Sydän- ja verenkiertoelimistö Mirja ja annele 2a

Yleistä Sydän- ja verenkiertoelimistö koostuu sydämestä, laskimoista, valtimoista ja hiussuonista sekä imusuonista Sydän sijaitsee rintalastan vasemmalla puolella pallean yläpuolella Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen ja painaa 300-350 g Aikuisen ihmisen kehossa on verta n. 5 litraa ja erityyppisten verisuonten yhteinen pituus on 100 000 kilometriä. Tehtävät: Ylläpitää homeostasiaa Kuljettaa ravintoaineita ja happea soluille ja kuona-aineita pois soluista erityselimiin (esim. munuaisiin) Kuljettaa elimistön toimintoja sääteleviä hormoneja Ylläpitää elimistön oikeaa lämpötilaa

Sydämen rakenne Veri virtaa sydämestä poispäin valtimoita pitkin ja palaa sydämeen laskimoita pitkin Sydäntä ympäröi sydänpussi, joka on ohut kaksikerroksinen sidekudoskalvo Sydänpussin kerrosten välissä on nesteen täyttämä sydänpussiontelo, jonka ansiosta sydän pystyy sykkiessään liikkumaan vaivattomasti Sepelvaltimoiden kautta sydänlihas saa verta ja sen mukana ravinteita ja happea omaan toimintaansa

Sydämen rakenne Väliseinä jakaa sydämen oikeaan ja vasempaan puoliskoon Väliseinä estää hapekkaan ja hiilidioksidipitoisen veren sekoittumisen toisiinsa Sydämen puoliskot toimivat ikään kuin erillisinä pumppuina Oikea puolisko pumppaa verta pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon Vasen puolisko pumppaa verta aortan välityksellä muualle elimistöön isoon verenkiertoon

Sydämen toiminta Sydän lyö levossa noin 70 kertaa minuutissa (pulssi tai syke) Sydämen toiminnassa on kaksi vaihetta: lepovaihe eli diastole Kesto n. 0,4 s Eteisten paine laskee ja oikeaan eteiseen virtaa hiilidioksidipitoista verta ja vasempaan eteiseen happipitoista verta Eteisten ja kammioiden väliset läpät avautuvat ja verta alkaa virrata myös kammioihin supistumisvaihe eli systole Vaihe 1: eteiset supistuvat n. 0,1 sekunniksi ja verta puristuu lisää kammioihin Vaihe 2: kammiot supistuvat, eteisten ja kammioiden väliset läpät sulkeutuvat ja kammioiden ja valtimoiden väliset läpät avautuvat, jolloin veri virtaa aorttaan ja keuhkovaltimoon Sydämen sykettä ohjaa oikean eteisen yläosassa oleva sinussolmuke yhdessä hermoston ja hormonien kanssa

Verisuonet Valtimot Suurin paine ja paksuimmat seinämät Pystyvät säätelemään eri elimiin virtaavan veren määrää supistumalla ja laajenemalla Isossa verenkierrossa veri ravinteikasta ja happipitoista Keuhkoverenkierrossa valtimoiden veri on hiilidioksidipitoista Laskimot Ohuet seinämät ja alhainen verenpaine Laskimoiden ja sydämen oikean eteisen välinen paine-ero sekä luustolihasten supistuminen ja laskimoläpät saavat veren virtaamaan takaisin sydämeen Isossa verenkierrossa veri hiilidioksidipitoista ja vähäravinteista Keuhkoverenkierrossa laskimoiden veri on happipitoista Hiussuonet Valtimoiden ja laskimoiden välillä Aineiden vaihtuminen kudosten ja verisuonten välillä

Verenpaine Normaali verenpaine on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa). Verenpainetaso on tyydyttävä välillä 130–139/85–89 ja koholla, kun paine on 140/90 tai enemmän. Isompi luku on systolinen eli yläpaine, joka ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku on diastolinen eli alapaine. Se ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana. Verenpaineeseen vaikuttavia tekijöitä ovat sydämen pumppaaman veren määrä(iskutilavuus) ja valtimoiden kiertävään vereen kohdistama vastus.

Veren koostumus Veri on nestemäistä sidekudosta, joka koostuu veriplasmasta (55 %) ja verisoluista (45 %) Veriplasma Suurimmaksi osaksi vettä, johon on liuennut vasta-aineita, proteiineja, veren hyytymistekijöitä, ravinto- ja kivennäisaineita sekä hiilidioksidia, kuona-aineita ja hormoneja Punasolut Tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin Ei tumaa eikä muita soluelimiä Valkosolut eli leukosyytit Useita eri tyyppejä Tärkein tehtävä puolustaa elimistöä sen omia haitallisia soluja sekä bakteereja ja viruksia vastaan Verihiutaleet eli trombosyytit Pieniä tumattomia soluja, joilla on paljon soluelimiä Ovat tärkeitä veren hyytymisessä

s. 71:3 A) ja B) Oikean käden hiussuoni (hapen ja hiilidioksidin vaihto) laskimo  solislaskimo  yläonttolaskimo  oikea eteinen  oikea kammio  keuhkovaltimo  keuhkon hiussuonet (hapen ja hiilidioksidin vaihto) keuhkolaskimo  vasen eteinen  vasen kammio  aortta  valtimoa pitkin vasemman jalan pikkuvarpaan hiussuoniin (hapen ja hiilidioksidin vaihto)

s. 71:4 Valtimot ovat paksuseinäisiä ja niissä on paksu lihaskerros. Laskimot ovat ohutseinäisiä, lihaskerros on ohut ja niissä on laskimoläppiä. Valtimot: paine-erot, Laskimot: paine-erot, laskimoläpät ja luustolihasten supistuminen Imu- ja verisuoniston välillä tapahtuu kudosnesteen, imunesteen ja verinesteen vaihtumista. Imusuonet ovat rakenteeltaan laskimon kaltaisia, eli ohutseinäisiä, ja niissä on läppiä.

s. 72:7 Potilaalla voi olla anemia, koska hemoglobiini ja punasolujen määrä on alhainen. Glukoosipitoisuus kohonnut, eli mahdollinen diabetes. CRP ja valkosolujen määrä kohonnut, eli elimistössä voi olla haitallinen mikrobi tai tulehdus. Kohonnut tyreotropiini-arvo voi viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan. Verinäytteen ottaminen on helppoa ja suhteellisen halpaa. Veriarvojen tutkiminen on helppoa, jolloin taudin toteaminen on helpompaa. Jos tauti ei näy millään tavalla verenkuvassa, joudutaan tekemään paljon enemmän tutkimuksia. Raskaus, veriryhmä, geenitestit

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyreotropiini http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00083 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00077 Http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=perusverenkuva http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/paljonko_ihmisessa_on_verisuonia_kilometreina Happonen, Holopainen ym. : Bios 4 – ihmisen biologia