The Immune System Immuunijärjestelmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Elimistö puolustautuu
Advertisements

Ihmiskehon rakenne Soluista muodostuu kudoksia:
Canikur® tabletit ja rakeet
Ruuansulatus Bg9/TH Hampaat maitohampaat, pysyvät 20 32
ASEPTIIKKA Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit ASEPTINEN mikrobeilta.
Chapter 36: Clinical microbiology
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Proteiinit.
Ravinto ja lepo Daniela Lönnqvist Vivacore
MRSA metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus
Elimistön tasapaino.
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
Mikrobiologian ryhmätehtävä
Aseptiikan käsitteitä
Elimistö puolustautuu
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kudoseheys.
Elimistön puolustusjärjestelmä
Chapter 7: Control of microorganisms by physical and chemical agents
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Canikur®.
Tartuntataudit s
Dekstraanimikropartikkelit ja niiden nasaaliantotapa 4 Nasaaliantotavan edut –lääkeaineen nopea imeytyminen –nopea vaikutus –ensikierron metabolian välttäminen.
Allergiat s
Hivesan Pro Antiseptinen voide.
Chapter 34: Pathogenicity of microorganisms
Tupakoinnin, yhteisten epitooppien ja autovasta- aineiden vaikutukset varhaisessa nivelreumassa Krol et al., Scand J Rheumatol. 2015; 44(1):8-12. IMSFI15NP
Chapter 21: The deinococci and nonproteobacteria Gram negatives
Chapter 25: Normal microbiota and non specific host resistance
Helena Rimali Mankkaan koulu
Kotitehtävä.
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
KEINOT TARTTUVIA TAUTEJA VASTAAN
Bakteerien rakenne ja patogeeniset bakteerit
Allergia ja astma + muut hengityselinsai- raudet
Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Seppo Lapinjoki UEF, Farmasian laitoksen johtaja, prof. (Ei kaupallisia sidonnaisuuksia) Lahti,
KEMIKAALEIHIN LIITTYVÄ TYÖTURVALLISUUS
5. Emme elä kehossamme yksin
1. Hiili – elämän alkuaine
Allergia & Astma. Mitä astma on?  Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio)  Limakalvon reagoinnin taustalla on tavallisesti.
Multaa kynsien alla – allergiaterveitä lapsia? Hyppysellisessä maata:  milj. bakteeria  Miljoonia alkueläimiä  Miljoona sientä (hiivat, homeet.
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Käden infektiot.
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012 The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Vrt. Tartuntatautien osuus kuolinsyynä…
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
TE1 Tartuntataudit Hurtig
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Eläimen aineenvaihdunta
AKUUTTI TULEHDUS ja KUDOSVAURIO
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Eliöt rakentuvat soluista
Potilaan eristäminen sairaalassa
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Proteiinit.
SYÖVÄLLE ALTISTAVAT MIKROBIT
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kpl 1-3 SOLU.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
on elämän perusominaisuus
Perinnöllisyystieteen perusteita
BIOLÄÄKETIETEEN koulutusohjelma
ASEPTIIKKA Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit ASEPTINEN mikrobeilta.
Puolustuskeinot: 1. ulkoinen puolustus 2. sisäinen puolustus
Esityksen transkriptio:

The Immune System Immuunijärjestelmä 2/2 Understanding of Immunology Peter Wood 2006 (2nd ed.), Pearson BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Muutama dia kertauksena edelliseen luentokertaan liittyen. BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Fysikaaliset ja kemialliset puolustusmekanismit talirauhanen BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Fysikaalinen barrieri Iho ja limakalvot Ciliat (värekarvat) kuljettavat esim. hengitystiehyissä partikkelit kurkun alueelle  yskös Lima - suoliston, hengitystiehyiden sekä genitaali- ja virtsatiehyiden epiteelisolujen erittämä - mikro-organismit tarttuvat limaan ja poistetaan sen mukana elimistöstä BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Kemiallinen ja biokemiallinen puolustautuminen Hapot: esim. mahan suolahappo letaali monille bakteereille. Vagina tuottaa maito- ja propionihappoa  pH  bakteerien jakutuminen estyy Rasvahapot: esim. ihon talirauhasten erittämä FA antimikrobiaalinen Lysotsyymi: hien ja kyynelten erityksen yhteydessä. Katkoo bakteeriseinämän peptidoglykaaneja  bakteeri kuolee Defensins: antimikrobiaalisia peptidejä limaeritteessä ja iholla Cathelicidins: antibakteerisia peptidejä, hyönteisten puolustuspeptidejä. Samaan perheeseen kuuluvia peptidejä ihmisen limaeritteissä. Collectins: proteiini, joka sitoo mikrobien pinnalla olevia sokereita  mikrobit kuolevat. Lektiinien sokerien sitominen tarvitsee kalsiumia = C-tyypin lektiinit. D- ja A-surfaktantit suojaavat keuhkoja. Mannosia sitovaa proteiinia seerumissa. BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Ihmisen immuunijärjestelmän komponentteja Polyypit Kitarisat BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Patogeenien aiheuttamia infektioita isorokko BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Patogeenien koko ja elinympäristö BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Patogeenien pääsy elimistöön BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Patogeenit limakalvojen läpi BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Penetraatio vaurioituneen ihon tai limakalvon läpi Palovammat: infektiovaara Staphylococcus, Streptococcus, Pseudomonas, Clostridium tetanus Viillot tai haavat kuten edellä Hyönteisten pistot, puremat esim. malaria, pilkkukuume, kulkutaudit Eläinten puremat rabies (vesikauhu, raivotauti), samoja patogeeneja kuin palovammoissa Ihmisen käyttäytyminen likaiset ruiskut, verensiirrot, transplantaatio  HIV, hepatitis BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Eksotoksiinit ja endotoksiinit tuhoavat soluja BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Cytokinien eritys parakriinista tai autokriinista BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Cytokinien perhe G-CSF = granulosyytti-CSF, M-CSF = macrophage-CSF, GM-CSF = granulosyte/monocyte-CSF, MCP = macrophage chemotactic protein, TGF = transforming growth factor, IGF = insulin-like growth factor BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Prostaglandiinit ja leukotrienit kalvolipidijohdannaisia Monissa fysiologisissa prosesseissa tulehdus ovulaatio synnytys ruuansulatus steroidogenesis BP BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antibody Löydettiin 1905: Emil von Behring & Shibasaburo Kitasato Eläimiä käsiteltiin subletaalilla annoksella diphteria toksiinilla (kurkkumätä) tai bakteerilla, joka aiheuttaa kurkkumätää Eläimeen seerumiin syntyi tuotetta, joka suojasi letaalia toksiiniannosta vastaan Infektoidun eläimen seerumi injektoituna toiseen eläimeen suojasi patogeenilta  eläin säilyi hengissä BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Miten antibody löydettiin? BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antibodyn rakenne V = variant C = constant BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antigeenien epitoopit BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Eri antibodyt sitoutuvat eri epitooppeihin BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antigeeni-antibody kompleksi syntyy kemiallisten sidosten avulla BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antibodyn sitoutumisaffiniteetti antigeenin epitooppiin vaihtelee BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Antibodien lukittelu Ab sitoutuu fagosytoivaan partikkeliin Fagosyyteilla Fc-reseptori Opsonisaatio Ihmisellä 5 antibodyluokkaa: IgM, IgA, IgD, IgE, IgG IgG:lla ja IgA:lla alaluokkia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Immunoglobuliinien rakenne ja toiminta B-solujen tuottamat immunoglobuliinit tunnetaan parhaiten Johtavat adaptiivisen immuniteetin kehittymiseen Immunoglobuliini ~ antibody Ig hajottaminen proteaasilla tuottaa fragmentteja, joilla edelleen antigeenia sitova ominaisuus BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Immunoglobuliinimolekyylin perusrakenne Kaksi identtistä raskasketjua liittyneenä kovalenttisella sidoksella Kahteen identtiseen kevyeen ketjuun Esim. Papainilla F(ab) ja F(ab’)2 fragmentit Fc fragmentti ei sido antigeenia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Ig-isotyypit Eroteltavissa biokemiallisin ja immunologisin menetelmin Hiirellä ja ihmisellä kevyen ketjun kaksi isomuotoa: κja λ Sekä 5 raskaan ketjun isomuotoa: , δ, γ,ε,α IgG, IgE ja IgD ovat monomeereja, joilla yl. samanlainen rakenne IgM ja IgA es. tavallisesti seerumissa pentameerina tai dimeerina lisänä alayksikkö J-ketju, joka liittynyt disulfidisillalla Eri isomuodoilla on oma funktionsa BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Kohdesolun hajoaminen (1/2) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Kohdesolun hajoaminen (2/2) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Immunoglobuliinigeenin uudelleenjärjestäytyminen BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

Kloonin valinta BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

T-auttajasoluilla keskeinen rooli BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

T-riippuvaisen antigeenin hormonaalinen vaste (1/2) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

T-riippuvaisen antigeenin hormonaalinen vaste (2/2) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012

BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2012