Historiasensitiivi- syyttä tutkimukseen VTT Anu-Hanna Anttila Turun yliopisto.

Esitys aiheesta: "Historiasensitiivi- syyttä tutkimukseen VTT Anu-Hanna Anttila Turun yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 Historiasensitiivi- syyttä tutkimukseen VTT Anu-Hanna Anttila Turun yliopisto

2 Luentokurssin tavoitteet Tarjota sekä taitoa että tietoa tehdä historiasensitiivistä tutkimusta eli tutkimusta, joka pystyy sijoittamaan tutkimuskohteensa osaksi aikaa ja ajanjaksoja. Historiasensitiivisyys on tarpeen, vaikka tutkimus käsittelisikin nykyaikaa. Nykyajan ymmärtäminen vaatii historiallista kontekstualisointia. Tapauksen kuvaukset ja rakennetut kertomukset pohjustavat ymmärrystä ja auttavat selittämään miksi.

3 Luennot ti 24.11. klo 12-16 (Castrén) Historiallinen sensitiivisyys ja teoriat to 26.11. klo 12-16 (Ls 13) Historiasensitiivinen tapaustutkimus: asetelma, kohde, menetelmä, analyysi ja tulkinta.

4 Analyysiesimerkit: Anttila, A-H. (2004): ”Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä!” Lomapropagandaa työväestölle 1940-luvun lyhytelokuvissa. Sosiologia 41:4. 280–296. Anttila, A-H (2009): Vapauden taimia? Työväenluokan tekeminen ja kokeminen 1900- luvun alun Suomessa. Sosiologia 46:2. 79−95.

5 Analyysiesimerkit: Anttila, A-H (2009): An Integrated and Recreated Nation: Socio-semiotic Approaches to Finnish Vacation Propagandist Short Films in the Late 1940s. Visual Studies 1/2009. 36−53. Anttila, A-H & Kauranen, R. & Rantanen, P. (2008): Viihteellistetty politiikka. Tapaustutkimus 1900-luvun alun suomalaisten sosialistien poliittisesta toiminnasta. Tiedotustutkimus 5/2008, 8−29.

6 Analyysiesimerkit: Anttila, A-H & Kauranen, R. & Löytty, O. & Pollari, M. & Rantanen, P. & Ruuska, P. (2009): Kuriton kansa. Poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakkoajan Suomessa. Vastapaino, Tampere. Teoksesta luvut: Anttila & Pollari: Suitsittu seksuaalisuus Anttila: Sosialismin ihanteet ja tulevaisuuden kansalainen

7 Historiasensitiivisyyden jäsennyksiä ja jännitteitä Tapaustutkimuksista kyse (lähes poikkeuksetta). Ymmärtäminen ja selittäminen: - Kausaalisuus (syy-seuraus-suhteet) - Aika ja paikka (konteksti) Aikarajaus usein tulos, ei lähtökohta

8 Historiasensitiivisyys Tapaustutkimusten kohteet: yhteiskunnallinen muutos/ historiallinen muutos yhteiskunnalliset ongelmat kulttuuriset ilmiöt Selittäminen, ymmärtäminen ja tulkitseminen pohjautuvat teoriaan ja empiriaan: Ymmärtäminen (mitä, milloin, missä…?) Selittäminen (miksi?)

9 Historiasensitiivisyyden jäsennyksiä ja jännitteitä Nykyhetken tapahtumat ja toiminta muuttuvat heti tapahduttuaan menneisyydeksi. Menneisyydestä rakennetaan historiaa kertomusten (myös tutkimuskertomuksia) avulla. Muutokset, jatkuvuudet, katkokset ja ”loikat”. Jännitteitä: Historiallinen tutkimus - muu yhteiskuntatutkimus ”Historiaherkkyys” – teoreettinen yleistäminen

10 Yleistäminen ja historiaherkkyys Ongelmakohdat liittyvät: yleiseen ja tapauskohtaiseen, teoriaan ja empiriaan, kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen makro- ja mikrotasoon

11 Yleistäminen ja historiaherkkyys Ongelmakohtien ylittäminen: 1. vertailu, 2. mallintaminen ja tyypittely, 3. kvantitatiivisten menetelmien käyttö sekä 4. mikrotason hyödyntäminen Lähde: Burke, Peter (1992): History and Social Theory. Polity Press: Cambridge. (sivut: 22–43.)

12 1. Vertailu Vertailun avulla teoreettinen yleistettävyys käy mahdolliseksi. Voidaan havaita tutkimuksessa, mitä ei löydy, jolloin ymmärtämys jonkin puuttumisesta muuttuu merkitykselliseksi. Voidaan erojen ohella myös havaita, mikä on yhdistävää, yleistä tai tyypillistä. Vertailua voidaan tehdä myös teoreettisella tasolla: minkälaisia ajanjaksoja, periodeja, episodeja tai epookkeja.

13 1. Vertailu Vertailu voi tarkoittaa: 1. joko samanaikaisten ja samantasoisten sosiaalisten ilmiöiden vertailua (vertaileva metodi) tai 2. saman ilmiön peräkkäisten tapahtumien vertailua (historialliseksi metodiksi). Muutoksen havaitsemiseen hyödynnetään jälkimmäistä. -> kausaalisten yhteyksien selvittämistä, jolloin pohditaan sitä, ”onko tapahtuman x syynä y?”.

14 2. Mallintaminen ja tyypittely sosiologian mallintaminen on teoriapohjaista ja tyypittely aineistopohjaista. historiantutkimuksessa mallit ovat liittyneet historiallisten narratiivien rakentamiseen.

15 Historiallinen narratiivi Toimii mallina siitä, miten yksittäisistä tapahtumista muodostetaan tapahtumaketjuja ja lopulta koherentti kertomus, selvitys tapahtumien kulusta. Määritellään kausaaliseksi, aikaan ja paikkaan rajatuksi kertomukseksi. Rakennetaan siltä pohjalta, mitä ”todennäköisesti” on tapahtunut, sillä historiallisia faktoja konstruoitaessa ei voi olla täyttä varmuutta tapahtumien kulusta tai muista asioista.

16 2. Mallintaminen ja tyypittely Mitä ovat teoriat? Teorian voidaan määritellä olevan perusteltua pohdintaa ja ajattelua, jolloin tapahtumia pyritään selittämään etsimällä vastausta kysymykseen miksi. Tiukemmassa ja rajatummassa määrittelyssä yhteiskuntateoriaa voidaan pitää joukkona toisiinsa loogisin perusteluin liittyviä hypoteeseja tai väittämiä, joiden avulla pyritään selittämään sosiaalista todellisuutta tai erilaisia ilmiöitä.

17 2. Mallintaminen ja tyypittely Teoriat koostetaan erilaisista elementeistä: 1. käsitteet (concepts), 2. muuttujat (variables), 3. väittämät (statements) ja 4. muotoilut (formats).

18 2. Mallintaminen ja tyypittely Teorianmuodostukseen kaksi vaihtoehtoa: Loogiseen päättelyyn perustuvaa Kausaalisuuteen pohjaavaa Teoriatyypit: 1. Yleiset teoriat Suuret teoriat Universaalit teoriat 2. Keskitason teoriat 3. Aikalaisdiagnoosi

19 Teorian käyttö 1. Yleisten teorioiden: Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Käsitteiden hyödyntäminen 2. Tutkimusteorian: Testaaminen ja koetteleminen, Soveltaminen ja kehittely 3. Aikalaisdiagnoosin: Huomioiminen tutkimuksen merkitystä arvioitaessa.

20 Historiasensitiivisyys teoriatasolla ”Historiaherkkyyden” ratkaisemisessa auttaa historiallisesti rajatun teorian käyttäminen. Epokaalisten teorioiden (yleinen teoria) kritiikki -> historiallisesti rajatut teoriat (tutkimusteoriataso). Rajaus on sekä ajallinen että paikallinen, joten tällaisten teorioiden avulla voidaan selittää muutosta ja tapahtumia vain tietyssä määritellyissä konteksteissa Epokaalisten selitysten sijaan: episodisia selityksiä, jotka

21 Luettavaa: Anttila, A-H. (2005): Yleistettävyyden ongelmat historiallisen sosiologian tutkimuksessa. Teoksessa Räsänen, P. & Anttila, A-H. & Melin, H. (toim.): Tutkimus menetelmien pyörteessä. Sosiaali- tutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS- kustannus, Jyväskylä. 201–218. Anttila, A-H. (2005): Miten sosiologisia teorioita käytetään historiallisen sosiologian tutkimuksissa? Teoksessa Andersson, M. & Anttila, A-H. & Rantanen, P. (toim.): Kleio ja sen sisko. Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. Turun Historiallinen Seura, Turku. 101–134.