Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): “Vanhurskauttaminen kirkon elämässä” Ilmari Karimies 20.5.2010 Teologinen tiedekunta

Ehdotus pohjoismaisesta dialogista Paavi Johannes Paavalin vierailu Pohjoismaissa 1989 Havainto läheisyydestä ja jaetusta spiritualiteetista Arkkipiispojen vastavierailu Roomaan 1991 Kardinaali Cassidyn ehdotus Ruotsin ja Suomen luterilaisten katolisten dialogista 1993 Aiheeksi kirkko ja kirkon virka Luterilaiset kirkot vastasivat myöntävästi 1994 Tiedusteltiin muiden pohjoismaisten kirkkojen kiinnostusta osallistua Norjan ja Tanskan luterilaiset kiinnostuneita Katolinen piispainkokous piti Cassidyn ehdotusta parempana Luterilaisten ja katolisten primaattien kokouksen päätös: Erilliset oppikeskustelut eri pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin kirkon päättivät aloittaa yhteisen dialogin Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Ruotsalais-suomalaisen dialogin valmistelu Valmisteleva symposium Sigtunassa 2002 Keskustelu lähtökohdista ja metodeista Perinteinen dogmaattinen oppikeskustelu? Teologinen hermeneutiikka ja teologisen kielen luonne, vanhurskauttamisopin tulkinta nykyajan kielelle, nykyihmisen eksistentiaaliset kysymykset? Dialogissa kokeiltiin hyödyntää hermeneuttis-eksistentialistista lähestymistapaa siinä onnistumatta; tietty jännite säilyi läpi prosessin Nykyajan haasteet suhteessa globalisaatioon, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, ympäristöön? YJV:n avoimet kysymykset: Kirkkokäsitys, virkakäsitys, piispan rooli ja tehtävä, kaste- ja ehtoolliskäsitys Teemaksi ”Vanhurskauttaminen kirkon elämässä” Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

YJV 43 ”Konsensuksemme vanhurskauttamisopin perustotuuksista tulee ilmetä ja osoittaa merkityksensä kirkkojen opissa ja käytännössä. Tässä katsannossa on vielä jäljellä painoarvoltaan erilaisia kysymyksiä, jotka kaipaavat lisää selvitystä: ne koskevat mm. Jumalan sanan ja kirkon opin välistä suhdetta samoin kuin oppia kirkosta, kirkollisesta auktoriteetista, kirkon ykseydestä, virasta ja sakramenteista kuten myös vanhurskauttamisen ja sosiaalietiikan suhteesta. Olemme vakuuttuneita, että saavutettu yhteisymmärrys antaa sellaiselle selvitykselle kestävän perustan. Luterilaiset kirkot ja roomalaiskatolinen kirkko jatkavat ponnisteluaan yhteisymmärryksen syventämiseksi niin, että se kantaa hedelmää kirkon opissa ja kirkollisessa elämässä.” (YJV 43) Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Ruotsalais-suomalaisen dialogin lähtökohtia Ruotsin ja Suomen historiallisesti maltillinen reformaatio Läheisyys kirkkojen elämässä ja spiritualiteetissa Sakramentaalinen spiritualiteetti mm. kirkkojen jumalanpalveluselämä Käsitys kirkon virasta kirkon olemukseen kuuluva, välttämätön, elinikäinen Piispanvirka ja piispallinen suksessio Aiempi ekumeeninen lähentyminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luterilaiset jäsenet Luterilainen delegaatio keskustelujen päättyessä pj piispa Eero Huovinen kirkkoneuvos Risto Cantell professori Elisabeth Gerle dosentti Bo Larsson piispa Martin Lind dosentti Virpi Mäkinen piispa Simo Peura Luterilaiset sihteerit tekstisiht. Örjan Wikmark 2002-2007, viimeistelytyö 2010 KUO:n teologisten asian sihteeri (piispa) Matti Repo piispan siht. Jari Jolkkonen -2006, Ilmari Karimies 2006- Aiemmissa vaiheissa mukana olleita (Piispa) Carl Axel Aurelius -2006, LML:n tarkkailija Sven Oppegaard 2002-2006 Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Katoliset jäsenet Katolinen delegaatio neuvottelujen lopussa pj piispa Anders Arborelius OCD, 2007- dialogiryhmän sihteeri isä Henrik Roelvink OFM isä Fredrik Emanuelson OMI opintoesimies Ingvar Fogelqvist sisar Madeleine Fredell OP TM Marjatta Jaanu-Schröder dosentti Håkan Ulfgard PCPCU:n tarkkailija msgr Matthias Türk Aiemmissa vaiheissa mukana olleita pj piispa William Kenney CP, -2006 sisar Angela Corsten RSCJ isä Rudolf Larenz isä Antoine Lévy OP isä Tuomo T. Vimpari Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Dialogiryhmän kokoontumiset Sigtuna 15-16 april 2002 (Stjärnholm 31 maj 2002) Heponiemi 30-31 oktober 2002 Djursholm 12-13 maj 2003 Åbo/Turku 15-17 okt. 2003 Göteborg 26-27 april 2004 Järvenpää 29-30 november 2004 Djursholm 26-27 april 2005 Göteborg 17-18 oktober 2005 Åbo/Turku 26-27 april 2006 Linköping 9-10 oktober 2006 Vadstena 25-26 april 2007 Hvittorp 1-2 oktober 2007 Stella Maris 14-15 april 2008 Sigtuna 6-7 oktober 2008 Djursholm 13-15 maj 2009 Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Raportin luovuttaminen paaville 26.4.2010 Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Työn luonteesta käytännössä Työskentelykielenä toimivat ruotsi ja englanti Dialogiryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Alkuvaiheessa pidettiin esitelmiä, joiden pohjalta ryhdyttiin työstämään yhteistä raporttia. Raportin osia jaettiin kirjoitettaviksi 2-4 hlö:n työryhmille. Kokousten välillä syntynyttä tekstiä hiottiin dialogiryhmän istunnoissa. Alussa ja lopussa työtä arvioi kirkkojen nimittämä referenssiryhmä, mm. professorit Risto Saarinen (lut.) ja Gösta Hallonsten (kat.) Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Työn luonteesta käytännössä Työryhmä joutui pyytämään 2 vuotta jatkoaikaa. Työskentelyvaiheessa pöydällä oli pitkään kaunokirjallinen luku Ögonblicksbilder, josta päätettiin loppuvaiheessa, ettei se sopinut osaksi kokonaisuutta Eettisiä kysymyksiä oli tarkoitus käsitellä viimeisessä luvussa, mutta aikeesta jouduttiin luopumaan ajan loppumisen vuoksi. Aihetta esitettiin mahdollisissa jatkokeskusteluissa esille otettavaksi Dialogiraportista muodostui lopulta varsin yhtenäinen ja dialogiryhmän jäsenet ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä lopputulokseen Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Loppuraportti Rättfärdiggörelsen i kyrkans liv. Rapport från den katolsk-lutherska dialoggruppen för Sverige och Finland. Veritas Förlag och Svenska kyrkans centralstyrelse. Lund 2010. Vanhurskauttaminen kirkon elämässä. Ruotsin ja Suomen luterilais-katolisen dialogiryhmän raportti. Suom. Ilmari Karimies. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2010:3. Kirkkohallitus. Helsinki 2010. http://apostoli2.evl.fi/julkaisut.nsf/0/58C20A8BFAFFB5D2C225770C0020F116/$file/vanhurskauttaminen.pdf Justification in the Life of the Church. A Report from the Roman Catholic – Lutheran Dialogue Group for Sweden and Finland. Uppsala, Stockholm, Helsinki 2010. http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?di=415137 Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Dialogiraportin rakenne Esipuhe Luku 1 Johdanto Luku 2 Yhteinen julistus – yksimielisyys ja avoimet kysymykset Luku 3 Katolisuus ja luterilaisuus Ruotsissa ja Suomessa – kirkkohistoriallinen yleiskatsaus Luku 4 Vanhurskauttaminen kirkon elämässä 4.1 Yhteys Jumalan kanssa 4.2 Kristus meidän vanhurskautenamme 4.3 Kirkon sakramentaalisuus 4.4 Vanhurskauttaminen ja kaste 4.5 Ehtoollinen 4.6 Kirkon virka vanhurskauttamisen palveluksessa Luku 5 Yhteenveto ja katsaus tulevaisuuteen: Tiellä kohti täyttä kirkollista yhteyttä Kirjallisuusluettelo Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 4: 4.1-4.2. Yhteys Jumalan kanssa Luku 4 Vanhurskauttaminen kirkon elämässä 4.1 Yhteys Jumalan kanssa 4.1.1 Isä, Poika ja Henki 4.1.2 Vanhurskauttaminen Raamatun luomis- ja liittoteologiassa 4.2 Kristus meidän vanhurskautenamme 4.2.1 Molempien traditioiden yhteinen perusta 4.2.2 Luterilainen näkökulma 4.2.3 Katolinen näkökulma 4.2.4 Armo ja lahja – Kristuksessa vanhurskauttamisen kaksi ulottuvuutta 4.2.5 Armo ja yhteistyö Luku 4.1 käsittelee vanhurskauttamisen trinitaarista perustaa Pyhän Kolminaisuuden elämään osallistumisena, luku 4.2 syventää YJV:n kysymyksiä suomalaisen Luther-tutkimuksen perusideoiden pohjalta Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 4: 4.3 Kirkon sakramentaalisuus 4.3.1 Jumalan sakramentaalinen armo Kristuksessa 4.3.2 Kristuksen sakramentaalinen läsnäolo kirkossa 4.3.3 Sakramentaalinen Sana 4.3.4 Sakramenttien lukumäärä ja yhteys 4.3.5 Sakramentaalinen spiritualiteetti 4.3.6 Kirkon tunnustus uskonvastauksena 4.3.7 Apostolinen virka kirkon lähetystehtävän palveluksessa Luku 4.3 yhdistää lukujen 4.1 ja 4.2 partisipaatio-perusidean kirkko-oppiin ja erityisesti ajatukseen kirkon sakramentaalisuudesta, Kristuksen läsnäolosta kirkossa sakramenttien välityksellä, jotka tekevät ihmisen osalliseksi hänestä Tämä on tekstin teologinen perusratkaisu, jonka ympärille muu rakentuu Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 4: 4.4 Vanhurskauttaminen ja kaste 4.4.1 Kaste – yhteinen Kristuksessa vanhurskauttamisen sakramentti 4.4.2 Armo ja usko – kaksi kasteen sisäistä ulottuvuutta 4.4.3 Kastetun uusi elämä 4.4.3.1 Kaste uuden elämän alkuna 4.4.3.2 Tahdon vapaus vanhurskauttamisessa ja sen jälkeen 4.4.3.3 Taistelu pahaa himoa ja syntiä vastaan 4.4.3.4 Tuen löytäminen uudelle elämälle 4.4.4 Kaste kutsuna kirkon näkyvään ykseyteen Luvun 4.4. pääteemat ovat kasteen ymmärtäminen efektiivisenä pelastustapahtumana usko- ja armo –käsitteiden avulla (4.4.1-4.4.2), konkupisenssin, pyhityksen ja ripin suhde (4.4.3) ja kaste vs. ekumenia Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 4: 4.5 Ehtoollinen 4.5 Ehtoollinen 4.5.1 Ehtoollisen lahja 4.5.1.1 Ehtoollinen ja kastetut 4.5.1.2 Ehtoollinen ja kirkko 4.5.1.3 Ehtoollinen kiitoksena, muistoateriana ja uhrina 4.5.1.4 Ehtoollinen ja Kristuksen läsnäolo 4.5.1.5 Ehtoollinen ja virka 4.5.1.6 Ehtoollinen ja tehtävämme maailmassa 4.5.2 Tiellä kohti yhteistä ehtoollista 4.5.2.1 Ehtoollinen – ykseyden sakramentti ja jakautumisen merkki 4.5.2.2 Miten kirkot viettävät ehtoollista? 4.5.2.3 Kaste ehtoollisyhteyden perustana? 4.5.2.4 Ehtoollisyhteys ja kirkollinen yhteys – luterilainen näkemys 4.5.2.5 Ehtoollisyhteys ja kirkollinen yhteys – katolinen näkemys 4.5.2.6 Askeleita tiellä kohti ehtoollisyhteyttä Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 4.6: Kirkon virka vanh. palveluksessa 4.6 Kirkon virka vanhurskauttamisen palveluksessa 4.6.1 Uskon lahja 4.6.2 Kirkon ja viran tehtävä 4.6.3 Virka ja apostolisuus 4.6.4 Piispojen auktoriteetti 4.6.5 Virkakäsitysten eroja 4.6.6 Pietarin virka – kokonaisuuden ja ykseyden palveluvirka Viran tehtävänä nähdään vanhurskauttavan uskon julistaminen ja apostolisen evankeliumin vaaliminen Käsitellään kirkkojen teologisia käsityksiä, konkreettista virka- ja hallintorakennetta ja näiden suhdetta Porvoon sopimuksen hyödyntäminen, apostolisuuden elementtien pohtiminen Kirkot esittävät kysymyksiä toisilleen Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 5: 5.1-5.2: Konsensus vanhurskauttamisesta Luku 5 Yhteenveto ja katsaus tulevaisuuteen: Tiellä kohti täyttä kirkollista yhteyttä 5.1 Johdanto 5.2 Yksimielisyys vanhurskauttamisesta ja sen asemasta kirkon elämässä 5.2.1 Herran Jeesuksen Kristuksen rukous dialogin motivaationa 5.2.2 Vanhurskauttamisen paikka kirkon elämässä Tiivistetään luvuissa 4.1-4.4. saavutetut tulokset vanhurskauttamisen trinitaarisesta ja kristologisesta perustasta, kirkon sakramentaalisuudesta ja kasteen sakramentista Näistä vallitsee suuri yksimielisyys. Pieniä edistysaskelia. Konkupisenssin luonteesta vallitsee edelleen käsitysero. Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 5: 5.3-5.4 Eukaristinen mysteeri 5.3 Tiellä kohti yhteistä osallisuutta eukaristisen mysteerin täyteyteen 5.3.1 Kristuksen asetus 5.3.2 Jeesuksen Kristuksen todellinen läsnäolo leivässä ja viinissä 5.3.3 Ehtoollinen uhrina 5.4 Sakramentaalinen piispanvirka apostolisessa suksessiossa 5.4.1 Vihitty virka kirkon palveluksessa 5.4.2 Piispanvihkimyksen apostolinen ulottuvuus 5.4.3 Historiallinen ulottuvuus: Piispan auktoriteetti 5.4.4 Pietarin virka Osio rakentuu kahden perusteen varaan, joita katolinen kirkko edellyttää ns. sisarkirkko-käsitteen soveltamiseksi: eukaristinen mysteeri ja sakramentaalinen piispanvirka apostolisessa suksessiossa (ks. mm. UR 15) Osio kokoaa ehtoollis- ja virkalukujen 4.5 ja 4.6 tulokset ja lähestyy niitä tästä perspektiivistä Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 5: 5.5 Tulokset 5.5 Askeleita tiellä kohti näkyvää ykseyttä Syvennetty YJV:n konsensusta: kirkon sakramentaalisuus, kaste armon vaikuttavana merkkinä, kristityn vapaus vanhurskauttamisen jälkeen, ehtoollinen lahjana ja uhrina Voisi luonnehtia differentioiduksi konsensukseksi Lähestytty merkittävästi käsityksissä vihitystä virasta ja piispanvirasta Suomen ja Ruotsin kontekstista erityisapu jäljellä edelleen ongelmia, jotka koskevat piispanviran ja kirkon apostolisuuden aspekteja, erit. ordinaatiota, auktoriteettia ja paavin virkaa universaalin kirkon palvelijana myös näissä tapahtunut lähentymistä Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Luku 5: 5.5 Ehdotukset Kirkon luonnetta, ehtoollista ja messun viettämisen tapoja koskevan konsensuksen perusteella ehdotetaan, että katolinen kirkko voisi Suomessa ja Ruotsissa soveltaa laajemmin poikkeussääntöjä luterilaisten osallistumisesta katoliselle ehtoolliselle Esitetään toive, ”että lähentymisemme toimisi panoksena sen tarkemmaksi arvioimiseksi, missä määrin erityistä historiallista ja teologista perinnettä vaalineet luterilaiset kirkkomme Suomessa ja Ruotsissa [ovat] katolisesta näkökulmasta säilyttäneet eukaristisen mysteerin.” toiveena laajempi kirkollinen yhteys tulevaisuudessa Nostetaan esille sisarkirkko-käsite. ”[K]irkkojemme tehtävä on arvioida, mitä mahdollisuuksia raporttimme tarjoaa ja mitä esteitä vielä on jäljellä tiellä näkyvään ykseyteen” Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010

Raportin arviointia Rakentuu kirkon sakramentaalisuuden idean varaan Taustalla suomalainen ja ruotsalainen tulkinta luterilaisuudesta Sakramentit ja virka palvelevat konkreettisten välineiden kautta tapahtuvaa vanhurskauttamista Tietty vastakkainasettelu suhteessa keskieurooppalaiseen luterilaisuuteen Syventää useissa asioissa jo vallitsevaa konsensusta pieniä edistysaskeleita useilla alueilla, ei yhtä suurta läpimurtoa merkittävin panos ehtoollisen ja viran teologia Raportti jätetään kirkoille arvioimista ja keskustelua varten erit. katoliset sidottuja siihen, mitä Vatikaani vastaa ehdotuksiin Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20.5.2010