Luonto-Liiton Kevätseuranta päivitetty 8.2.2007

Koivu (Betula pendula / B. pubescens) Merkitään, kun lehdet 1 cm ja 2 cm mittaisia Kumpikin koivulaji käy Rungon pinta valkoinen, oksat tummat Lehti kolmiomainen, sahalaitainen Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Käenkaali eli ketunleipä (Oxalis acetosella ) Merkitään kukinta Hento kasvi metsänpohjalla Kukat vaaleat, sinipunaiset suonet Lehdet apilamaisen kolmiosaiset (saa maistaa) Kuva: Luonto-Liitto

Leskenlehti (Tussilago farfara) Merkitään kukinta Pientareet, joutomaat Suomuinen varsi, keltainen kukinto Lehdet tulevat vasta myöhemmin Kuva: Olli Vesikko

Mustikka (Vaccinium myrtillus) Merkitään kukinta Monenlaisissa metsissä, paljakallakin Ohutlehtinen, vihreävartinen varpu Kukat pieniä, vaaleanpunertavia ”lampunvarjostimia” Kuva: Hannu Tiihonen

Oravanmarja (Maianthemum bifolium) Merkitään kukinta Metsänpohjan pieni ruoho Valkoiset pienet kukat harsomaisena terttuna Varressa kaksi herttamaista lehteä Lievästi myrkyllinen Kuva: Antti Nyman

Peltokorte (Equisetum arvense) Merkitään itiötähkä Pelloilla, pientareilla Itiötähkä ruskean, lehdettömän kevätverson (10-20cm) päässä Kevätverso kuihtuu ennen vihreän kesäverson ilmestymistä Kuva: Elina Leskinen

Rentukka (Caltha palustris) Merkitään kukinta Ojat, rannat, märät paikat Kukat isot ja keltaiset Lehdet isot, kiiltävät, pyöreämuotoiset Myrkyllinen, lakastuu pian maljakossa Kuva: Hannu Tiihonen

Sinivuokko (Hepatica nobilis) Merkitään kukinta Lehtomaiset rinteet yms. Kukka sininen-sinipunainen Lehdet tummat, kiiltävät, kolmiosaiset Lisääntyy vain siemenistä, älä poimi Kuva: Luonto-Liitto

Tuomi (Prunus padus) Merkitään kukinta Metsänreunat, tienvarret yms. Monihaarainen puu/pensas, lehdet soikeat ja hienosahalaitaiset Valkoiset kukat suurissa tertuissa, hyvä tuoksu Marja ei ole myrkyllinen Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Valkovuokko (Anemone nemorosa) § (Oulu ja Lappi) Merkitään kukinta Lehdot, lehtomaiset metsät Kukka valkoinen Lehdet liuskaiset Koko kasvusto voi olla samaa yksilöä Kuva: Luonto-Liitto

Siili (Erinaceus europaeus) § Merkitään liikkeelläolo Asutut seudut, joutomaat Liikkuu hämärässä ja yöllä Ravintona hyönteiset, toukat, madot, etanat… Horrostaa talven Kuva: Luonto-Liitto

Rupikonna* (Bufo bufo) § Merkitään kaikki havainnot Kuiva, nystyinen iho Vankkarakenteinen, ei tee pitkiä loikkia Liikkuu enimmäkseen hämärissä Häirittynä ihosta erittyy ärsyttävää nestettä Kuva: Juhani Terhivuo

(Tavallinen) sammakko* (Rana temporaria) § Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot Sileä iho, liikkuu loikkien Parhaiten tunnistaa kurnuttavasta soidinäänestä Kuono tylppä, kaartuu jyrkästi alaspäin Kuva: Niina Gustafsson / sammakkolampi.fi

Viitasammakko* (Rana arvalis) § Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot Sileä iho, liikkuu loikkien Parhaiten tunnistaa pulputtavasta soidinäänestä (kuin upottaisi pulloa veteen) Terävä kuono Havainnot arvokkaita! Kuva: Juhani Terhivuo

Sammakonkutu § Merkitään havainto munista (=kutu) Ojat, lätäköt, lammet, järvet Munat tiiviinä hyytelöryppäänä lämpimässä vedessä Sekä sammakko että viitasammakko käyvät Kutua ei saa ottaa purkkiin! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Vesilisko* (Lissotriton vulgaris) § Merkitään kaikki havainnot Ruskehtava, alle 10 cm Koiraan soidinharja yhtenäinen niskasta hännänpäähän Kosteilla alueilla Piilotteleva, kutuaikaan liikkuu päivisinkin Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Rupilisko* (Triturus cristatus) § Merkitään kaikki havainnot Tumma, n. 15 cm pitkä Ihossa pieniä nystyjä, koiraan soidinharjassa lovi selän ja hännän välissä Kosteilla, rehevillä alueilla Kaikki havainnot arvokkaita! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Kangaskäärme* (Coronella austriaca) § Merkitään kaikki havainnot Löydetty vain Ahvenanmaalta Ruskea/harmaa, selässä kaksi riviä tummia täpliä, n. 50 cm pitkä Kuivilla paikoilla, piilotteleva Kaikki havainnot arvokkaita! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Kyy (Vipera berus) Merkitään kaikki havainnot Harvoin yli 50 cm pitkä Ruskea-harmaa-musta, yleensä erottuu selän sahalaitakuvio Keväällä aurinkoisilla rinteillä Käyttää myrkkyä vain saalistamiseen (pakenee ihmistä, jos saa mahdollisuuden) Kuva: Juha Merilä (yhdistetty kahdesta)

Rantakäärme (Natrix natrix) § Merkitään kaikki havainnot Kyytä suurempi (max. 90cm) Tasaisesti harmaanmusta Yleensä vaaleat, keltaiset tai oranssit niskalaikut Viihtyy rantojen lähellä Vaaraton ihmiselle Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

Sisilisko (Zootoca vivipara) § Kuva: Timo Saloranta / NGOphotos.org Merkitään kaikki havainnot Pituus aikuisena n. 15 cm Harmaan ja ruskean kirjava Keväällä paistattelee kivillä, kannoilla ja seinustoilla Voi pudottaa häntänsä

Vaskitsa (Anguis fragilis) § Merkitään kaikki havainnot Jalaton lisko, ei käärme Pituus jopa yli 30 cm, kellanruskea, joskus sinisiä täpliä tai selkäjuova Piileskelee päivät, saalistaa hämärässä Voi pudottaa häntänsä Kuva: Hannu Airasvirta

Haarapääsky (Hirundo rustica) § Kaksi pitkää pyrstösulkaa Tumma selkäpuoli, vaalea vatsapuoli, punainen otsa ja kurkku Lento syöksyilevää Ääni rupattelua ja narinaa Kuva: Lauri Mäenpää / Tarsiger.com

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) § Koiras musta päältä, valkea alta, valkeat laikut siivissä ja otsassa Naaras ruskean ja valkoisen kirjava Pesii usein pihapöntöissä Laulu rytmikäs, toistuva säe Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Kiuru (Alauda arvensis) § Ruskeankirjava, siiven ja pyrstön reunat valkoiset Parhaiten tunnistaa laulusta ja lennosta Laulaa katkeamatonta liverrystä korkealla pellon yllä Ensimmäisiä saapuvia muuttolintuja Kuva: Luonto-Liitto

Kottarainen (Sturnus vulgaris) § Musta, metallinkiiltävä, vaaleiden täplien voimakkuus vaihtelee Eroaa mustarastaasta: pienempi koko, kävelee vuoroaskelin, täplikkyys Lennossa lyhytpyrstöinen ja teräväsiipinen Laulu hyvin monimuotoinen, taitava matkija Kuva: Petro Pynnönen

Kurki (Grus grus) § Suuri (n. 1,1m) Lennossa näkyvät pitkä kaula ja pitkät jalat Parvi lentää usein aurana tai jonona Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin laulujoutsenella) Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Käki (Cuculus canorus) § Helppo tunnistaa laulusta (kukkuu, kukkuu, kukkuu…) Itse lintua näkee harvoin Muodoltaan haukkamainen, terävät siivenkärjet, pitkä pyrstö Harmaan- tai ruskeankirjava Munii pikkulintujen pesiin Kuva: Matti Rekilä / Tarsiger.com

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) § Suuri (n. 1,5m), valkoinen, pitkä kaula Nokassa paljon keltaista (vrt. pikkujoutsen) Uidessa kaula suora, selkä matala (vrt. kyhmyjoutsen) Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin kurjella) Kuva: Petro Pynnönen

Naurulokki (Larus ridibundus) § Melko pieni lokki Päässä tummanruskea ”huppu” Selkä harmaa, siivenkärjissä mustaa Taitava lentäjä Ääni monenlaista kirkunaa Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) § Suomen runsain lintulaji Pieni, vihreänruskea, selvä silmäkulmajuova Varminta tunnistaa äänestä (lähisukulaiset samannäköisiä) Laulu toistuva säe: laskeva vieno vihellyssarja Kuva: Luonto-Liitto

Peippo (Fringilla coelebs) § Suomen toiseksi runsain lintulaji Valkeat siipilaikut (näkyvät lennossakin) Koiras värikäs, naaras ruskea versio koiraasta Helposti tunnistettava laulu: toistuva, reipas luritus, jossa ”loppukiekaisu” Kuva: Petro Pynnönen

Punakylkirastas (Turdus iliacus) § Suomen 3. runsain lintulaji Punaruskeat kupeet ja kainalot Vahvat juovat päässä Laulussa paljon ”murteita” Muutama alkutavu + kitisevä viserryssarja Kuva: Luonto-Liitto

Rantasipi (Actitis hypoleucos) § Järvien ja jokien rannoilla Pieni, päältä ruskea, alta vaalea, lyhyet jalat kahlaajaksi Siiven edessä valkea ”kiila” Lentää lähellä vettä siivet nykien, valkea siipijuova Ääni rytmikäs piipitys Kuva: Luonto-Liitto

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) § Kuva: Kalle Rainio / Tarsiger.com Melko pieni, ruskeankirjava, viiruinen (kuten sukulaislajitkin) Hyvin pitkä suora nokka Soidinääni kuin vuohenmäkätystä Ääni syntyy, kun koiras syöksyy laululennossa alaspäin ja uloimmat jäykät pyrstösulat väpättävät

Tavi (Anas crecca) Pienin Suomen sorsista Vihreä siipipeili (näkyy lennossa) Koiras: uidessa näkyy valkeaa siivenreunassa ja perässä (pään värit eivät näy kauas) Naaras: pyrstössä valkea juova Kuva: Petro Pynnönen

Tervapääsky (Apus apus) § Tumma, sirppimäiset jäykät siivet Lentää taitavasti ja nopeasti, laskeutuu vain harvoin Ääni kirkuva, kaupungissa kaikuu talojen seinistä Ei ole pääsky, vaan kiitäjä Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

Tuulihaukka (Falco tinnunculus) § Melko pieni, siivenkärjet terävät, pitkä pyrstö Lekuttelee usein paikallaan pellon tai niityn yllä Selkä punaruskea, koiraan pää ja pyrstö harmaat, pyrstön ja siipien kärjet mustat Alta juovikas ja täplikäs Kuva: Sampo Laukkanen / Tarsiger.com

Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) § Mustavalkoinen, metallinvihreä selkä Päässä pitkä töyhtö Lentelee pelloilla poukkoilevasti, siivenkärjet pyöreät Ääni kimeää, naukuvaa, ”videopelimäistä” Kuva: Luonto-Liitto

Västäräkki (Motacilla alba) § Mustan, valkoisen ja harmaan kirjava Heiluttelee pitkää pyrstöään pystysuunnassa Pyrähtelee lennossa hyönteisten perässä Äänet reippaita viserryksiä (tsi-lip!) Kuva: Petro Pynnönen

Kekomuurahainen (suku Formica) Merkitään liikkeelläolo Suomessa viisi lajia, jotka rakentavat kekoja Yleensä punamustia Talvehtivat keossa (kuningatar jopa 20 vuotta) Keväällä näkee kuhinaa keon aurinkoisissa kohdissa Kuva: Luonto-Liitto

Mantukimalainen (Bombus lucorum) Merkitään liikkeelläolo Pullea, karvainen, kookas (vertaa esim. mehiläiseen) Yksi yleisimmistä kimalaisista Peräpää valkoinen, keltainen raita niskan takana ja selässä Vain kuningatar talvehtii Kuva: Luonto-Liitto

Nokkosperhonen (Nymphalis urticae) Merkitään aikuinen Siipien kärkiväli n. 4,5 cm Yleisväri oranssi, musta-keltaisia täpliä, takareunassa sininen täplärivi Pihoilla ja puutarhoissa Talvehtii aikuisena Kuva: Luonto-Liitto

Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Merkitään aikuinen Siipien kärkiväli n. 5 cm, siiven kärki terävä Koiras kirkkaankeltainen, naaras vihertävän vaalea, siivissä pieni oranssi täplä Talvehtii aikuisena Kuva: Olli Vesikko

Sääski / itikka / hyttynen (heimo Culicidae) Merkitään aikuinen Pitkät jalat, kapeat siivet, pieni koko Suomessa noin 30 lajia, useimpien naaras imee verta (ja inisee) Koiraalla sulkamaiset tuntosarvet, syö mettä Kuva: Hannu Koskenvaara