuluu oppimaan oppimiseen.

7 Oppilaan vanhemmat apuna oppimaan oppimisessa:
1. Ole kiinnostunut lapsesi oppimisesta ja koulunkäynnistä. 2. Ole tietoinen lapsesi suhtautumisesta koulunkäyntiin. 3. Pidä huolta lapsesi yleisestä hyvinvoinnista. 4. Tue lapsesi itsetuntemusta

8 Muutokset oppiaineissa
Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan alaluokilla ympäristöoppiin integroituna. Yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa. Fyysistä aktiivisuutta edistetään jokaisena koulupäivänä, esim. taukojumpan, seisomatyöskentelyn tai jumppapallon päällä istumisen avulla. Opetusteknologiaa käytetään aikaisempaa enemmän. Oppilaat mm. hankkivat ja käsittelevät tietoa sekä tuottavat esityksiä opetusteknologian avulla. Tutustutaan myös ohjelmointiin. Liikunnassa on MOVE-mittaus 5. ja 8. luokalla. Liikunnassa korostetaan liikkumistaitojen oppimista lajien opiskelun sijaan. B1-ruotsi alkaa 6. luokalla A1 –kielen opetus varhentunee myös tulevaisuudessa Käsityön sisältöjä ei ole enää jaettu tekniseen työhön ja tekstiilityöhön, vaan opetuksessa tulee käyttää sekä teknisen työn että tekstiilityön menetelmiä. Valinnainen aine 4. – 6. luokilla

9 Arvioinnin tehtävät: Arvioinnilla on kaksi toisiaan täydentävää tehtävää: Formatiivinen arviointi (oppimista edistävä ja ohjaava tehtävä) Summatiivinen arviointi (oppimisen todentaminen) Ylioppilastutkintolautakunnan tehtävä on arvostella eli mitata oppimista!

10 Oppimista tukeva arviointikulttuuri
Arviointi kannustavaa ja realistista, opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden mukaista. Suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Opettajan tehtävä on tehdä oppilaan oppimisprosessi näkyväksi ohjaamalla ja avaamalla oppimisen solmukohtia. Espoossa arviointikulttuuria ohjaa positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma.

11 Itsearviointi ja vertaisarviointi
Itsearvioinnissa on kyse oman oppimisprosessin valvomisesta ja oppimisen tukemisesta. Se pohjautuu oppilaiden asettamiin tavoitteisiin (kriteeriperustaisuus) ja valintoihin. Vertaisarvioinnissa on kyse toisten oppimisen tukemisesta. Siinä oppilaat oppivat olemaan kriittisiä ja tekemään johtopäätöksiä sen perusteella, mitä toiset pitävät hyvänä tai huonona

12 Arvioinnin kohteet kohdistuu perusteiden mukaan oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Kaikkia näitä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja Espoon opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja oppiaineen arvosanan muodostumista. Työskentelyn tavoitteet on kuvattu oppiainekohtaisesti. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksessa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin. (OPS: n perusteet 6.3)

13 Arviointi lukuvuoden aikana
Arviointikeskustelussa kiinnitetään huomiota oppilaan vahvuuksiin ja onnistumisiin oppijana sekä käsitellään oppimistavoitteita ja oppimisen edistymistä. Keskeiset arviointitulokset kirjataan käytössä olevaan keskustelurunkoon. Positiivisen kasvatuksen näkökulma tukee opetussuunnitelman oppimiskäsitystä ja oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Oppilaiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan auttamalla heitä tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Kaupungin yhteinen arviointikeskustelupohja. Muuta materiaalia mahdollista kehittää tarpeiden mukaan – tänä vuonna kotiin ennakkoon lähtevää arviointikeskustelupohjaa selkeytettiin

14 Arviointikeskustelun aiheet
Käsiteltävät aiheet vuosiluokilla 1—4 ovat • Kouluyhteisön jäsenenä toimiminen • Kouluympäristössä toimiminen • Oppijana kehittyminen • Osaaminen ja edistyminen oppiaineissa Käsiteltävät aiheet vuosiluokilla 5—6 ovat • Osaaminen ja edistyminen oppiaineissa

15 Arviointi lukuvuoden päätteeksi
Käytössä on sanallinen lukuvuositodistus luokka-asteilla 1—4 ja numeerinen lukuvuositodistus luokka-asteilla 5-6. Numeerista lukuvuositodistusta voi halutessaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Käyttäytyminen arvioidaan erillisellä liitteellä luokka-asteilla 1-4 ja lukuvuositodistuksessa numeerisina luokka-asteilla 5-6. Luokilla 1-6 ei anneta välitodistusta jouluna.

16 Arviointiasteikko sanallisessa arvioinnissa
OEH - Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet erittäin hyvin. OH - Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet hyvin. OMH- Olet saavuttanut lukuvuoden melko hyvin. OS - Olet saavuttanut lukuvuoden osittain. ETR - Et ole saavuttanut lukuvuoden tavoitteita riittävästi. Lisäksi annetaan arviointilauseita työskentelyyn ja oppimiseen liittyen Esim. Lukutaitosi on edistynyt hienosti Osaat toimia ryhmässä melko hyvin

17 Koulun itsearviointiprosessi
Espoossa uudistetaan itsearviointiprosessia Jatkossa huoltajakyselyt tehdään joka toinen vuosi Oppilaskyselyt tehdään joka vuosi Kyselyjen tuloksia hyödynnetään koulun lukuvuoden arvioinnissa sekä tulevan lukuvuoden suunnittelussa Tämän lisäksi otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysideoita, aina ensisijaisesti asiallinen palaute suoraan opettajalle, tarvittaessa rehtorille

18 Huoltajien kysymyksiä
 Arviointikeskustelun lomake oli alaluokkalaiselle vaikeasti ymmärrettävä, voisiko se olla selkokielisempi? Eikö tarkoituksena nimenomaan ole, että oppilas itse arvioi itseään? Kevään lukuvuositodistuksen sanallisissa arvioissa on joka tapauksessa jonkinlainen asteikko (erittäin hyvin, hyvin...). Olisi oppilaalle havainnollisempaa, jos nämä esitettäisiin janalla/rastiruutuun -menetelmällä. Näin tapahtuu useissa muissa kunnissa. Ylläpitokielen todistuksessa arvio oli "Harjoittelet sanojen ja lauseiden lukemista", miten tällainen arviointi tulisi ymmärtää, jos mitään asteikkoa ei anneta? Miten koulun palautejärjestelmää opettajien osaamisesta ja suoriutumisesta opetustehtävässään voisi kehittää? Miten varmistetaan se, että vanhemmat voivat antaa palautetta opettajien osaamisesta ilman pelkoa lapseen kohdistuvista ”sanktioista” Mitkä tekijät vaikuttavat arviointiin?  Lapsen innostuneisuus vai motivaatio vai "akateemiset taidot"? Painotetaanko Lintuvaaran koulussa jotain tekijää enemmän verrattuna toisiin kouluihin vai ovatko arviointikriteerit samoja kaikissa kouluissa? Onko eri luokka-asteilla eroja arviointikriteereissä? Miten opettajat ohjeistetaan kirjallisen arvioinnin tekemisessä, jotta linjassa on jonkunlainen yhtenenäisyys?  Mietityttää onko arvioinneissa tai arviointitavoissa suuria eroja opettajien ja varsinkin eri koulujen välillä?   Missä vaiheessa oppilaat saavat numeroarvioinnit, siirtyessään ylä-kouluun? Jos esimerkiksi luokitellaan asioita kehittymishaasteiksi, vaikkapa käsiala ja oikeinkirjoitus 3. luokalla, niin mieltäni vaivaa, millä intensiteetillä asiaan tulisi paneutua.  On vaikea hahmottaa, onko kyse entisellä numerojärjestelmällä esim. 5 vai 7 ongelmasta. Toivottavasti koululla on resurssit tukitoimiin kunnossa, niin että perusta yläastetta varten on kunnossa. Ovatko opettajat varmasti yhteydessä vanhempiin suorasanaisesti, jos näyttää siltä, että oppilas on jossakin aineessa "putoamassa junasta", tai jos ikätasoisesti pitäisi selkeästi "mennä paremmin"?