Haravointi & indeksointi … mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tarkistaa Finnassa 15.4.2015 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon yhteisten palvelujen ja infrastruktuurin strategisesta kehittämisestä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa ja edistää tasavertaista tiedonsaantia yhteiskunnassa. Tulosalue vastaa digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristön sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue kehittää palveluja muille muistiorganisaatioille. Esityksen aloitusdia, vaihtoehto 2. Valitse tämä tai vaihtoehto 1 esityksesi alkuun.

Tietueiden haravointi, tuplakontrolli ja indeksointi Kansalliskirjasto tekee keskitetysti Haravoidaan ja indeksoidaan ensin testi-indeksiin Testi-indeksiin ei haravoida ajastetusti. Jos haluaa uusimmat aineistot testi-puolelle, pitää pyytää finna- postista. Kun testi-indeksissä olevia tietueita on tarkasteltu testi-puolella ja kuvailutiedot näkyvät oikein (mm. faseteissa ja tietue-näytöllä) voidaan suunnitella haravointi julkiselle puolelle.

Tietolähteen konfigurointi Kansalliskirjasto tekee keskitetysti saatujen tietojen avulla (kysytty mm. asiakastietolomakkeissa) Määritellään mm. tietolähteen formaatti, palautesähköposti, toimiala-fasetti, käytettävät mappaustaulut jne. Kaikki samasta tietolähteestä tulevat tietueet saavat saman palautesähköpostiosoitteen! Esimerkki: [tietolähteen_nimi] feedbackEmail = "lib@joku.fi" mainView = joku/default url = https://joku.amkit.fi/cgi-bin/oai-pmh-finna.cgi set = normal metadataPrefix = marc21 institution = JOKU format = marc componentParts = merge_non_earticles dedup = true building_mapping = building_joku.map format_mapping = marc_format_to_hierarchy.map extrafields[] = sector_str_mv:lib/poly

Haravointi Haravoi tietolähteen OAI-PMH –rajapinnan kautta. Ensimmäisessä haravoinnissa kaikki tietueet Sen jälkeen vain muuttuneet ja poistetut tietueet. Testi-indeksiin pyydettäessä! Tuotanto-indeksiin automaattisesti Jos haravoitavan kuvailutiedon formaattiin tulee muutoksia, pitää tehdä uudelleenharavointi. Ensimmäinen haravointi ja uudelleen haravointi kestää pitkään.

Toimipaikkojen mappaukset > Sijainti-fasetti Nämä tiedot tullaan keräämään ennen indeksointia Voyager: tarvitaan lista, jossa kaksi palstaa: Location Code ja sille mapattava nimi. Kun Location koodeja on monta yhdessä paikassa, on esim. Jyväskylän yliopistossa päädytty siihen, että mapataan yhteen toimipaikkaan kaikki sen lokaatiot ja sen alle lainattavat ja ei kotilainaan. Dspace, SFX ja Metalib voidaan myös mapata jonnekin sijaintifasettiin, esim. Online, E-lehdet tms.

Indeksointi Deduplikoinnin jälkeen Tuotanto-puolella tapahtuu jatkuvasti Indeksoidessa tietoja viedään tiettyihin Solr-kenttiin Kukin formaatti indeksoidaan erikseen! (RecordManagerin formaattiajurit) Dokumentti eri formaattien indeksoinnista: https://www.kiwi.fi/x/SQLi Mm. Haettavat kentät ja fasetteihin menevät kentät. Kaikki erilaiset formaatit yhdessä isossa indeksissä = mm. Fasettien, haettavien kenttien, aineistotyyppien jne. kanssa paljon yhteensovittamista Indeksoidaan myös koko tietue sellaisenaan! Alkuperäinen haravoitu tietue ja erikseen indeksoidut Solr-kentät on nähtävissä kustakin tietueesta Finnassa.

VuFind – Record Driver Kullakin formaatilla oma Record Driver Ralentaa tietuenäytön sisällön l. mitä näytetään esim. tietuesivulla Voi poimia mitä tahansa alkuperäisestä tietueesta, joka on haravoitu Finnaan.

Kun omat aineistot näkyvät puutteellisesti Onko puuttuva tieto saatavissa alkuperäisestä Finnaan haravoidusta tietueesta? (ks. henkilökuntanäyttö) Ei - Jos jotain olemassa olevaa kuvailutietoa puuttuu Finnaan haravoidusta tietueesta, täytyy useimmiten selvittää järjestelmän ylläpitäjältä. Kyllä - Jos Finnaan haravoitu kuvailutieto ei näy ollenkaan, tai ei näy oikein Finnassa > finna-posti. Takistetaan voidaanko korjata Record Driverissa. Demo. Henkilökuntanäyttö (hammasratas)

Kuvailun tekeminen yhteisten sääntöjen mukaan tärkeää! Finnassa on yksi ajuri kullekin formaatille indeksointia varten ja yksi ajuri näytön rakentamista varten Poikkeusten ylläpito Finnassa muuttuu nopeasti hallitsemattomaksi.

Esityksen lopetusdia. Lopetusdiaa ei saa peittää eikä poistaa, vaan jokaisen esityksen pitää päättyä siihen. Kansalliskirjaston nykyisen yhteisötunnuksen on laatinut professori Erik Bruun 2000-luvun alussa. Bruun myös muokkasi tunnusta Kansalliskirjaston nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 2006. Tunnus muodostuu merkistä ja logosta ”Kansalliskirjasto” (kirjasintyyppi Garamond). Merkkiosassa on korinttilaisen pylvään pää sekä sen vasemmalle ja oikealle puolelle jaettuna kirjaston perustamisvuosi 1640.   Pylväänpää symboloi akateemisuutta ja historiaa. Se viittaa myös Kansalliskirjaston päärakennuksen suuriin saleihin, joissa kaikissa on korinttilaispylväiköt. Vuosiluku kertoo kirjastotoiminnan juurista, jotka ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.