Mikro-ohjelmoitava tietokone

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Copyright  Hannu Laine Bittitason-operaatiot Hannu Laine.
Advertisements

Tietokonetekniikka 4 Tieto ja tiedon talletus
Tietokonetekniikka 5 Operandien osoittaminen ja tietokoneen käskykanta
DEE Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka
Tietokonetekniikka 3 Tietokoneen Rakenteen ja toiminnan perusteet
Rakenteinen ohjelmointi
Jukka Inget ja Olli Hellgren
Etusivun otsikko Alarivit tulevat näin lorem ipsum dolor Lorem ipsum dolor sed diam TK00507 Mikrotietokoneet I 3 opintopistettä Petri Nuutinen.
Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1
Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ VARTEN.
Tehtävä Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjältä kaksi kokonaislukua (0-50, kysytään lukuja niin kauan kunnes käyttäjä antaa luvut sallitulta alueelta). Ohjelma.
Murtoluvun yhteen- ja vähennyslasku
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
5.3.3 Koodin generointi Koodin generointi tarkoittaa objektikoodin eli konekielisen ohjelman tuottamista. Generointi jakautuu kolmeen osatehtävään: 1.Muistin.
Konekieli.
Tiedon esittäminen.
2. Vuokaaviot.
Vapaa aihe Kysymykset.
Ohjelmointi.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Visual Basic -ohjelmointi
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
Tietokoneohjelman suoritus opintojakso Olioajattelu ja –ohjelmointi, osa I Hans Nieminen Syksy 2013.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
1 9. Muistinhallinta l Moniajojärjestelmässä keskusmuisti on jaettu usean prosessin kesken l => ohjelman paikka muistissa ei ole kiinteä, vaan koodi on.
Käyttöönottokaavio – Deployment diagram Sami Stenius.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
@ Leena Lahtinen TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA:  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ.
Tietokoneen arkkitehtuuri ja konekieli Tietotekniikan perusteet Pekka Orponen.
Logiikka.
Tietokoneen rakenne matalalla tasolla KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Jarkko Ansamäki, kevät 2002.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Liukulukulaskenta. Yleistä liukuluvuista Tarvitaan reaalilukujen esittämiseen tietokoneella  esim. matemaattiset mallit Kaikkia reaalilukuja ei ole mahdollista.
Arkkitehtuuri prosessori esitelmä Itanium & TMS320C67x
Funktio.
Yo-kirjoitukset Yleisohje Matematiikka. Koetehtävät 15 samanarvoista tehtävää, laadittu pakollisten ja syventävien kurssien perusteella saa vastata enintään.
Keskusmuistitietokantahakemistot Vilho Raatikka Solid Information Technology Tietokannat NYT! Helsinki,
Rekisterit ja laskurit
Loogiset piirit Puolijohteet Puolijohdekomponentit Loogiset piirit.
Ohjelma Mikro-ohjelmointi Symbolinen konekieli Osoitustavat.
Aiheet ● Ohjelmointikielten kääntäminen ● Kieliopin määrittely ● Kääntäjän toiminta.
PHP Muuttujien määrittely, sijoituslause ja aritmeettiset operaattorit Jouni Juntunen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembler.
Paikkatietojärjestelmät Kaikesta tiedosta jopa 80 % on sidottavissa johonkin paikkaan (maantieteellinen koordinaatisto, hallinnollinen raja tai osoite)
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Yhden bitin asettaminen Javalla
Siirtorekisterin toteutus Javalla
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
9. Aritmeettiset operaatiot
2. VASTUKSET Ohmin laki ja resistanssi Vastusten sarjaan kytkentä
NETINKÄYTÖN PELISÄÄNNÖT
ATmega128 Tekijät: Aleksi Hemmilä C5418 Tommi Pihlainen C5375
Tietokoneen toiminta (2 ov)
Tietokoneen toiminta (2 ov)
Itseisarvo ja vastaluku
10. Siirräntäjärjestelmät
Tietokoneen toiminta (2 ov = 4 op)
2. TTK-91 –tietokone ja sen simulaattori
2. TTK-91 –tietokone 2.0 Mikä TTK-91? Ja mitä hyötyä siitä on?
Yhteen- ja vähennyslasku
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VPK toiminnan tunnettuus
3. TTK-91-käskykanta Symbolisen konekielen tavalliset käskyt
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Iitin yläaste Matematiikka 7. luokka
3. TTK-91-käskykanta Symbolisen konekielen tavalliset käskyt
Tervetuloa uuteen PowerPointiin
Esityksen transkriptio:

Mikro-ohjelmoitava tietokone Mikro-ohjelmoitavan tietokoneen rakenne Mikro-ohjelmat ja tulkitseminen Symbolinen konekieli Osoitustavat

Mikro-ohjelmoitava tietokone Ohjelmoitavuus Osa laitteessa kulkevasta tiedosta ohjaa sen toimintaa Mikro-ohjelma ohjaa suoraan laitteen loogisia komponentteja Mikro-ohjelmointi Alussa tietokoneet suorittivat konekielistä ohjelmaa suoraan Erotettiin mikrokäskyt ja ohjelmoitiin konekieliset käskyt mikrokäskyillä Tulkki konekielikäskyille Useimmat tietokoneet mikro-ohjelmoitavia Mikrokäsky = hyvin matalan tason perusoperaatio

Mikro-ohjelmoitavan tietokoneen rakenne (esimerkki) Sana 16 bitttiä Rekisterit Mikrokäskyrekisteri, MIR Mikro-ohjelmalaskuri, MPC Mikrodatarekisteri, MDR Mikro-osoiterekisteri, MAR A, B, C, D Muistit: ohjelma- ja päämuisti Yhteenlaskulaite Väylät Kello (5-vaiheinen)

Mikrokäskyrekisteri, MIR 22-bittinen Säilyttää suoritettavana olevan mikrokäskyn Käskyn bitit ohjaavat muita komponentteja Kytketty ohjausväylään Bitit aktivoituvat vuorollaan kellopulsseilla 1-4

Mikro-ohjelmamuisti, MPM 256 22-bittistä muistipaikkaa Käsky viedään MIR:iin kellon vaiheessa 5 Lukumuisti 256 = 2^8 -> 8 bittiä osoittamiseen

Mikro-ohjelmalaskuri, MPC 8-bittinen rekisteri Ilmoittaa käskyn paikan ohjelmamuistissa Kellon vaiheessa 4 muodostetaan uuden käskyn paikkatieto Kellon vaiheessa 5 uuden käskyn paikkatieto väylältä 3 rekisteriin MPC 8 bitillä voidaan osoittaa 2^8=256 muistipaikkaa -> ohjelmamuistissa 256 paikkaa

Datarekisteri, MDR 16-bittinen Päämuistissa olevan tiedon siirtämiseen käsiteltäväksi ja takaisin päämuistiin Kellon vaiheessa 4 rekisterin sisällön 4 eniten merkitsevää bittiä voidaan siirtää väylään 1 Kone ei pysty käsittelemään muistia suoraan, vaatii välivarastoksi rekisterin

Päämuisti, MM Konekieliset ohjelmat ja niiden käsittelemä tieto Muistipaikat 16-bittisiä Tiedon siirto MDR:n kautta 4096 muistipaikkaa (212) Luku tai kirjoitus kellon vaiheessa 3

Osoiterekisteri, MAR 12-bittinen Sisältö kertoo päämuistin luku-/kirjoituspaikan Käyttö kellon vaiheissa 2 ja 3 Voi osoittaa 212 muistipaikkaa (4096)

Rekisterit A, B, C, D 16-bittisiä Tietojen säilyttämiseen Käytettävissä kellon vaiheissa 1 ja 2 Rekisteriä A voidaan tutkia kellon vaiheessa 4 Operandit, välitulokset

Aritmeettinen yksikkö Yhteenlaskulaite, 16-bittinen kokosummain Vähennyslasku muuttamalla väylän 1 luku vastaluvuksi Tulosta voi siirtää bitillä vasemalle Operandit väyliltä 1 ja 2, tulos väylälle 3

Väylät 3 16-bittistä tieto-/osoiteväylää 22-bittinen ohjausväylä Yhteenlaskettavat väylille 1 ja 2 Tulos väylältä 3 Muistiosoitteiden muodostamiseen ja siirtämiseen

Kello Viisivaiheinen Jokainen vaihe aktivoi tietyn osan mikrokäskyrekisterin biteistä Vaihe 1: MDR:n sisältö tai 1 väylään 1, rekisterien A...D sisältö väylään 2 Vaihe 2: Tulos väylältä 3 rekisteriin A..D, MAR tai MDR Vaihe 3: MDR:n sisältö MAR:n osoittamaan paikkaan päämuistia tai haku päämuistista Vaihe 4: Lasketaan MPC:n uusi arvo Vaihe 5: MPC:hen uusi arvo väylältä 3, käskyn haku MIR:iin