Janne Mero, Ulla Raitahalme Sirpa Laitinen SOTE12A16

Esitys aiheesta: "Janne Mero, Ulla Raitahalme Sirpa Laitinen SOTE12A16"— Esityksen transkriptio:

1 Janne Mero, Ulla Raitahalme Sirpa Laitinen SOTE12A16
Celestin Freinet Janne Mero, Ulla Raitahalme Sirpa Laitinen SOTE12A16 Koulu

2 Historiaa Ranskalainen Celestin Freinet Syntyi 1896 ja kuoli 1966
Tutustui 20 –luvun kasvatus teoreetikoihin: Montessori, Decroly, Feriere sekä Makarenko. Toimi opettajana, opetus tapahtui paljon koulun ulkopuolella ja oli hyvin oppilaskeskeistä Perusti Freinet-liikkeen ja avasi Vencen koulun 1946 Loi kansainvälisiä yhteyksiä Puoliso, tytär ja työtoverit jatkoivat elämäntyötä koulun ylläpitämistä ja lehden julkaisua

3 Filosofiaa Kutsutaan todellisuuspedagogiikaksi.
Lähtökohtana oppimiselle on lasten senhetkinen todellisuus. Opetus lähtee liikkeelle niistä tiedoista ja taidoista, joita oppilaalla käsiteltävästä asiasta on . Ensimmäinen tavoite on saada lapsi kiinnostumaan työstään ja omasta elämästään. Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Opettajan tehtävänä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää tähän mahdollisuus. Työllä on hyvin suuri merkitys Freinetin ajattelussa. Työnteon kautta syntyy arvoja ja ratkaistaan ongelmia. Oppimisen käsitteeseen liittyy toiminnallisuus, omat kokemukset ja itsenäinen työnteko. Näiden kautta syntyy työhön sitoutuminen. Koulutyö tulee organisoida siten, että mielekäs työnteko on arkipäivää. Älykkyyttä on monta lajia. Taiteelliselle työskentelylle annetaan arvoa siinä, missä äidinkielen ja matematiikan oppimiselle. Itseilmaisua ja elämyksellisyyttä tuetaan. Freinet korostaa yksilöiden välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnan kehittämistä sopusointuisemmaksi. Freinet kavahtaa puhdasoppisuutta. Hänen mukaansa koulun tulee suuntautua ympäristöönsä. Opetustilat, opetussuunnitelmat ja lukujärjestykset sekä työvälineet ja opetusmenetelmät on sopeutettava oman aikansa vaatimuksiin. Opettajia on rohkaistava luomaan omaa pedagogiikkaansa. Freinetpedagogit ovat aktiivisia oman työnsä kehittäjiä ja verkostoituneet myös kansainvälisesti.

4 Päiväkoti Mestarin neliapila – toiminta-ajatus
Yhteisöllisyys Optimistinen elämänusko Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä Kasvatuskumppanuus

5 " " Optimistinen elämänusko:
Positiivinen ilmapiiri päiväkodin arjessa luo iloa kaikille. Lapset kokevat tuottavansa iloa aikuisille ja toisille lapsille sekä kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään

6 " Yhteisöllisyys: merkitsee yhdessä tekemistä ja olemista, toisilta oppimista ja toisten tukemista - sekä aikuisten että lasten maailmassa. Kerran kuukaudessa toteutuu jonkin ryhmän suunnittelema tapahtuma koko päiväkodin väelle. Se voi olla lauluhetki, seikkailutapahtuma takapihalla tai teatteriesitys. Freinet`n käsitteet ”kuri ja järjestys” luovat pohjan yhteisöllisyyden toteutumiselle: päiväkodin aikuiset toimivat johdonmukaisesti rajoja asettaen ja lapsista aidosti välittäen. Kaikki päivä-kodin aikuiset ovat kasvattajia: päiväkotiapulaiset ottavat lapsia mukaan omiin toimiinsa ja auttavat perushoidon eri tilanteissa; ruokahuollon aikuiset kertovat lapsille ruoan valmistamisesta ja hyvistä ruokatavoista. Päiväkodissa harjoitellaan tärkeitä elämisen taitoja: rehellisyyttä, anteeksipyytämistä ja antamista sekä vastuunottoa omasta toiminnasta ja yhteisöstä. "

7 " " Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä ja joka on hänestä mielekästä: Päiväkodissamme toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu aikuisen herkkyyteen tehdä havaintoja lasten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Lapsia haastatellaan, aikuiset ovat kiinnostuneita heidän toiveistaan ja lasten toiveita toteutetaan. Lapsilla on aikaa ja mahdollisuuksia Freinet`n sanoin ”kokeilevaan hapuiluun”: he voivat rauhassa kokeilla, tutkia, mahdollisesti erehtyä ja yrittää uudestaan sekä etsiä tietoa yksin tai yhdessä toisten kanssa.

8 " " Kasvatuskumppanuus: Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan asiantuntemus täydentävät toisiaan. Vanhemmilla ja päiväkodin aikuisilla on riittävän yhdenmukainen näkemys lapsesta ja hänen tarpeistaan, temperamentistaan, oppimisen tavoitteistaan ja haasteistaan. Vanhemmat ja päiväkodin aikuiset kunnioittavat ja tukevat toinen toisiaan kasvatus-työssä

9 Strömbergin ala-asteen koulu
Työskentely tapahtuu kotiluokissa ja työpajoissa. Hyviin tapoihin panostetaan joka päivä. Kotien vastuuta kasvatuksesta korostetaan. Vanhemmat ovat tervetulleita luokkaan auttamaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja opintoretkiin. Avoimuus luo luottamusta Kohtaaminen on avainsana: Miten aikuiset kohtaavat lapset ja toisensa; miten lapset kohtaavat aikuiset ja toisensa? Miten saada yhteisöllisyys kunniaan yksilöä arvostaen? Vallitsevan oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on jatkuvaa opitun uudelleen järjestämistä. Elämyksellisyydellä on oppimisessa tärkeä rooli. Tämä edellyttää kiireettömyyttä ja sitoutumista Asioita opiskellaan koko koululle yhteisten teemojen puitteissa. Teemat toistuvat kolmen vuoden välein ja syventävät aiemmin opiskeltua ja opittua. Työkasvatus on olennainen osa freinetpedagogiikkaa. Opiskeluun kuuluu käytännön työtehtäviä: pihan kunnostusta, työskentelyä lehtityöpajassa, eläinten ja kasvien hoitoa, ruokasalissa auttamista, leipomista, siivousta, kierrätystä jne. Vastuutehtäviin kuuluu myös vieraitten ohjaamista ja toisten auttamista. Työtehtävät ovat osa opetussuunnitelman ympäristö- ja tapakasvatusta.

10 Rauman freinetkoulu Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen oman elämäänsä ja joka on hänestä mielekästä. Opetuksen aiheet haetaan lapsen omista kiinnostuksen kohteista.. Opiskelu etenee kokeilevan hapuilun kautta. Lapsen on itse, opettajan avulla, kehitettävä omaa tietorakennelmaansa ja osaamistaan. Etenemisreitti ei ole valmiina opettajan mielessä, vaan muotoutuu oppilaan etsintöjen ja kokemusten kautta. Vapaa itseilmaisu. Vapaiden tekstien kautta Freinet ohjasi oppilaitaan ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Vapaa itseilmaisu toteutuu meillä myös muillakin alueilla: kuvataiteissa, musiikissa, draamassa. Yhteisöllisyys. Oppilaat osallistuvat i koulutyön suunnitteluun, tekevät yhteistyötä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. "Koulumme on työpaja