Reikäkorttikoneet ja niiden sovellutuksia Marja Helminen

Esityksen sisältö Herman Hollerith Varhaiset reikäkorttikoneet Reikäkorttien sovellutuksia 1. Saksan tilastollinen keskusvirasto 2. Reikäkortit Yhdysvaltain kirjastoissa 3. Tuotannonohjausta ruuvitehtaassa Yhteenveto

Herman Hollerith Syntyi 1860 Buffalossa, New Yorkissa Vanhemmat saksalaisia Hollerith opiskeli tekniikkaa University of Columbia School of Mines:ssa ja valmistui 19- vuotiaana vuonna Siirtyi professori W. P. Trowbridgen kanssa Yhdysvaltojen Väestönlaskentavirastoon.

Väestönlaskennan ongelmat Vuoden 1880 väestönlaskenta kesti yli 7 vuotta, kun ihmisiä oli 50 miljoonaa laskenta kestäisi vielä kauemmin Hollerithin työnä Väestönlaskentakeskuksessa oli suurten tietomäärien käsittelyn ongelmien ratkominen. Kunnia väestönlaskentakoneesta tohtori John Shaw Billingsille, joka sanoi ”Pitäisi olla olemassa kone, joka tekee kaiken väestön taulukointiin ja tilastointiin liittyvän mekaanisen työn.”

Reikäkorttikoneiden alkutaival Hollerith sai ideansa junan konduktöörilta Koneen ensimmäisessä versio toimi paperinauhalla ja lukurummulla. Parempi ratkaisu: yksittäiset kortit ja metallilaatat Kokeiltiin ensimmäisen kerran kuolleisuustilastojen laskentaan Baltimoressa. Väestönlaskentavirasto järjesti kilpailun vuoden 1890 väestönlaskennasta.

1890 väestönlaskenta ihmistä keräämään ja taulukoimaan tietoa. 235 kerättävää asiaa Tiedot lävistettiin kortteihin käsin pantografilla Tiedot laskettiin tabulaattorilla eli taulukointilaitteella

1890 väestönlaskenta Yksi tietojen kerääjä lävisti 700 korttia päivässä Tabulointikoneella laskettiin 2000 – 3000 perheen tiedot päivässä 5 miljoonan dollarin säästö Yhdysvalloissa oli yhteensä asukasta 1890-luvun alussa Väestönlaskenta kesti kolme kuukautta

Hollerithin koneet kehittyvät Tarve tietojen kombinaatioille Kortinlukijaan liitettiin lajittelija, joka lajitteli kortit tietyn kriteerin mukaan Kortit käsiteltiin lajittelijan läpi useampaan kertaan Kortti putosi tiettyyn laatikkoon tietyn kriteerin mukaan

IBM valtaa markkinat Väestönlaskentaa varten Hollerith perusti vuonna 1890 Tabulating Machine Companyn. Vuoden 1900 väestönlaskentakin suoritettiin Hollerithin koneilla. Hollerithin koneet liian kalliit, Väestönlaskentavirasto palkkaa James Powersin kehittämään sille omaa reikäkorttikonetta. Vuonna 1911 Powers Accounting Machines Company Yhdistyi usean muun erilaisia suureita mittavan pienen yhtiön kanssa, jolloin muodostui Computing-Tabulating- Recording Company. Vuonna 1924 CTR vaihtoi nimensä International Business Machineksi eli IBM:ksi.

CASE I: Saksan tilastollinen keskusvirasto Dutch Central Bureau Of Statistics (1916) Ennen reikäkorttikoneita kaikki työ tehtiin käsin. Yhteiskunnallisten tilastojen keruu kansalaisista, myös väestönlasku. Tiedon prosessointi tapahtui kolmessa eri osassa. Naiset tekivät suuren osan työstä mutteivät kaikkea. Ulkomaankauppatilastot Reikäkorttikoneet olivat käytössä 1960-luvulle asti.

CASE II: Reikäkortit Yhdysvaltain kirjastoissa Reikäkorttikoneet otettiin kirjastoissa käyttöön vasta noin 40 vuotta niiden keksimisen jälkeen. Ensimmäisen kerran Boston Public Libraryn toimesta vuonna Kirja ja lainaaja identifioitiin eri reikäkorteille.

CASE II: Reikäkortit Yhdysvaltain kirjastoissa The Public Library Of Stockon and San Joaquin County, California (1946). Kirjojen lainaus ja palautus –Kirjalipuke –IBM-tapahtumakortti Myöhässä olevien kirjojen tunnistaminen

CASE III: Reikäkortit ruuvitehtaassa Anderson-Nichols and Co. (1930-luku) Useita tehtaita eri puolella Yhdysvaltoja Reikäkorttikoneilla saatiin automatisoitua ennen käsin tehtyjä kirjanpito- ja tuotantoprosesseja. Materiaalien hankinta ja ruuvien valmistaminen myyntiennusteen perusteella Prosessin kulkua varten oma reikäkorttinsa. Käytöstä poistuneet kortit arkistoitiin.

Yhteenveto Reikäkortit olivat oman aikansa teknologinen ihme. Reikäkorttikoneet nopeuttivat huomattavasti käsin tehtävää työtä. Reikäkortteja sovellettiin kaikkeen kaupalliseen ja hallinnolliseen työhön kaikkialla yhteiskunnassa.