Kulttuuri-identiteetti (koulussa) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (POPS 2004) Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen.

Esitys aiheesta: "Kulttuuri-identiteetti (koulussa) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (POPS 2004) Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen."— Esityksen transkriptio:

1 Kulttuuri-identiteetti (koulussa) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (POPS 2004) Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri- identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalla on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä (LOPS 2003).

2 Mitä identiteetti on? 1. Identiteetillä on kollektiivinen luonne. ”Poikkeuksetta kaikki meistä kuuluvat johonkin kansalliseen, uskonnolliseen tai etniseen yhteisöön: olipa protestiäänten voima mikä tahansa, kukaan ei ole niiden orgaanisten siteiden yläpuolella, jotka sitovat yksilön perheeseen, yhteisöön ja tietysti kansalaisuuteen.” (Edward Said 1994)

3 Mitä identiteetti on? 2. Identiteetillä henkilökohtainen luonne. ”Äitini oli tanskalainen, isäni suomalainen, joka oli käynyt suomenkielistä koulua. Ensimmäisessä avioliitossani olin naimisissa miehen kanssa, jolla oli italialainen isä ja englantilainen äiti. Poikani asuu Yhdysvalloissa ja hänellä on juutalainen vaimo itäeurooppalaista syntyperää. (Kun kysyin pojaltani hänen identiteetistään – kyllä, totta kai olen kysynyt myös pojaltani – hän vastaa: "Intellektuelli ja – niin, kai minä alan olla amerikkalainen. Eikö se olekin yksinkertaisinta, kun ajattelee tätä minun taustaani?") Minun nykyinen mieheni on ruotsalainen. Itse sitä vastoin olen suomenruotsalainen: olen itse valinnut suomenruotsalaisuuden.” (Merete Mazzarella 2003)

4 Identiteetti on siis  Riippuvuutta  Valinnan vapautta  Riippuvuuden ja vapauden välistä hiotumista  Jotain positiiviseksi luokiteltua

5 Identiteettikysymykset Keitä me olemme? Kuka minä olen?  Millaiseksi ihmiseksi haluan tulla? Kuka sinä olet? Keitä te olette?

6 Identiteetin ja minän suhde yhteiskunta yhteisöt: esim. työ(paikka) toiset ihmiset lähiviiteyhteisöt identiteetti sosiaalinen yksilöllisen identiteetin laadullinen hiotuminen minä minuus

7 Postmodernit identiteettiteoriat  Kollektiivisen identiteetin teoriat eivät enää riitä (esim. kansallinen identiteetti, etninen identiteetti, identiteetti pesäteoriana).  Tilkkutäkki-identiteetti (patchwork identity)  Identiteetti narraationa (omakertomuksena)  Identiteetti kulttuurihybridinä  Kysymys: Mikä siis on se identiteetti, jonka kehittäminen voidaan asettaa tavoitteeksi?

8 Identiteetti koulun vieraankielen opetuksen tavoitteissa  Tavoitteena on auttaa oppilasta kasvamaan oman kulttuurinsa ja äidinkielensä asettamien rajojen yli. (Kaikkonen 2001) ”Äidinkieli on meissä jokaisessa itseisarvona läsnä, sen käyttö on automaattista ja luonnollisen helppoa. Puhuja ei arvioi sen ominaispiirteitä eikä huomaa kielensä erityispiirteitä, ennen kuin hän törmää vieraaseen kielijärjestelmään. Vasta kun joku vieraan kulttuurin ihminen tai jokin vieraskielinen ilmiö suuntaa meitä havainnoimaan ja reflektoimaan omaa, itsestään selvää, alamme nähdä sen uudella tavalla.” (Yoko Tawada 1996)  Tavoitteena on kehittää oppilaan identiteettiä monikulttuuriseen suuntaan  plulingvaalinen ja plurikulttuurinen identiteetti.  Kieli – kulttuuri – identiteetti: ”Kun puhutaan kielestä, on samalla puhuttava kulttuurista ja identiteetistä. Kun puhutaan kulttuurista on samalla puhuttava kielestä ja identiteetistä. Kun puhutaan identiteetistä, on samalla puhuttava kielestä ja kulttuurista.” (Adelheid Hu 2003)  Edellä mainitut tavoitteet ovat yhteydessä kulttuurienvälisen viestintäkompetenssin (Byram 2002) tai kulttuurienvälisen toimintakompetenssin (Kaikkonen 2002) kehittämiseen.

9 1.Mitä? (Opettajan kulttuuri- käsitys) Kognitiivinen orientaatioToimintaorientaatioEmotionaalinen orientaatio Määrällinen näkökulmaLaadullinen näkökulma 2. Miksi? (Opettajan uskomukset kulttuuri- opetuksen tavoitteista) a. Asiatietob. Taidot c. Kaksisuuntainen perspektiivi 3. Miten? (Opettajan opetus- käytäntö) a. Taustainfor- maation välittäminen b. Valmistaminen kulttuurien- väliseen kohtaamiseen c. Empatian ja suvaitsevaisuu- den edistäminen a. Informaatio- pedagogiikka - Opettaja keskiössä b. Valmistamisen pedagogiikka - Opettaja ja op- pilas keskiössä c. Kohtaamisen pedagogiikka - Oppilas keskiössä Opettajien käsitykset kulttuurienvälisestä vieraan kielen oppimisesta (Eva Larzén 2005)

10 Informaatiopedagogiikasta kohti kohtaamisen pedagogiikkaa  Kohtaamismahdollisuudet  Autenttiset kokemukset  Kokemuksesta oppiminen (kokemus + reflektio)  merkityksen oppiminen  Konfliktit ja niistä oppiminen  Opettajan rooli kohtaamisen järjestäjänä ja siihen nivoutuvan kielenopiskelun ohjaajana  On annettava tilaa kohtaamisen pedagogiikalle (ks. Kulttuurienvälisen kasvatuksen pedagogiikka, esim. Nieke 2000).