TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

Mekaaninen energia voimatarinoita
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
2. välikokeen koealue kalvoina
pyöriminen ja gravitaatio
Uusiutuvat energialähteet
2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA
Työ,ja teho.
Liike- ja potentiaalienergia
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
Vuorovaikutuksesta voimaan
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
3 TYÖ MUUTTAA MEKAANISTA ENERGIAA
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
Kineettinen ja potentiaalienergia?
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
6. Energia ja olomuodot.
Ammutaan korkealle mikko rahikka ammu ammutaan tykillä ylöspäin olkoon alkunopeus v 0 kuvitellaan, että ei ole ilmanvastusta nousukorkeus on h.
Massa ja paino.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
4 ATOMIN YDIN.
FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä
Fysikaalisen käsitteenmuodostuksen perussuunta ja tasot.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Energia Kineettine ja potentiaalienergia? Energy… …on kykyä saada kappaleet liikkeelle.
22. Kiihtyvä liike  .
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
MUTTA OIKEAA AIKAA EI OLE OLEMASSA!
Aineen rakenne.
Perusvuorovaikutukset
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
LÄMPÖOPIN PÄÄSÄÄNNÖT.
Mekaniikan tehtävien ratkaisuja
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
Muuttuva suoraviivainen liike
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
 Energia, työ ja liike – Youtube tai osoite Energia, työ ja liike – Youtube Milloin tehdään fysikaalista työtä?
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
Tiivistelmä 7. Energia Energia on varastoitunutta työtä.
1. Energia liikeilmiöissä
Heilurin liike- ja potentiaalienergia
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Vuorovaikutus ja voima
5 Lämpö ja energian siirtyminen
Mekaaninen energia ja työ
Määritä vaunun potentiaali- ja liike-energia
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
19. Liikettä vastustavat voimat
1 Termodynaaminen systeemi
FY2 kertaus
4. Työ, teho ja hyötysuhde Fysikaalinen työ
Tiivistelmä 4. Työ ja teho
4 Työ, teho ja hyötysuhde.
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
3 Mekaaninen energia.
17. Vuorovaikutus voi muuttaa kappaleen liikettä
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
7 Tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Esityksen transkriptio:

TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö Ei vastusvoimaa  kiihdytystyö Työ = voima x siirtymä W = FΔx kun voima ja siirtymä samansuuntaiset W =-F Δx kun voima ja siirtymä ovat erisuuntaiset

Nostotyö W = Gh = mgh Yksikkö [W] = [F][x] = 1N.1m = 1Nm = 1J (joule) Suoraviivaisessa liikkeessä siirtymä Δx = s eli matka. (x,F)-koordinaatistossa fysikaalinen pinta-ala kuvaa työtä.(ks.s.36 )

Energia on kyky tehdä työtä, se on siis varastoitunutta työtä. Energia muuttuu muodosta toiseen voiman tehdessä työtä. Esim. liike-energia muuttuu lämpöenergiaksi kitkavoiman välityksellä tai… Kiveä nostettaessa lihaksissa kemiallinen energia muuttuu kiven potentiaalienergiaksi. Energian säilymislain mukaan energia voi muuttua muodosta toiseen, mutta sen kokonaismäärä säilyy.

MEKAANINEN ENERGIA Kappaleella on asema- eli potentiaalienergiaa, jos sillä on asemansa puolesta kyky tehdä työtä. Esim. ylös nostetut kappaleet ja jännitetyt jouset sisältävät potentiaalienergiaa. Painovoimakenttään liittyvä asemaenergia Ep= Gh = mgh missä m = massa (kg) h = korkeus valitusta nollatasosta metreinä g = putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s2

Kappaletta nostettaessa nostotyö = potentiaalienergian muutos [E] = [G] [h] = 1N.1m = 1Nm = 1J (joule)

Kappaleella on liike- eli kineettistä energiaa, jos se voi liikkeensä avulla tehdä työtä. Esim. liikkuva vesi pyörittää turbiinia vesivoimalassa. Ek= ½ mv2 missä m = massa (kg) v = nopeus (m/s) Kappaletta siirtävä voima kasvattaa liike-energiaa, jos liikevastusvoimat ovat pienemmät kuin siirtävä voima.

SISÄENERGIA Kappaleen rakenneosasten lämpöliikkeen liike-energioiden ja potentiaalienergioiden (sähkömagneettinen vuorovaikutus) summaa sanotaan kappaleen sisäenergiaksi. Sisäenergian muutoksia voidaan mitata, mutta sen absoluuttista arvoa ei. Sisäenergian muutos voidaan havaita esim. lämpötilan muutoksena.