Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta
Tampere Marja Toivanen Suunnittelija, TtM Kela, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus Etuuspalveluiden lakiyksikkö Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko

2 Työterveyshuoltolaki 7 §
Palvelujen tuottaminen Työnantaja voi järjestää tässä laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut: 1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitetulta terveyskeskukselta; 2) järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa; tai 3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. TTH -laki 2§ Soveltuvin osin yrittäjään Järjestäminen on vapaaehtoista yrittäjälle ( /1271)

3 Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukainen työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvollisuus Työterveyshuollon sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut (työterveyshuoltolaki 1383/2001, 14§), joiden järjestäminen on kunnille vapaaehtoista (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 18§ 3 mom.), tulee yhtiöittää kuntalain 126 §:n ja 150 §:n mukaisesti mennessä.

4 Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukainen työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toimeenpano siirtyi kesäkuussa vuodella eteenpäin. Uudistus astuu hallituksen esityksen mukaan voimaan Kunnalla on velvollisuus järjestää terveydenhuoltolain mukaiset työterveyshuoltolain palvelut uudistuksen voimaan tuloon asti. Jos kunta tuottaa terveydenhuoltolain mukaisia palveluja siirtymäaikana, on kunnan noudatettava mitä säädetään kuntalaissa palvelujen hinnoittelusta ja kirjanpidosta. Jos kunta tuottaa terveydenhuoltolain mukaisia sairaanhoito ja muita terveydenhuoltopalveluja vuonna 2019, on palvelut yhtiöitettävä kuntalain mukaisesti. Lue Kuntainfo 3/2018 kokonaisuudessaan

5 Mitä pitää huomioida, kun työterveyshuoltopalveluja tuottava kunnallinen liikelaitos yhtiöitetään? Kun työterveyshuoltopalveluja tuottava liikelaitos yhtiöitetään, työterveyshuoltosopimusta ei voida siirtää muodostettavalle yhtiölle, ellei työterveyshuoltosopimuksessa ole annettu liikelaitokselle oikeutta siirtää sopimusta uudelle työterveyshuollon palveluntuottajalle kuulematta sopimuksen tehnyttä yrittäjää/työnantajaa. Yrittäjällä/työnantajalla on kuitenkin aina oikeus irtisanoa työterveyshuoltosopimus päättymään irtisanomisajan kuluttua. On siis huomioitava, kun tuotetaan työterveyshuoltopalveluita, että työterveyshuoltosopimukset ovat voimassa.     Työterveyshuoltosopimus on korvaamisen edellytys

6 Muutostilanteissa huolehdittava, että yrittäjiltä löytyy
Yhtiöittäminen, Kuntalaki 410/ työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki Muutostilanteissa huolehdittava, että yrittäjiltä löytyy Voimassaolevat työterveyshuoltosopimukset ja toimintasuunnitelmat Voi hyödyntää edellistä ajantasaista toimintasuunnitelmaa Kirjattava mm., kuka on uusi palveluntuottaja Palveluntuottajan ja yrittäjän hyväksyttävä ja allekirjoitettava em. asiakirjat Käytettävä ajantasaisen työpaikkaselvityksen tietoja (TTH-laki 12 §, kohdat 1 ja 3, ja VNa 708/ § ja 6 § Kirjaukset löydyttävä, mitä toimintasuunnitelmaa noudatetaan ja sitä noudattavat osapuolet ja mihin työpaikkaselvitykseen se perustuu Yrittäjällä henkilöön perustuva etuus ja myös korvauksen maksaminen - Yrittäjäkohtaiset enimmäismäärät käytössä Siirtymä-aikoja ei ole olemassa Dokumentit oltava ajantasaisia Yrittäjä oltava tunnistettavissa

7 Yrittäjien tilastotietoja

8 Muuta huomioitavaa: Yksityisellä palveluntuottajalla tulee olla toimilupa työterveyshuollon palveluiden antamiseen. Yksityinen palveluntuottaja voi käyttää tilitysmenettelyä vuoden 2018 alusta yrittäjille annetuista työterveyshuollon palveluita, jos tilittämisen edellytykset täyttyvät.

9 Korvaukseen oikeuttaa – Hyvä työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi Työterveyshuoltolain 12 ja 14 §:ien mukainen toiminta (korvausluokat I ja II) työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi (työpaikkaselvitys) terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus työkyvyn ylläpitäminen (ei ole erillistä toimintaa) Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (SV -laki 13 luku 5 §, 60 % korvaus) työn vuoksi tarpeelliset rokotukset ensiapuvalmius työterveyspainotteinen sairaanhoito muu terveydenhuolto: influenssarokotukset riskiryhmille hoidon määrittämiseksi tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista tutkimukset Pätevien toimijoiden toteuttamana Työterveyshuollon toimiluvat kunnossa

10 Maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakirjat https://www. ttl
Lomakkeet Esitiedot toiminnan suunnittelua varten Työoloselvitys Työhygieeniset mittaukset/arviointi Palaute työoloselvityksestä Malleja Maatalousyrittäjän työterveyshuoltosopimus Työnantajana toimivien maatalousyrittäjien työterveyshuoltosopimus Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantajina toimivien maatalousyrittäjien työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yrittäjäkohtainen Allekirjoitukset Allekirjoitukset

11 Työterveyshuoltolaki 12 §, Työterveyshuollon sisältö – mitä työpaikkaselvityksestä?
Työnantajan järjestettäväksi 4 §:ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide- ehdotusten toteutumisen seuranta;

12 6 § Työpaikkaselvityksen tekeminen VNa 708/ 2013 (1/2)
Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. arvioitava työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle tiedot on kirjattava selvityksestä tehtävään asiakirjaan tehtävä toimintasuunnitelman laatimiseksi, muuttamiseksi tai tarkistamiseksi työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai määräajoin

13 6 § Työpaikkaselvityksen tekeminen VNa 708/ 2013 (2/2)
Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia. Yhteisillä työpaikoilla työnantajan on annettava työpaikkaselvityksen laatimiseksi tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvien terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. HUOMIOI lisäksi, mitä on säädetty VNa 708/ §:ssä työterveyshuollon toteuttamisesta, kun sen sisältöä määritellään.

14 Sairausvakuutuslain mukaan 13 luku 3 §
korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sekä sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että toiminta on toteutettu työterveyshuollon tarpeellisia voimavaroja käyttäen.

15 Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon korvausten edellytys
Yrittäjien työterveyshuollon kustannukset korvataan vain jos työpaikkaselvitys on tehty = ajantasainen, huom. yrittäjäkohtaisuus Lainsäädäntö on sama kaikille yritykseen koosta tai sijainnista riippumatta Työpaikkaselvitys tehdään työpaikkakäynnein fyysiseen työpaikkaan Kela hylkää työterveyshuollon korvaushakemukset, kunnes yrittäjän työpaikkaselvitys on tehty. Suunnattu työpaikkaselvitys ei yksinään riitä.

16 Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta VNa 708/2013, 9-10 §
Prosessi 9 § ja sisältö 10 § Työterveyshuollon on arvioitava ohjauksen ja neuvonnan tarve työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä. (9 §) Neuvonnan ja ohjauksen sisältö (10§)

17 Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta VNa 708/2013, 9-10 §Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmätoimintana Ryhmätoiminnan korvaamisen edellytykset: tth ammattihenkilöt todenneet toiminnan tarpeellisuuden, tarve perustuu työpaikkaselvitykseen, terveystarkastuksiin ja muihin työterveyshuollon menetelmiin monitieteisyys huomioitu (tth ammattihenkilöt ovat prosessin omistajia), työnkuormitustekijät on huomioitu osallistujien valinnassa ja toiminnan sisällössä, kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus. Ryhmätoiminnalla tulee olla työterveyshuollolliset tarpeet ja niistä johdetut tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan, toiminnan tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksissa; työterveyshuollon toiminnassa (toiminnan suunnittelu) työpaikan toimenpiteissä. Toiminta on kirjattuna toimintasuunnitelmaan ja toiminnan tulee olla osa työterveyshuollon kokonaisprosessia – ei prosessista irrallaan olevaa toimintaa.

18 SVL:n 13 luvun 5 §:n perustelut, 2 mom.
Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä työkyvyn hallinta, seuranata ja varhainen tuki 60 % Yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tukea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus työterveysneuvotteluun vuosittain silloin, kun ilmenee työkyvyn tuen tarvetta työkykyongelmien tai työkyvyttömyyden uhkan takia. => Sovitaan käytännön tasolla miten vuosittainen yhteydenotto toteutetaan yhteydenoton osapuolet, tarpeet ja tilanteet Yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiselle asetettuja edellytyksiä.

19 Työnantajayrittäjä ja työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea
SVL:n 13 luvun 5 §:n perustelut, 2 mom. Työnantajayrittäjä ja työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea 60 % Työnantajayrittäjään voi soveltaa yrityksessä sovittuja käytäntöjä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toiminnassa työnantajayrittäjä toteuttaa omat palvelunsa osana yrityksen toimintaa ja hakee myös kustannuksistaan korvauksen yrityksen hakemuksessa. 19

20 Yrittäjän työterveyshuollon korvaaminen
Oikeus korvaukseen on: MYEL -vakuutetulla maatalousyrittäjällä* YEL -vakuutetulla yrittäjällä* *työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle vapaaehtoista Kela tarkistaa korvauskäsittelyn yhteydessä YEL-/MYEL-vakuutuksen voimassaolon. Jos vakuutus ei ole ollut voimassa, se johtaa korvauksen hylkäämiseen. Olisi tärkeää, että vakuutusmaksun maksaminen ja siten korvausoikeus varmistetaan jo siinä vaiheessa, kun palvelua annetaan. Palveluntuottaja kirjaa työterveyshuollon tietojärjestelmään yrittäjän vakuutuksen voimassa olon. Palveluntuottaja voi tehdä tilityksen Kelalle vain vakuutettujen yrittäjien työterveyshuollon kustannuksista. Jos ulkomaalainen yrittäjä tekee Suomessa työtä, yrittäjän kustannukset voidaan tilittää Kelalle, jos yrittäjä maksaa Suomeen YEL- tai MYEL-vakuutusmaksua ja lisäksi yrittäjän sosiaaliturvamaksuja työtulovakuutukseen.

21 Sairausvakuutuslain muutos 1.1.2018 - mitä uutta, mihin vaikuttaa?
Lakiuudistuksen vaikutukset korvausten hakemiseen tilitysmenettely yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan ja Kelan välillä -> tilityssopimus Lomakemuutokset – uudet lomakkeet tietojärjestelmämuutokset ********** Muutokset: SVL 13 luku Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset 10 § Korvauksen suorittaminen muulle kuin työnantajalle SVL 15 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset 5 § Työterveyshuoltokorvauksen hakeminen 9 § Suorakorvausmenettely Vanhaa - hakijana kunta/terveyskeskus, tilitys-menettely (SVL 13 luku 8 §) yrittäjä itse (SVL 13 luku 2 §) Nämä säilyvät ennallaan! 13 luku Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset 10 § Korvauksen suorittaminen muulle kuin työnantajalle. Pykälään uusi 2. momentti, jossa säädetään Kansaneläkelaitoksen mahdollisuudesta yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän suostumuksella sopia työterveyshuollon korvauksen maksamisesta suorakorvausmenettelyllä palvelujen tuottajalle. Korvauksen maksaminen yksityiselle palveluntuottajalle edellyttää Kansaneläkelaitoksen ja palveluntuottajan välistä sopimusta tilitysmenettelystä. 15 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset 5 § Työterveyshuoltokorvauksen hakeminen. Pykälän 2. momenttia muutettu siten, että korvauksen saamiseksi kunnan lisäksi myös yksityisen työterveyshuollon palvelujen tuottajan tai ammatinharjoittajan olisi annettava tilitys Kansaneläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa palvelujen antamisesta. 9 § Suorakorvausmenettely. Pykälään lisätty 2. momentti, jossa säädetään työterveyshuollon korvauksen maksamisesta yksityiselle palvelujen tuottajalle silloin, kun yrittäjä on ostanut työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin mukaiselta yksityiseltä työterveyshuollon palveluntuottajalta tai ammatinharjoittajalta työterveyshuoltosopimuksessa sovittuja työterveyshuoltolain mukaisia työterveyshuoltopalveluita. Palvelujen tuottaja laskuttaa yrittäjältä sen osuuden kustannuksista, josta Kansaneläkelaitos ei maksa korvausta. Kansaneläkelaitos voi maksaa yrittäjän työterveyshuollon korvauksen yrittäjän suostumuksella yksityiselle työterveyshuollon palvelujen tuottajalle sen tekemän tilityksen perusteella siten kuin Kansaneläkelaitoksen ja työterveyshuollon yksityisen palvelujen tuottajan välisessä sopimuksessa on erikseen sovittu.

22 1.1.2018 voimaantulleet sairausvakuutusalain muutokset
Terveyskeskustilitykset ennallaan - katso ostopalvelut ao. linkistä ja huom. siirtymävuosi 2018 Yksityinen palveluntuottaja tilittää: Yrittäjille suorakorvaus yksityisen terveydenhuollon palveluista, jos palveluntuottajalla on sopimus tilitysmenettelystä Kelan kanssa yrittäjä on antanut työterveyshuoltosopimuksessa tai sen liitteellä suostumuksen korvauksensa maksamiseen palveluntuottajalle’ Yrittäjä hakee työterveyshuollon kustannuksista korvausta itse, jos yksityisellä palveluntuottajalla ei ole sopimusta tilitysmenettelystä, tai yrittäjä ei ole antanut suostumustaan korvauksensa maksamiseen palveluntuottajalle. Muutoksia ei tullut yrittäjän matkojen ja ensiapukustannusten korvausten hakemiseen.

23 Mitä muuta voisi esim. sopia työterveyshuoltosopimuksessa?
Jos Kela hylkää tilityksen kustannuksia, veloittaako palveluntuottaja hylätyt kustannusten korvausosuudet yrittäjältä. Lisäksi tuleeko yrittäjän tuoda työterveyshuoltoon mukanaan ajantasainen tuloste Kelan asiointipalvelusta saatavasta kustannusten ja maksettujen korvausten yhteenvedosta.

24 Korvaamisen edellytykset
Yrittäjällä on oltava YEL/MYEL-vakuutus voimassa työterveyshuoltopalveluita annettaessa. Yrittäjällä on oltava voimassa oleva, työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa tehty kirjallinen työterveyshuoltosopimus. Työpaikkaselvitys tai tilakäynti raportteineen on tehty - yrittäjäkohtaisuus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajantasainen ja perustuu työpaikkaselvitykseen, jonka lainsäädännön mukaisten edellytyksien on täytyttävä. Kelan ja palveluntuottajan tekemän tilityssopimuksen mukaisesti palveluntuottaja ilmoittaa tilityksessä vain sellaiset kustannukset, joiden osalta korvaamisen edellytykset täyttyvät. Jos palveluntuottaja liittää tilitykseen selvityslomakkeen, josta käy ilmi, etteivät korvaamisen edellytykset täyty, Kela antaa asiassa ratkaisun ja lähettää hylkäävän päätöksen yrittäjälle ja myös tiedoksi palveluntuottajalle. Asiasta on kirjaus palveluntuottajan ja Kelan välisessä tilityssopimuksessa. Yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan vuoden 2017 alusta lähtien vain, jos työpaikkaselvitys (maatalousyrittäjällä tilakäynti) on tehty. Jos palveluntuottajan tietojärjestelmässä on tieto, ettei yrittäjän työpaikkaselvitystä tai tilakäyntiä ole tehty, on sairausvakuutuslain mukainen korvaus 0 euroa. Myöskään valtion korvausta tilakäynnistä maatalousyrittäjälle ei makseta. Yrittäjän maksettaviksi jäävät tällöin kaikki kustannukset. Kelan ja palveluntuottajan tekemän tilityssopimuksen mukaisesti palveluntuottaja ilmoittaa tilityksessä vain sellaiset kustannukset, joiden osalta korvaamisen edellytykset täyttyvät.

25 Yrittäjät Työterveyshuollon järjestäminen vapaehtoista
Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta Mahdollisuus järjestää työterveyshuollossa myös sairaanhoito Korvaaminen Toimintokohtainen korvaamien Hakuaika 6 kk: palveluiden antamisesta (tilitys) tai maksamisesta (yrittäjä hakee itse) Omat hakulomakkeet – hakeminen yrittäjäkohtaisesti Tilitysmenettely (terveyskeskusta ylläpitävä kunta, alkaen yksityinen palveluntuottaja) Yrittäjä hakee korvauksen (matkat ja ensiapukustannukset sekä silloin yksityinen palveluntuottaja ei käytä tilitysmenettelyä)

26 Yrittäjän lomakkeet ja täyttöohje
Voi käyttää vain: Kelan internetsivuilta tulostettavia virallisia lomakkeita tai Työterveyshuollon tietojärjestelmästä tulostettavia lomakkeita, joille Kela on antanut lomakehyväksynnän ja sitä kuvaavan oman lomakenumeron

27 Yrittäjien lomakkeet – selkeytetty
SV 110 TTH Yrittäjän hakemus, työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 111 TTH Selvitys, palveluntuottajan antamat tiedot yrittäjän tai maatalousyrittäjän työterveyshuollosta SV 113 TTH Selvitys, palveluntuottajan antamat tiedot maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksestä SV 114 TTH Tilitys, yrittäjän tai maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 116 TTH Yrittäjän hakemus, työterveyshuoltoon liittyvät ensiapuvalmiuden ja matkojen kustannukset Yrittäjien työterveyshuollon lomakkeet alkaen Työterveyshuollon palveluntuottaja tekee tilityksen joko Kelan lomakkeilla tai omasta työterveyshuollon tietojärjestelmästään tulostettavilla, Kelan hyväksymillä ja ajantasaisilla lomakkeilla. Uusia lomakkeita käytetään, kun haetaan korvauksia jälkeen annetuista palveluista.

28 Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ennallaan
Korvaus 50 % Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvaus 60 % Korvausluokassa I ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan korvata 60 %, jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut.

29 1.1.2018 voimaantulleet lainmuutokset
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvän tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen kustannuksen valtion osuutena korvataan enintään 40 prosenttia yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä. Asiakas on antanut luvan..

30 Tilakäyntien valtion korvauksen hakeminen
SV 113 TTH: Valtion korvaus maatalousyrittäjälle (Lain 859/84 mukainen korvaus) – kohdassa Ilmoita enintään 40 prosenttia yhteenlasketuista kustannuksista

31 Selvityslomake SV 113 TTH http://www. kela
TK:n hallinta Vaikuttaa SV-lain korvauksiin Korvaus % 60 % / 50 % Korvausta maksetaan: Yrittäjäkohtaiseen enimmäismäärään saakka 40 % 0 % / 10 %/ Enemmän

32 Esimerkkejä: Jos yrittäjä on sopinut työkyvyn hallinnan käytännöstä, ja työpaikkaselvityksen kustannus on 600 euroa, niin: Sairausvakuutuslain mukainen korvaus on 60% (=360 euroa) Valtion korvaus on 40% (=240 euroa) Yrittäjän kustannettavaksi ei jää mitään, kun tilakäynnin enimmäismäärää ei ylitetty (882 euroa vuonna 2018) Jos yrittäjä ei ole sopinut työkyvyn hallinnan käytännöstä, ja työpaikkaselvityksen kustannus on 600 euroa, niin: Sairausvakuutuslain mukainen korvaus on 50% (=300 euroa) =Yrittäjän kustannettavaksi jää 10% (=60 euroa), kun tilakäynnin enimmäismäärää ei ylitetty (882 euroa vuonna 2018)

33 Esimerkkejä: Jos yrittäjä on sopinut työkyvyn hallinnan käytännöstä, ja työpaikkaselvityksen kustannus on 900 euroa, niin: Sairausvakuutuslain mukainen korvaus on 60% yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä (=529,20 euroa) Valtion korvaus on 40% yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä (= 352,80 euroa) Yrittäjän kustannettavaksi jää 18 euroa, kun tilakäynnin enimmäismäärä ylitettiin (882 euroa vuonna 2018) Jos yrittäjä ei ole sopinut työkyvyn hallinnan käytännöstä, ja työpaikkaselvityksen kustannus on 900 euroa, niin: Sairausvakuutuslain mukainen korvaus on 50% yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä (= 441 euroa) Valtion korvaus on 40% yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä (=352,80 euroa) =Yrittäjän kustannettavaksi jää yhteensä 106,20euroa. 10% enimmäismäärästä on (=88,20 euroa), ja tilakäynnin enimmäismäärän ylittävät kustannukset 18 euroa (enimmäismäärä 882 euroa vuonna 2018).

34 Jos MYEL -yrittäjä on työnantajan asemassa, hän voi hakea oman työterveyshuoltonsa kustannuksista korvausta joko yrittäjäkohtaisesti aiemmin kuvatun mukaisesti tai työntekijöidensä kustannusten yhteydessä (lomake SV 98 TTH). MUTTA: Vain yrittäjäkohtainen hakumenettely oikeuttaa maatalousyrittäjän saamaan tilakäynnin kustannuksista korvausta valtion varoista.

35 Yrittäjän työterveyshuolto
Enimmäismäärät vuonna 2018 Korvaus tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista yrittäjäkohtaisen laskennallisten enimmäismäärän mukaan Kustannukset/yrittäjä Korvaus/yrittäjä Korvausluokka I Korvaus 50 % Korvaus 60 % * Työpaikkaselvitys tai tilakäynti 882,00 € 441,00 € 529,20 € Muu ehkäisevä työterveyshuolto 441,00 € 220,50 € 264,60 € Korvausluokka II 157,00 € Sairaanhoito 314,00 € * 60 %:n korvaus, jos työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleista on sovittu ja ne ovat käytössä

36 Korvausluokka I Yrittäjien enimmäismäärien täsmennys 1.1.2009
Korvaukselle määritellään kaksi itsenäistä yrittäjäkohtaista vuotuista enimmäismäärää, ovat omia kokonaisuuksia Korkeampi enimmäismäärä tilakäynnit tai työpaikkaselvitykset työterveyshuollon matkat työhygieeniset mittaustarvikkeet toimintasuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen työterveyshoitajan MYEL -yrittäjälle tekemä työolohaastattelu palveluntuottajan luona tilakäyntien välivuonna Alempi enimmäismäärä terveystarkastus ohjaus ja neuvonta ensiapuvalmius (koulutukset, välineet) työterveyshuollon matkat yrittäjän matkat

37 Korvausmäärien seuranta
Yrittäjä näkee Kelan asiointipalvelusta, paljonko hänelle on kertynyt tth-kustannuksia vuoden ajalta Kela on maksanut korvausta vuoden aikana ja korvausrahaa on jäljellä. Enimmäismääriin sisältyvät niin työterveyshuollon palveluntuottajan antamat palvelut kuin yrittäjän itsensä hakemat korvaukset matka- ja ensiapukustannuksista. => palveluntuottajan tietojärjestelmässä ei välttämättä ole viimeisintä tietoa yrittäjän jäljellä olevasta enimmäismäärästä.

38 Etäpalvelut Toistaiseksi etäpalveluille ei ole kattavia säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä. STM:n linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista (kirje 3756/2015, ) STM (3756/2015, ) Valviran ohjeet ( ) STM, TTL, Kela: Ohjeet ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä ( ) Kelan ohjeet: korvaaminen Valvira:

39 Kiitos Marja Toivanen suunnittelija
Kela, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä PL 78, HELSINKI puh Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko