KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ - Edut ja haitat Pro Lukio ry:n teemaseminaari Lahti 11.5.2015.

Esitys aiheesta: "KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ - Edut ja haitat Pro Lukio ry:n teemaseminaari Lahti 11.5.2015."— Esityksen transkriptio:

1 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ - Edut ja haitat Pro Lukio ry:n teemaseminaari Lahti 11.5.2015

2 Lukiokoulutus pähkinänkuoressa -Lukioita 3 toimipisteineen (Tikkakosken toimipiste lakkaa 1.8.2015) -● Jyväskylän Lyseon lukio (Harju, Viitaniemi, Tikkakoski) - IB –lukio, ilmailulinja ● Schildtin lukio (Voionmaa, Viitaniemi) - Urheilulukio, musiikkilinja ● Jyväskylän aikuislukio, sisältää perusopetuksen -Uudet fyysiset ympäristöt 2017 - 2018 -Lukioiden koot n. n.1200 opiskelijaa, aikuislukio n. 250 opiskelijaa -Opiskelijoita 2749, perusopetus 23 ja aineopiskelijoita 456 -Henkilöstöä 173, joista opettajia 157, 2 koulupsykologia ja kuraattoria -Uusissa lukioissa kolme rehtoria, joista yksi apulaisrehtori -Lukiokoulutuksen johto: Tulosaluejohtaja, kehittämispäällikkö ja johdon sihteeri -Toimintakulut n. 16,6 Meur (2014), tilikauden 2014 tulos – 0,944 Meur -Talousarvio 2015: Toimintakulut 16.3 Meur, tulosennuste – 2.1 Meur -Oma tase, lukiokohtaiset talousarviot - vaihtelut sitovuustasossa -Lukiokoulutuksella omat johto- ja toimintasäännöt -Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) 2016.

3 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTOMALLI 1.8.2010 Valtuusto 30 jäsentä Tarkastuslautakunta Hallitus 9 jäsentä Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän johto Jyväskylän lukiokoulutus Johtokunta Oppilaitokset Jyväskylän ammattiopisto Koulutusyksiköt Jyväskylän aikuisopisto Johtokunta Koulutusyksiköt Kiinteistö- liikelaitos Johtokunta Oppi- sopimus- keskus Opiskelija- ravintolat Tulosalueet Jämsän ammattiopisto Koulutusyksiköt Jyväskylälle kilpailuetua toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksella

4 4 4 Edut ja haitat 1. Tausta - Lukiosiirto strateginen ratkaisu ja yksi alueen menestystekijöistä - Toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltainen tarkastelu – ”uusi koulutuskuntayhtymä” - yksittäin yhdessä ● koko ikäluokan haltuunotto - Lukiokoulutuksen rooli yleissivistävänä toimijana säilynyt 2. Haitat - Talousarviorakenne: ● selviydyttävä yksikköhinnoilla – ei kunnan tukea ● kuntayhtymän yhteisten palveluiden oma osuus suoraan kustannuksiin -Isossa organisaatiossa pyrittäessä yhteisiin linjauksiin ei pystytä huomioimaan riittävästi lukiokoulutuksen erilaisuutta, omaa tapaa toimia – osin myös toiminnan ketteryyden katoamista ● lukiokoulutus ”istutettu” tietyin osin entisiin käytänteisiin -Kuntayhtymä nähdään persoonattomana ”möhkäleenä” -Kuntayhtymän logo peräisin ammatillisen koulutuskuntayhtymän ajoilta

5 3. Edut -Kokonaisvaltaisuus: ● koko ikäluokan ja nivelvaiheen yhteinen haltuunotto ● toiminta yhteistyökumppaneihin kokonaisvaltaista ● mukana useissa neuvottelupöydissä ● tilojen, henkilöstön ja opetustarjonnan yhteissuunnittelu - Käytettävissä koko kuntayhtymän tukipalvelut, hankeosaaminen - Toiminta koulutuksen asiantuntijaorganisaatiossa, ei kilpailua määrärahoista esim. sosiaalitoimen kanssa -Talousarvio läpinäkyvä, lukiokoulutuksen tulot suoraan omaan käyttöön -Taloudellisen ajattelun ja tehokkuuden korostuminen (myös haitta) -Isolla kuntayhtymällä valtakunnallista ja kansainvälistäkin vaikuttavuutta

6 6 Johtamisjärjestelmä 1.Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä - strategia 2016+ ja toimenpideohjelma - valtuusto – hallitus – johtokunta - kuntayhtymän johtaja – tulosaluejohtaja - rehtorit - koulutuskuntayhtymän johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä - tiimit: henkilöstö kansainvälisyys eoppi laatu - lisäksi erilaisia yhteisiä työryhmiä - henkilöstökyselyt vuosittain – pohja suunnittelutyölle 2. Käytännön yhteistyö lukiokoulutuksessa - lukiokoulutuksen johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä, ”työnyrkki” ● yhteisöllisyys – vastuu kehittämisestä, taloudesta ● johtoryhmä: tulosaluejohtaja pj., 5 rehtoria, kehittämispäällikkö, henkilöstön edustaja, Norssin rehtori ● laajennettujohtoryhmä 1 – 2 krt/ vuodessa: kaikki rehtorit, luottamusapulaisrehtorit, koordinaattorit ● rehtoreiden asiantuntemuksen hyödyntäminen eri toiminta-alueilla, niin koko kuntayhtymässä kuin lukiokoulutuksessakin

7 7 -Yhteistyöryhmä (YTY ) ● Käytännön koulutyöhön liittyvät asiat ● opinto-ohjaajat eri kouluasteilta ● rehtorien, perusopetuksen, ammattiopiston ja ammattikorkean edustus -Kurssitarjotintyöryhmä ● lukioiden edustus + edustaja ammattiopistosta, Norssista -Kahden tutkinnon opinnot ● opiskelijat ammattiopistossa (kt) ● koordinoiva lukio Opiskelijat ● oppilaskuntayhteistyö, yhteiset palaverit tulosaluejohtajan kanssa ● tavoitteita koko kuntayhtymässä: kerhot, yhteiset tapahtumat, kirjastot (IB) -Lukiokoulutuksen ja ammattiopiston yhteistyöryhmä ● yhteistyön vahvistaminen -Opettajien työryhmiä ● aineryhmävastaavat ● kehittämistiimi ● kansainvälisyystyöryhmä ● yhteistoimintalain mukainen lukiokoulutuksen yhteistyöryhmä ● laaturyhmä

8 8 Lukiokoulutuksen tavoitteet 1. Vetovoimaisuuden lisääminen - kehittämistyö (Sivistyslautakunnan kehittämisehdotukset, strategia 2016+, KESUT) - tiedotus/markkinointi – yhteinen hakijaopas ammatillisen koulutuksen kanssa 2 Yksilölliset opinpolut - laaja kurssitarjotin – Jyväskylän yhteinen lukio, yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa, vaihtojaksot, yhteistoiminta-aika 3. Työelämälähtöisyyden lisääminen - Keski-Suomen lukiohanke (lukioissa työelämätiimit) - toisena kärkenä lukioverkoston kehittäminen (aluekehittämisen näkökulma) 4. Lukiopedagogiikan kehittäminen - opettajuus, oppimisympäristö, opetusteknologia – verkko-oppimisympäristö - kansainvälisyys, tiimilukio, ”pientä suuressa” - OSAAVA –hanke, sosiaalisen median koordinointihanke - oppimisen monimuotoisuus (myös tilasynergiaedut) ”4+2”/ ”10 + 2” - uudet opetussuunnitelmat 2016 - sähköiset yo –kirjoitukset, syksy 2016 5. Painopistealueet - kansainvälisyys (IB –lukio) - urheilu (Urheilulukio) - musiikki, matemaattis - luonnontieteet - ilmailu (Tikkakosken lukio) - yrittäjyys, työelämälähtöisyys