Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 ET näkökulma ET:ssä viralliset ”hyvät asiat” (ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha, demokratia), joihin Suomi on sitoutunut, ovat opetuksen keskiössä. ET:n arvomaailman jaettu, yhteinen osuus koostuu Suomen valtion virallisesti hyväksymistä asioista, joita ovat esim. kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Siksi nämä ”et-arvot” ovat tärkeässä roolissa myös OPS:n yleisessä arvoperustassa. Arvojen virallisuus tekee aiheelliseksi kysymyksen niiden etäisyydestä ja siten kaksinaismoraalista.

3 Kestävä kehitys 1972 Rooman klubi: kasvun rajat
YK:n ensimmäinen ympäristökokous Tukholmassa tietoisuus ympäristön kestokyvyn rajoista 1983–1987 YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komitea: kestävän kehityksen käsite 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa Rion julistus, Agenda 21 Rion jälkeen: erityiskysymykset (otsonikato, bidiversiteetti ja erityisesti ilmastonmuutos) (en käsittele näitä!)

4 Brundtlandin komitea Tehtävänanto oli ympäristöpoliittinen.
Kokoonpanorajoitus: vähintään puolet jäsenistä piti olla kehitysmaista → ympäristökysymyksiä ei ole tarkoitus ratkaista maailman alikehittyneisyyden ja köyhyyden kustannuksella 3 huolta: Köyhyys Epäoikeudenmukaisuus ympäristön tuhoutuminen Rion julistuksen 1 periaate: Kestävän kehityksen keskeinen huolenaihe ovat ihmiset. Heillä on oikeus terveeseen ja hedelmälliseen elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.

5 Kestävän kehityksen käsite
”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsitettä: käsitteen ’tarpeet’, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka olisi asetettava ehdottomalle etusijalle, sekä ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät asettavat luonnon kyvylle tyydyttää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet.” (YT=Yhteinen tulevaisuutemme= Brundlandin komitean raportin suomennos, 26)

6 Tarpeet Kehityksen päätavoitteena on tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen Ei varsinaista tarpeen käsitteen analyysia, perustarpeet ensisijaisina Muut tarpeet ja toiveet: ”Vähimmäisvaatimukset ylittävästä elintasosta voi tulla pysyvä vain, jos kulutuksessa kaikkialla maailmassa otetaan huomioon se, että kehityksen on kestettävä pitkään” (YT) esim. liiallinen energiankulutus Tarpeet yhteiskunnan ja kulttuurien määräämiä → edistettävä arvoja, jotka ohjaavat luonnon kannalta mahdolliseen ja kaikkien saavutettavissa olevaan kulutukseen

7 Nykyjärjestelmien rajoitukset
Tarpeet (ja ehkä toiveetkin) tyydytettävä. Luonnon voimavarat suojattava. → Nykyjärjestelmät ovat tähän nähden puutteellisia. ”Kestävä kehitys on muutossarja, jossa eri toimenpiteiden pitää olla keskenään sopusoinnussa.”

8 Oikeudenmukaisuus Epäoikeudenmukaisuuden (ja köyhyyden) poistaminen
Epäoikeudenmukaisuuden ja ympäristötuhojen kaksipuolinen kausaalinen vuorovaikutus Tulevien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu Kysymys tuleviin sukupolviin kohdistuvista velvoitteista on enemmän rajoittuneen etiikan kuin kestävän kehityksen ongelma Kehittyneiden maiden on myönnettävä, että ne ovat pitkälle vastuussa nykyisistä ympäristöongelmista (ja yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta).

9 Kasvu ja kehitys Komitea perää kasvua (3 %)
Elpymisen vahva korostus hieman yllättävä ONKO MOTTO: “Britannia tarvitsi puolet planeetan resursseista saavuttaakseen vaurautensa, kuinka monta planeettaa Intian kaltainen maa tarvitsee?” Mahatma Gandhi (kun häneltä kysyttiin, saavuttaako Intia itsenäistymisen jälkeen brittien elintason). Kysymys voiko kehitys olla kestävää ja olla edelleen kehitystä? Mitä tarkoittaa: Muutos, kehitys, edistys, kasvu

10 Ongelmana toteutus Komitean oletus: ”Useimmissa tilanteissa voidaan ensinnäkin vain lisätuloja jakaa uudelleen.” Moraalis–yhteiskuntafilosofisesti tuskin perusteltua erot maiden sisällä vs. maiden välillä 1 osa valtapoliittista realismia. Talouspoliittista epärealismia: Komitean 3 %:n kasvu on rahassa mitattuna 633 USD Yhdysvalloissa ja 3,6 USD Etiopiassa henkeä kohden vuodessa. Kymmenessä vuodessa Etiopian BKT/hlö on noussut n. 41 USD, millä ei köyhyyttä poisteta. 2 osa valtapoliittista epärealismia: edes lisätuloja ei voida jakaa uudelleen, jako ei tasaannu vaan päinvastoin jyrkkenee.

11 Suomen BKT:n kehitys

12 Järjestelmän muuttamisen haaste
Ekologiset toimenpiteet Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla Luonnonvarojen korvaaminen ihmisen luomilla voimavaroilla Tuhoisien kehityskulkujen kääntäminen (esim. ilmastonmuutos) Ekonomomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimenpiteet vaikeammin hahmotettavia. Haasteena asenteiden ja toimenpiteiden kohtaamattomuus Kasvatuksessa pyrittävä yksilölliseen aloitteellisuuteen, mutta koko yksilöllistäminen voi olla virhe

13 Ratkaisuja eri kestävän kehityksen ulottuvuuksien tasolla
Ekologinen ulottuvuus Siirtyminen ongelmien vähentämisestä positiivisiin ratkaisuihin. Perustuu onnistumiseen muilla ulottuvuuksilla. Ekonominen ulottuvuus Kestämättömän kulutuksen eliminointi Mainostusrajoitukset (lapset; pakollinen kestävyys info). Kulutuksen kestävyys Tuotteen hinnoittelu koko elinkaaren perusteella, esim. raskaat haittaverot luonnolle koituvasta rasituksesta Kulutuksesta riippumattoman talouden kehittäminen Tarpeiden ja hyvinvoinnin pohjalta rakentuva talous (toteuttaminen on toki toistaiseksi utopiaa, pienet kokeilut)

14 Sosiaalinen ulottuvuus
Kestävän kehityksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden tunnistaminen: Oikeudenmukaisen yhteiskunnan vaatimuksen tunnustaminen Maailmankaupan epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen vähitellen: esim. Tobinin vero, kehitysmaiden näkökulmien huomioiminen ja suhteuttaminen maan sisäiseen kehitykseen. Hyvinvoinnin tarpeen tyydytyksen ja onnellisuuden/kukoistuksen (kreikk. eudaimonia) tuottamisen uudet muodot (vrt. ekonominen ulottuvuus): Tehokas tuotanto – ostovoima – suuri kulutus – kaaren vaihtaminen leikin ja flow’n sitomiseen sekä tuotantoon että kulutukseen.

15 Kulttuurinen ulottuvuus
Rikastava monikulttuurisuus Mitkä olisivat tämän tärkeimmät tekijät? Kukoistuksen kulttuurin kehittäminen Työkulttuuri luovuuden ja flow’n mahdollistajana Leikit ja seurapelit ja yhteisöllinen ajanviete kunniaan (kaupallisten tietokonepelien ym. käytölle ja mainostukselle rajoituksia?)

16 Suomessa Uusien ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen
Uusien tuotanto – kulutus -kehän ulkopuolisten työ- ja elinkeinomuotojen kehittäminen Oman maan kansalaisten tarpeista huolehtiminen: yhteiskunnallisten erojen kasvun kääntäminen Maahanmuuton (sekä pakolaisten että työperäisen) tuntuva lisääminen Kehitysavun nostaminen luvattuun 0,7 %:iin (petettyjen lupausten korvaaminen?)

17 Koulussa ja muussa kasvatuksessa
Kestävää kehitystä edistävä kasvatus Kasvatus yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen Kriiseissä painopiste aina pelastustoimissa Ihmisten parhaat ominaisuudet tulevat usein esiin kriisitilanteissa Mitä me voimme tehdä nyt (muuta/mieluummin kuin lähettää rahaa)? Monipuolinen kasvatus: tiedot, asenteet, taidot Erityispainotus taidoissa (osaan ja haluan toimia kestävän kehityksen puolesta, niin yksilönä kuin yhteiskunnassa) Yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa riittävä konkretia:

18 Esimerkki: Haiti tammikuu 2010/syyskuu 2014
Ope: ”Haitissa oli juuri maanjäristys.” Mikä on Haiti? Maan-järistys? Syitä? Kuka ollut H:ssa/m:ssa? Jne. (tiedot) Mitä maanjäristyksissä tapahtuu ihmisille? Miltä tuntuisi? Jne. Asennekasvatus esim. kokemuksellisen samaistumisen kautta. Miten pelastustoimet etenevät? Maanjäristysten pelastustoimien esittelyä (myös historiaa) Jne. ? tieto + asenne (=voidaan tehdä).

19 Esimerkki, jatkuu Mitä tarvitaan nyt? Mitä siitä me voimme tehdä?
Esim. peittoja hankitaan materiaalit ja ryhdytään käsitöihin ollaan yhteydessä kansalaisjärjestöihin ja selvitetään miten apu menee perille valmistetaan peitot ja viedään esim. lentokentälle/SPR:lle Huom: tavoitteet pedagogisia, mutta toiminta aitoa Sittemmin (2014) myös koulujen ja opettajankoulutuksen kehittämistä (HY mukana OKM:n hankkeessa).,

20 ETssa Suomessa on ihmisoikeusongelmia Esim. perheväkivalta
ja demokratiaongelmia Esim. nuorten yhteiskunnallinen passiivisuus, yhteisöllisyyden väheneminen vaihtoehdottomuus Kansainvälisesti arvioiden ongelmat ovat kuitenkin pienehköjä. → Huono asenne (näkyy esim. M. Matilaisen IO-kasvatus väitöskirjassa 2011): ongelmat on muualla! KeKessä, esim. hiilijalanjälki, tämä ei useinkaan ole mahdollinen asenne → pedagogisesti hedelmällinen (liian vaikea?)

21 Ratkaisujen esitteleminen johtaa kysymyksiin:
Miten onnellisuus voidaan saavuttaa kulutusta vähentäen: Omalla kohdalla, oppilaitten elämässä, maailmanlaajuisesti? Miten vastuu kehityksen kestävyydestä jakautuu kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä? Mikä on Suomen rooli? Pitäisikö suomalaisten/EU:n elintaso laskea vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)? Pitäisikö Suomen/EU:n uusiutumattomien energiavarojen kulutus välittömästi palauttaa vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)? Yhteiskunnallisen aktiivisuuden rooli kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa?

22 ”Jokainen siivoaa omat jälkensä”
Ratkaisujen ytimessä olevan moraaliperiaatteen voi tiivistää lastentarhasta toivottavasti opittuun periaatteeseen: ”jokainen siivoaa omat jälkensä”. Periaatteen tulkinta ja soveltaminen on kuitenkin vaikeaa: Missä mielessä suomalainen koululainen (tai opettaja) on vastuussa globaalista oikeudenmukaisuudesta maamme elinkeinoelämän ja/tai valtion ratkaisuista? Ihmiskunnan tilanne ei koskaan ole ollut oikeudenmukainen, mikä on hyväksyttävä vääryys? Alakoulun opetuksen kannalta pelkkä periaate onneksi riittää pitkälle, jos opetuksen saa vaikuttamaan arvoihin, taitoihin ja asenteisiin.

23 ET ja hallitusten politiikka
”Jokainen siivoaa omat jälkensä” voi olla pedagogisesti perusteltu ratkaisu alakouluun. Se voi tarjota kestävästä tulevaisuudesta huolta kantavalle toisaalta Suomen valtiota edustavalle toisaalta lasten parasta tavoittelevalle opettajalle lähtökohdan. Isompia oppilaita ja opiskelijoita opetettaessa voidaan kuitenkin kysyä, miten pitää suhtautua siihen, että valtion toiminta ei noudata niitä arvoja, joita se OPS:n (ja ET:n) arvoperustan mukaan haluaa opettaa lapsille? Miksi hallitus toisensa jälkeen saisi teoistaan heikon ET-arvosanan (ja tämä koskee (lähes?) kaikkia valtioita)? Aseviennin ja kehitysavun osalta ongelma ei koske vain kestävää kehitystä vaan myös ihmisoikeuksia.

24 Arvoperusta (POPS) Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella.

25 Arvoperusta (POPS), jatkuu
Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen.

26 Arvoperusta (POPS), ekososiaalinen sivistys
Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

27 Arvoperusta Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. … Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.

28 Kysymys kaksinaismoraalista
Lienee selvää, että vaikka edellä esitetyt arvokuvaukset edustavat tavallaan Suomen valtion virallista kantaa, mikä tahansa hallitus on valmis todella pitkälle uhraamaan ne kaikki kansallisen kilpailukyvyn hyväksi. Mikä tällöin on opettajan tehtävä ja vastuu? Lienee pedagogisesti mahdotonta sanoa, ettei esimerkiksi voi ottaa yhteiskuntamme johtohahmoja. Mutta silloin pitää ehkä kysyä: Onko oppilaiden tarkoituskin oppia kaksinaismoraalinen asenne? Voiko se olla heille hyväksi?

29 Muut arvot On muitakin arvoja Näkyminen muussa elämässä
Arvojen hierarkia