KORKEAKOULUJEN RAKENNEUUDISTUS Johtaja Anita Lehikoinen

2 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan Päälinjaukset valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Osa Eurooppalaista korkeakoululaitoksen nykyaikaistamista OECD:n korkeakoulutuksen teema-arviointi nostaa kehittämiskohteiksi Suomessa kansainvälistymisen, korkeakoululaitoksen työnjaon ja taloudelliset toimintaedellytykset

3 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen Vahvistetaan -Huippututkimusta ja strategisia painoaloja -Korkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä -Korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta Parannetaan opetuksen laatua Turvataan osaavan työvoiman saatavuus Monipuolistetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa

4 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen pohjana duaalimalli sekä alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit Yliopiston tavoitekoko on pääosin 3 000, ammattikorkeakou-lun pääosin ja strategisen liittoutuman pääosin kokopäiväopiskelijaa Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin myönnetä Alueellisesti kattava korkeakoululaitos turvataan maan eri osissa Opetuksen ja tutkimuksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudistamalla Alakohtaisia suosituksia

5 OPETUSMINISTERIÖN VISIO KORKEAKOULU- VERKOSTA 2020 Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän - vahvempi taloudellinen kantokyky Yksiköt nykyistä suurempia -kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat -edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat -opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua -näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa

6 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN Uusia korkeakoulurakenteita on syntymässä runsaasti –Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun uusi yliopisto –Metropolia, Haaga-Helia ja Novia jo aloittaneet toimintansa. Pirkanmaalla on rakentumassa uusi ammattikorkeakoulu Tampereen ja Pirkanmaan amk:jen pohjalle –Lapin ja Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuudet –Monia erityyppisiä, tiiviimpää yhteistyötä ja strategista kumppanuutta hakevia kokonaisuuksia käynnissä –Opetusministeriö on tukenut monia hankkeita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

7 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN Havaintoja viime kevään neuvottelukierroksen jälkeen: Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa monia erilaisia hankkeita vireillä. Monissa päästy myös toteutukseen. Julkisuudessa näkyvimmin esillä fuusiot ja allianssit. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja yhteisiä toimintarakenteita tutkimuslaitosten ja työelämän kanssa on edelleen hyödynnetty liian vähän Useissa korkeakouluissa koulutusta/yksiköitä, joissa on heikko vetovoima, ongelmia läpäisyssä ja valmistuneiden työllistymisessä  kehittämistoimia ja ratkaisuja pitäisi tehdä nopeasti Yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen paikallisen yhteistyön tiivistäminen on järkevää, mutta onko se yksistään riittävää? Yliopistokeskusten toimintaa on kehitetty pääosin runsaalla alueiden rahoituksella ja rakennerahastovaroin  jatkossa on kiinnitettävä enemmän huomiota myös alueen itsenäisten korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamiseen

8 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? Kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sovittiin, että ne uudistavat strategiansa siten, että ne ovat käytettävissä vuonna 2010 käytävissä neuvotteluissa – Strategioissa tulee painottaa erityisesti profiloitumista sekä kansainvälisiä ja kansallisia kumppanuuksia –Strategiatyössä otetaan huomioon koulutusalakohtaiset kehittämistarpeet ja elinikäinen oppiminen –Strategiatyö luo pohjan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmalle vuosiksi –Strategiatyössä on huomioitava riittävästi korkeakoulukentässä laajemmin tapahtuvat muutokset, kun asemoidaan omia ratkaisuja –Strategiatyöhön tuovat tukea korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, kansallinen innovaatiostrategia, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja aiemmasta aluestrategiayhteistyöstä saadut kokemukset

9 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia koskevia selvityksiä käynnistetty keväällä sovittujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden pohjalta Opetusministeriö seuraa tiiviisti hankkeita ja osallistuu tarvittaessa korkeakoulujen välisiin neuvotteluihin OPM selvittää neuvotteluilla ja keskusteluilla kaikkien hankkeiden etenemistä jo ennen ensi kevään neuvottelukierrosta (marras-tammikuun aikana)

10 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? OPM:n toiveet jatkotyölle: Korkeakoulujen yhteistyön syventämisen, strategisten liittoutuminen ja työnjaon kehittämisen tavoitteena tulee olla koulutuksen ja t&k-työn vahvistaminen  alueiden kilpailukyky ja menestysedellytykset paranevat Alueilla tulee miettiä, millaisilla korkeakoulurakenteilla ja panostuksilla tätä alueellista vaikuttavuutta voidaan parhaiten vahvistaa  Mikä on riittävää uudistuvassa ja kansainvälistyvässä korkeakoulukentässä? Myös korkeakoulun strategisten painoalojen vahvistaminen edellyttää usein myös luopumista ja/tai korkeakoulujen välistä profiloitumista ja työnjakoa  tavoitteena kaikki voittavat Korkeakoulujen yhteistyön vahvistaminen innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa on kannatettavaa. Myös kansainvälistymisessä yhteistyöllä saadaan vahvuutta.

11 KORKEAKOULUKIRJASTOJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN - KIRJASTOT Kirjastojen rooli palvelujen tuottajana muuttumassa Tieto- ja viestintäympäristö rakentuu yhä enemmän sähköisten prosessien varaan Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyy Kirjastot osa tutkimusinfrastruktuuria Kirjastosektoreiden ja muistiorganisaatioiden yhteistyötä edistetään kehittämishankkeissa: Kansallinen digitaalinen kirjasto –hanke 5/2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke 3/2008 Kirjasto- arkisto ja museohallinnon opm:n sisäinen yhteistyöryhmä käynnistyi 1/2008

12 KORKEAKOULUKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT KIRJASTOT Yliopistosektorilla 61 ja ammattikorkeakouluilla 32 hallinnollista kirjastoyksikköä. Lisäksi molemmilla yli sata erillistä toimipistettä Tavoite: vuoteen 2020 mennessä korkeakoulujen kirjastoverkko toimii palvelukeskustyyppisellä rakenteella toiminta keskitetty nykyistä harvalukuisempiin vahvoihin fyysisiin kampuskirjastoihin sähköiset palvelurakenteet laitos- ja tiedekuntakohtaisista kirjastoista siirrytään suurempiin kirjasto- ja tietopalvelukeskuksiin pyritään yhdistämään tieteenalojen kirjastoja

13 KORKEAKOULUKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT KIRJASTOT Otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet kunnallisen kirjastoverkon kanssa, sekä eri alojen ja korkeakoulujen erilaiset tarpeet Kehitetään kirjastoyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken Voidaan edetä erilaisessa aikataulussa Kansalliskirjaston asemaa kaikkien kirjastojen palvelukeskuksena vahvistetaan Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevan Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen digitointitoiminta vakinaistetaan Perustetaan vuoteen 2012 mennessä kansallinen digitaalinen kirjasto Opetusministeriö asettaa hankkeen edistämään ja koordinoimaan korkeakoulukirjastojen rakenteellista kehittämistä.

14 KORKEAKOULUKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN HANKE - KIRJASTOT Asetettu Tehtävänä: hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen lukumääriä vähentäen, yhteistyötä lisäten ja toimintoja tehostaen selvittää erityisesti yliopistolakiuudistuksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä säädöksissä, rahoituksessa ja muissa menettelyissä siten, että kirjastojen palvelukyky turvataan selvittää, miten korkeakoulukirjastojen ylläpito- ja muita kustannuksia voidaan vähentää vahvistamalla Kansalliskirjaston asemaa keskitettyjen palvelujen tuottajana; sekä kartoittaa korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Varastokirjastoon, sekä selvittää Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyön tiivistämismahdollisuudet.

15 KORKEAKOULUKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN HANKE - KIRJASTOT Hankkeessa tulee ottaa huomioon yhteistyömahdollisuudet tutkimuslaitosten kirjastojen ja kunnallisen kirjastoverkon kanssa pääjohtaja Jussi Nuortevan selvitys (OPM 2008:7)Turun seudun kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämisestä korkeakoulujen tietohallintohanke (Raketti) Hankkeen työryhmä: kirjastonjohtaja Jarmo Saarti (pj. yliopistokirjastot), palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen (Kansalliskirjasto), kirjastonjohtaja Iiris Kuusinen (ammattikorkeakoulukirjastot), kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen (Varastokirjasto) Hankkeen ohjausryhmä: pj: johtaja Leena Vestala (opetusministeriö) jäseninä mm. kansalliskirjaston, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, yliopiston hallinnon/johdon sekä opetusministeriön edustus

16 HANKKEEN TÄMÄN HETKINEN TILANNE - KIRJASTOT Työryhmä järjestänyt seminaareja ja tapaamisia eri kirjastosektoreiden kanssa > väliraporttiluonnoksen valmistelu Ohjausryhmä kokoontunut kahdesti (toukokuu ja lokakuu; seuraava kokous tammikuussa 2009 Ohjausryhmässä ja työryhmässä esiin tulleita asioita, mm: priorisoidaan yliopistolain kannalta kiireisimmät asiat korkeakoulukirjastojen avoimuus jatkossa? tehokkuuden, toiminnallisuuden ja laadun korostaminen kirjastopalvelujen maksullisuus maksuasetus valmistellaan opetusministeriössä Ohjausryhmässä käyty läpi työryhmän laatimaa projektisuunnitelmaa, mm. modernin korkeakoulukirjaston infrastruktuuri ja palvelusisältö lainsäädännölliset ja rahoitukselliset reunaehdot Kansalliskirjaston kansalliset kirjastoverkkopalvelut Varastokirjaston kirjastoverkkopalvelut Väliraportti tammikuussa 2009, lopullinen raportti kesäkuussa 2009

17 YLIOPISTOLAKIUUDISTUS JA KANSALLISKIRJASTO Yliopistolakiuudistus kytkeytyy rakenteelliseen kehittämiseen Lakiluonnos lähetettiin lausunnolle Lakiluonnoksessa säännökset Kansalliskirjaston asemasta Helsingin yliopiston yhteydessä, kirjaston tehtävistä sekä johtokunnan kokoonpanon perusteista. Asema ja tehtävät sisällöllisesti kuten nykyisessä laissa: "Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta" 2. momentti ennallaan: "Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluita yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007) säädetään. lakiluonnoksessa esitettiin myös johtokunnan kokoonpanon pienentämistä 13 jäsenestä 10:een

18 LAKILUONNOKSESTA SAATIIN LAUSUNNOT MENNESSÄ Useissa lausunnoissa korostettiin, että Kansalliskirjaston johtokunnan kokoonpanoa ei ole syytä pienentää: kirjastosektorit toivoivat kautta linjan, että johtokunnassa on juuri heidän sektorinsa edustus Kansalliskirjaston asemaa kansallisia tehtäviä hoitavana yksikkönä painotettiin joissakin lausunnoissa otettiin kantaa kirjaston asemaan Helsingin yliopiston erillislaitoksena pohdittiin (Kansallis)kirjaston kokoelmien omistajuutta (esim. vapaakappalekokoelma) kaivattiin mm. Kansalliskirjaston palvelujen tarkempaa määrittelyä

19 SUUNNITELMAT KANSALLISKIRJASTON OHJAUS- JA RAHOITUSMENETTELYKSI 2010 Kansalliskirjasto kuuluu edelleen Helsingin yliopistoon Kansalliskirjastolla on valtakunnallinen tehtävä tarjota palveluja kaikille kirjastoille Kansalliskirjaston tavoitteista, tulosindikaattoreista ja opetusministeriön rahoituksesta sovitaan opetusministeriön, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteisessä neuvottelussa sopimus sisällytetään Helsingin yliopiston sopimuksen liitteeksi