Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 ET näkökulma ET:ssä viralliset ”hyvät asiat” (ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha demokratia), joihin Suomi on sitoutunut, ovat opetuksen keskiössä. ET:n arvomaailman jaettu, yhteinen osuus koostuu Suomen valtion viralisesti hyväksymistä asioista, joita ovat esim. kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Siksi nämä ”et-arvot” ovat tärkeässä roolissa myös OPS:n yleisessä arvoperustassa. Arvojen virallisuus tekee aiheelliseksi kysymyksen niiden etäisyydestä ja siten kaksinaismoraalista.

3 Kestävä kehitys 1972 Rooman klubi: kasvun rajat YK:n ensimmäinen ympäristökokous Tukholmassa tietoisuus ympäristön kestokyvyn rajoista 1983–1987 YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komitea: kestävän kehityksen käsite 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa Rion julistus, Agenda 21 Rion jälkeen: erityiskysymykset (otsonikato, bidiversiteetti ja erityisesti ilmastonmuutos) (en käsittele näitä!)

4 Brundtlandin komitea Tehtävänanto oli ympäristöpoliittinen. Kokoonpanorajoitus: vähintään puolet jäsenistä piti olla kehitysmaista → ympäristökysymyksiä ei ole tarkoitus ratkaista maailman alikehittyneisyyden ja köyhyyden kustannuksella 3 huolta: 1. Köyhyys 2. Epäoikeudenmukaisuus 3. ympäristön tuhoutuminen Rion julistuksen 1 periaate: Kestävän kehityksen keskeinen huolenaihe ovat ihmiset. Heillä on oikeus terveeseen ja hedelmälliseen elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.

5 Kestävän kehityksen käsite ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsitettä: käsitteen ’tarpeet’, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka olisi asetettava ehdottomalle etusijalle, sekä ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät asettavat luonnon kyvylle tyydyttää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet.” (YT=Yhteinen tulevaisuutemme= Brundlandin komitean raportin suomennos, 26)

6 Tarpeet Kehityksen päätavoitteena on tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen Ei varsinaista tarpeen käsitteen analyysia, perustarpeet ensisijaisina Muut tarpeet ja toiveet: ”Vähimmäisvaatimukset ylittävästä elintasosta voi tulla pysyvä vain, jos kulutuksessa kaikkialla maailmassa otetaan huomioon se, että kehityksen on kestettävä pitkään” (YT) esim. liiallinen energiankulutus Tarpeet yhteiskunnan ja kulttuurien määräämiä → edistettävä arvoja, jotka ohjaavat luonnon kannalta mahdolliseen ja kaikkien saavutettavissa olevaan kulutukseen

7 Nykyjärjestelmien rajoitukset Tarpeet (ja ehkä toiveetkin) tyydytettävä. Luonnon voimavarat suojattava. → Nykyjärjestelmät ovat tähän nähden puutteellisia. ”Kestävä kehitys on muutossarja, jossa eri toimenpiteiden pitää olla keskenään sopusoinnussa.”

8 Oikeudenmukaisuus Epäoikeudenmukaisuuden (ja köyhyyden) poistaminen Epäoikeudenmukaisuuden ja ympäristötuhojen kaksipuolinen kausaalinen vuorovaikutus Tulevien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu Kysymys tuleviin sukupolviin kohdistuvista velvoitteista on enemmän rajoittuneen etiikan kuin kestävän kehityksen ongelma Kehittyneiden maiden on myönnettävä, että ne ovat pitkälle vastuussa nykyisistä ympäristöongelmista (ja yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta).

9 Kasvu ja kehitys Komitea perää kasvua (3 %) Elpymisen vahva korostus hieman yllättävä ONKO MOTTO: “Britannia tarvitsi puolet planeetan resursseista saavuttaakseen vaurautensa, kuinka monta planeettaa Intian kaltainen maa tarvitsee?” Mahatma Gandhi (kun häneltä kysyttiin, saavuttaako Intia itsenäistymisen jälkeen brittien elintason). Kysymys voiko kehitys olla kestävää ja olla edelleen kehitystä? Mitä tarkoittaa: Muutos, kehitys, edistys, kasvu

10 Ongelmana toteutus Komitean oletus: ”Useimmissa tilanteissa voidaan ensinnäkin vain lisätuloja jakaa uudelleen.” Moraalis–yhteiskuntafilosofisesti tuskin perusteltua erot maiden sisällä vs. maiden välillä 1 osa valtapoliittista realismia. Talouspoliittista epärealismia: Komitean 3 %:n kasvu on rahassa mitattuna 633 USD Yhdysvalloissa ja 3,6 USD Etiopiassa henkeä kohden vuodessa. Kymmenessä vuodessa Etiopian BKT/hlö on noussut n. 41 USD, millä ei köyhyyttä poisteta. 2 osa valtapoliittista epärealismia: edes lisätuloja ei voida jakaa uudelleen, jako ei tasaannu vaan päinvastoin jyrkkenee.

11 Suomen BKT:n kehitys

12 Järjestelmän muuttamisen haaste Ekologiset toimenpiteet Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla Luonnonvarojen korvaaminen ihmisen luomilla voimavaroilla Tuhoisien kehityskulkujen kääntäminen (esim. ilmastonmuutos) Ekonomomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimenpiteet vaikeammin hahmotettavia. Haasteena asenteiden ja toimenpiteiden kohtaamattomuus Kasvatuksessa pyrittävä yksilölliseen aloitteellisuuteen, mutta koko yksilöllistäminen voi olla virhe

13 Ratkaisuja eri kestävän kehityksen ulottuvuuksien tasolla Ekologinen ulottuvuus Siirtyminen ongelmien vähentämisestä positiivisiin ratkaisuihin. Perustuu onnistumiseen muilla ulottuvuuksilla. Ekonominen ulottuvuus Kestämättömän kulutuksen eliminointi Mainostusrajoitukset (lapset; pakollinen kestävyys info). 1. Kulutuksen kestävyys Tuotteen hinnoittelu koko elinkaaren perusteella, esim. raskaat haittaverot luonnolle koituvasta rasituksesta 2. Kulutuksesta riippumattoman talouden kehittäminen Tarpeiden ja hyvinvoinnin pohjalta rakentuva talous (toteuttaminen on toki toistaiseksi utopiaa, pienet kokeilut)

14 Sosiaalinen ulottuvuus Kestävän kehityksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden tunnistaminen: Oikeudenmukaisen yhteiskunnan vaatimuksen tunnustaminen Maailmankaupan epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen vähitellen: esim. Tobinin vero, kehitysmaiden näkökulmien huomioiminen ja suhteuttaminen maan sisäiseen kehitykseen. Hyvinvoinnin tarpeen tyydytyksen ja onnellisuuden/kukoistuksen (kreikk. eudaimonia) tuottamisen uudet muodot (vrt. ekonominen ulottuvuus): Tehokas tuotanto – ostovoima – suuri kulutus – kaaren vaihtaminen leikin ja flow’n sitomiseen sekä tuotantoon että kulutukseen.

15 Kulttuurinen ulottuvuus Rikastava monikulttuurisuus Mitkä olisivat tämän tärkeimmät tekijät? Kukoistuksen kulttuurin kehittäminen Työkulttuuri luovuuden ja flow’n mahdollistajana Leikit ja seurapelit ja yhteisöllinen ajanviete kunniaan (kaupallisten tietokonepelien ym. käytölle ja mainostukselle rajoituksia?)

16 Suomessa Uusien ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen Uusien tuotanto – kulutus -kehän ulkopuolisten työ- ja elinkeinomuotojen kehittäminen Oman maan kansalaisten tarpeista huolehtiminen: yhteiskunnallisten erojen kasvun kääntäminen Maahanmuuton (sekä pakolaisten että työperäisen) tuntuva lisääminen Kehitysavun nostaminen luvattuun 0,7 %:iin (petettyjen lupausten korvaaminen?)

17 Koulussa ja muussa kasvatuksessa Kestävää kehitystä edistävä kasvatus Kasvatus yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen Kriiseissä painopiste aina pelastustoimissa Ihmisten parhaat ominaisuudet tulevat usein esiin kriisitilanteissa Mitä me voimme tehdä nyt (muuta/mieluummin kuin lähettää rahaa)? Monipuolinen kasvatus: tiedot, asenteet, taidot Erityispainotus taidoissa (osaan ja haluan toimia kestävän kehityksen puolesta, niin yksilönä kuin yhteiskunnassa) Yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa riittävä konkretia:

18 Esimerkki, tammikuu 2010 Ope: ”Haitissa oli juuri maanjäristys.” Mikä on Haiti? Maan- järistys? Syitä? Kuka ollut H:ssa/m:ssa? Jne. (tiedot) Mitä maanjäristysessä tapahtuu ihmisille? Miltä tuntuisi? Jne. Asennekasvatus esim. kokemuksellisen samaistumisen kautta. Miten pelastustoimet etenevät? Maanjäristysten pelastustoimien esittelyä (myös historiaa) Jne. tieto + asenne (=voidaan tehdä). Mitä tarvitaan nyt? Mitä siitä me voimme tehdä? Esim. peittoja hankitaan materiaalit ja ryhdytään käsitöihin ollaan yhteydessä kansalaisjärjestöihin ja selvitetään miten apu menee perille valmistetaan peitot ja viedään esim. lentokentälle/SPR:lle Huom: tavoitteet pedagogisia, mutta toiminta aitoa

19 Ratkaisujen esitteleminen johtaa kysymyksiin: 1. Miten onnellisuus voidaan saavuttaa kulutusta vähentäen: Omalla kohdalla, oppilaitten elämässä, maailmanlaajuisesti? 2. Miten vastuu kehityksen kestävyydestä jakautuu kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä? Mikä on Suomen rooli? 3. Pitäisikö suomalaisten/EU:n elintaso laskea vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)? 4. Pitäisikö Suomen/EU:n uusiutumattomien energiavarojen kulutus välittömästi palauttaa vuoden 1987 tasolle (tai alemmas)? 5. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden rooli kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa?

20 ”Jokainen siivoaa omat jälkensä” Ratkaisujen ytimessä olevan moraaliperiaatteen voi tiivistää lastentarhasta toivottavasti opittuun periaatteeseen: ”jokainen siivoaa omat jälkensä”. Periaatteen tulkinta ja soveltaminen on kuitenkin vaikeaa: Missä mielessä suomalainen koululainen (tai opettaja) on vastuussa globaalista oikeudenmukaisuudesta maamme elinkeinoelämän ja/tai valtion ratkaisuista? Ihmiskunnan tilanne ei koskaan ole ollut oikeudenmukainen, mikä on hyväksyttävä vääryys? Alakoulun opetuksen kannalta pelkkä periaate onneksi riittää pitkälle, jos opetuksen saa vaikuttamaan arvoihin, taitoihin ja asenteisiin.

21 Esimerkki tarina Onnettomuus tuli yhtäkkiä. Tai itse asiassa kaikki olivat tienneet asiasta jo kauan, mutta se oli tuntunut niin kaukaiselta. Nyt se kuitenkin oli totta – ja veden varassa oli tuhansia. Harri omisti onneksi veneen. Hänen isänsä oli rakentanut sen joskus kauan sitten ja nyt se todella tuli tarpeeseen. Se oli vanhan ajan huolella rakennettu vene, johon mahtui 12 henkeä. Ei Harri itsekään ollut jäänyt kokonaan lepäämään laakereilla vaan hän oli varastoinut eväitä ja muuta tarpeellista katastrofin varalle. Neuvonen sanoi: ”Meidän tulee nyt säilyttää malttimme ja juoda vesiannoksemme ja syödä hieman eväitä. Yöstä tulee raskas, joten useimpien on päästävä lepäämään ja yritettävä saada unta. Meidän on järjestettävä vahtivuorot niin, että kukin kerrallaan valvoo ja suojelee venettä. Muuten nuo veden varassa olevat yrittävät veneeseen ja kaatavat sen.” Lahkela vastasi kiihtyneesti: ”Mitä sinä höpötät. Meitä ei ole kuin kuusi ja vene vetää 12. Voimme pelastaa ainakin kuusi noista onnettomista... Näetkö tuonkin naisen tuossa aivan lähellä, joka ei enää edes jaksa huutaa apua. Itse asiassa voimme pelastaa enemmänkin, kun vuorottelemme ja myös me uimme vuorollamme.” Ada, Jarkko, Leena ja Suvi // TMS; OPPILAIDEN NIMIÄ RYHMITTÄIN olivat olleet hiljaa mutta jatkoivat sitten painokkaasti...

22 Tehtävä (väh. Lukiotaso) Kunkin ryhmän tehtävänä on jatkaa tarinaa siten, että löytyy joku ratkaisu. Ryhmien pitää arvioida tilanteen yhteyttä kestävään kehitykseen sekä tilanteen eettistä ulottuvuutta. Ryhmät esittelevät tarinan lopun ??,?? Sen jälkeen keskustellaan. ??.??. yhteiseen esittelyyn ryhmät tekevät oman jatkotarinastaan kirjallisen (mahdollisesti kuvitetun tms.) version. Tarinan loppuun on liitetty eettiset, kestävää kehitystä koskevat ja pedagogiset pohcdinnat.