LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA LIIKUNTADIDAKTIIKAN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ

Esitys aiheesta: "LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA LIIKUNTADIDAKTIIKAN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ"— Esityksen transkriptio:

1 LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA LIIKUNTADIDAKTIIKAN AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ
Lauri Laakso Luento

2 1. Liikunnanopetuksen yhteiskunnallinen tilanne
monissa maissa liikunnan asema heikentynyt (tuntimäärät, oppilasryhmät, resurssit) jopa kyseenalaistettu liikunnan asema oppiaineena opettajan kyettävä tarvittaessa perustelemaan ”Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu” (Liikunta lisää voimavaroja 1993, Suuntana hyvinvointi 1998)

3 2. Kunto ja toimintakyky perusteluna
näyttöä myös terveydellisistä vaikutuksista näyttöä toimintakyvyn heikkenemisestä kenen toimintakyky on heikentynyt?

4 Urheiluseuraliikunta (pojat, ikävakioitu)

5 Urheiluseuraliikunta (tytöt, ikävakioitu)

6 Liikuntaharrastus urheiluseuran ulkopuolella (pojat)

7 Liikuntaharrastus urheiluseuran ulkopuolella (tytöt)

8 (Nupponen 2001)

9 (Nupponen 2001)

10 Leuanveto 0 (ei kertaakaan) 1976 2001 7. luokka 15 % 36 %
7. luokka % % 9. luokka % % Lukio % % (Nupponen 2001)

11 Good Very good Boys Girls Perceived physical fitness among girsl and boys (Vuori, Kannas&Tynjälä 2004)

12 Kunto ja toimintakyky…
liikunnan harrastaminen on lisääntynyt osalla oppilaista myös kunto on parantunut osalla oppilaista kunto/toimintakyky on heikentynyt kestävyyskunnossa selvimmät huononnukset vartalon voimakkuus parantunut

13 Kunto ja toimintakyky…
Selityksiä: arkiliikunta vähentynyt (koulumatkat) istuminen lisääntynyt harrastetut lajit muuttuneet

14 Kunto ja toimintakyky…
noin kolmasosa nuorista liikkuu suositusten minimimäärän n. 20 % ei liiku lainkaan

15 Kunto ja toimintakyky…
Toimenpiteitä: arkiliikunnan lisääminen fyysinen aktiivisuus osaksi elämäntapaa, koulutyötä, myöhemmin työelämää (”koulun liikunta”)

16 Kunto ja toimintakyky…
Erityishaaste harrastamattomat: kun arkiliikunta vähenee, liikunnan HARRASTAMISESTA tulee toimintakyvyn ehto miten tavoitamme tämän joukon, kun emme ole tähänkään asti onnistuneet? kansanterveydellinen ja –taloudellinen kysymys (liikuntaa ei voi rinnastaa muihin oppiaineisiin)

17 Kunto ja toimintakyky…
”kansantaloustieteilijät puhuvat eläkeiän nostamisesta, mutta tällä menolla ihmiset eivät jaksa nykyiseenkään eläkeikään asti” (Himanen 2004)

18 Kunto ja toimintakyky…
Jos emme pysty tähän haasteeseen vastaamaan, putoaa perusteluiltamme pohja pois

19 3. Koululiikunnan mahdollisuudet
nykyisten tuntimäärien puitteissa ei kuntoa voi nostaa (mutta jotakin toki voi tehdä) HARRASTUKSEN HERÄTTÄMINEN ykköstavoite toimintakyvyn säilyttäminen (ja siihen kasvattaminen) osaksi koko koulun toimintakulttuuria

20 Oppilaiden ilmoittamat liikunnan tuntimäärät viime jaksolla

21 Liikunnan tavoitteet koulussa
Kasvatus liikuntaan Kasvatus liikunnan avulla Terveysliikunta (erilaisia kriteerejä) Kouluvireisyys

22 Koulun liikunta Liikuntatunnit Iltapäivä- ja kerhotoiminta
Pakolliset liikuntatunnit ja kurssit Valinnaiset liikuntatunnit ja kurssit Iltapäivä- ja kerhotoiminta Välitunti- ja taukoliikunta Muu liikunta (tapahtumat ym.) Koulumatkaliikunta

23 Koulun liikunnan mahdollisuudet…
kaikkien koulussa toimivien haaste liikuntaa opettava opettaja asiantuntijana vältettävä ”marginalisoitumista”

24 4. Harrastuksen herättäminen
TAIDOT mitä perustaidot ovat? yksilöllisesti monipuolisuus oppimaan oppiminen !

25 Harrastuksen herättäminen…
TIEDOT liikunnan vaikutukset ja annostelu ”oikeat” (turvalliset) tavat harrastaa tiedot eri lajeista tiedot harrastusmahdollisuuksista mistä lajeista?

26 Harrastuksen herättäminen…
KOKEMUKSET (ELÄMYKSET) monipuoliset kokemukset (lajit, kilpa/kunto/virkistys/sosiaalisuus/luonto ym.) myönteiset kokemukset (ei sama kuin ”helppo”) ”tuntemusten” kokeminen

27 Harrastuksen herättäminen…
Yhteiskunnallinen perustelu vs. yksilökohtaiset motiivit ”Terveys, kunto, toimintakyky” vain yksi motiivialue Erityisesti lapsilla välittömät motiivit

28 5. Liikunnan muita tavoitteita
SOSIAALISET yhteistoiminta fair play KOGNITIIVISET ajattelu integraatio ILMAISULLISET

29 Liikunnan muita tavoitteita…
KULTTUURISET kansalliset kansainväliset

30 6. Tavoitteiden ja sisältöjen yhteensovittaminen
tavoitteista riippuu, mitä toiminnassa painotetaan samojen sisältöjen avulla voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin jotkut sisällöt sopivat toisia paremmin tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen myös menetelmien avulla voidaan tehostaa tavoitteiden saavuttamista (didaktinen osaaminen)

31 Tavoitteiden ja sisältöjen…
Olisiko varaa tehostaa? ”Oikeasti” tavoitteista lähteminen esim. PALLOILUN OPETUS VS TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN PALLOILUN AVULLA - taidot (pallo elementtinä, havaintomotoriikka, silmä-käsi koordinaatio) = erilliset taitoharjoitteet - pelien ymmärtäminen (TGFU) - sosiaalieettiset tavoitteet (omat pelit, eettiset keskustelut)

32 7. Liikunnan opetusprosessi (joitakin näkökohtia)
PERUSPROSESSI tehtävä (instruktio) suoritus (liikunta) palaute suoritusvaiheen merkitys - oppilaan aktiivisuus - opettajan kyky tarkkailla ja tehdä johtopäätöksiä (tietää!)

33 Liikunnan opetusprosessi…
eri sisällöissä opetuksen kannalta erilaisia vaatimuksia (esim. tanssi, palloilu, suunnistus)

34 8. Oppilaan aktiivisuus (oppimisen) liikunnan kannalta tärkeä
motivaation kannalta tärkeä (erityisesti itsenäistymisvaiheessa) aktiivisuus (oma-aloitteisuus) on myös harrastamisen kannalta tärkeä tavoite

35 9. Koulun liikunta ja yhteistyö
opettaja koordinaattorina koulun sisäinen yhteistyö koulun ulkopuoliset tahot mukaan uusia innovaatioita verkostojen muodostaminen (virtuaalihankkeet)