Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Uusyrityskeskus • Vastuu perustamisneuvonnasta Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian mukaisesti • Vuodessa asiakaskäyntejä yli.
Advertisements

Toimintaympäristö
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
Kotka-Pyhtää Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous ART.
Etuuksia koskevat kannanotot AKKU-johtoryhmän esitysten johdosta •Aikuiskoulutus on tullut myöhään tuen piiriin, ja sen taso on myös alhaisimpia. Ajatuksena.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL:n yhteensovitus (7 §) Kaavoitus ja maapolitiikka Kiinteistönmuodostus,
Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen
Perusopetus- ja lukiokoulutus Paras-uudistuksessa
PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI Kuntatalous Mika Mäkinen.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2010 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Virolahti Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous ART.
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous ART
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Hollola Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), idässä.
Uuden kunnan palvelurakenteen toteuttaminen UusiKunta kunnanhallitusten yhteiskokous Pääsihteeri Jaana Simola.
Kohti Uutta Kuntaa? Jyrki Myllyvirta Päätöstilanne selvitykseen osallistumisesta 6 myönteistä päätöstä valtuustoista (Artjärvi, Hämeenkoski,
Kuntaneuvottelu 2006 Kuhmo Asta Tolonen talousjohtaja LIITE 1 Päivitetty
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Hallitusohjelman teemat, ehdotuksia 1. Johdanto Pirkkala huolehtii alueensa asukkaiden hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Toteutamme kestävän.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
ALAVUS Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Yritysten toimipaikkojen, niiden henkilöstön ja liikevaihdon vuosimuutos maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri 1 (6)
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Tilinpäätös 2004.
Lahden seudun kuntajakoselvitys
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Näkymiä kuntien toimintaympäristön muutoksista vuoteen 2025 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Kotka-Haminan seutu yhdessä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous ART.
PTT Talousnäkymät Pellervon Päivä Pasi Holm Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.
Näkymiä kuntien toimintaympäristön muutoksista vuoteen 2025 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, elokuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2019
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd
Talouden kehitys ja arvio vuoden 2015 kehityksestä
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Koonti Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2015 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2016 (ennakkotiedot)
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2016 (ennakkotiedot)
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Kysely nuorille - alustavia tuloksia Seppo Huldén.
Väestö ja sen muutokset
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Health City vastaa tulevaisuuden haasteisiin
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Uusi sote ja pieni kunta – vaikea yhtälö
Aluetalous ja tulotaso
Koulutustaso ja osaaminen
KESTÄVYYSVAJE.
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet –
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta,
KESTÄVYYSVAJE.
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € (painelaskelman mukaan)
Kotikadut turvallisiksi
Esityksen transkriptio:

Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki

Miksi UusiKunta? Yleinen tausta Suomen ja Lahden seudun ikärakennemuutokseen varautuminen Lahden seudun asema ja painoarvo valtakunnallisessa kehityksessä Isompaa toimijaa edellyttävät tarpeet – palvelut ja kehittämistoimet Yhteistyörakennelmien ongelmat Kilpailutilanne ja muutokset muilla kaupunkiseuduilla Paras-hankkeen kokemukset ja pohjatyön hyödyntäminen Muilla alueilla kehitetyt ratkaisumallit ison kunnan ongelmiin

Miksi uusi kunta? 1.Taustalla kansalliset ja paikalliset haasteet Heikko verotulokehitys ja viimevuosien toteutunut käyttötalouden kustannuskehitys – menopaineet edelleen kasvussa Kansallisella tasolla talouskehitys hetkellisesti hyvä, UusiKunta –kunnissa kehitys ei yhtä nopeaa Kuntasektorin heikko tuottavuuskehitys Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys Moniomisteisen palvelutuotannon ohjauksen haasteet Työikäisen väestön väheneminen, vanhusväestön lisääntyminen

Miksi uusi kunta? 2.Yhteinen palvelutuotanto muutoksen perustana Paikallisesti tehty paljon ennakkoluulotonta kuntayhteistyötä Kuntien yhteistoiminnasta on tullut merkittävä osa kuntien ja niiden asukkaiden arkea Lahden seudulla moni kunnista toteuttaa jopa 2/3 verovaroin rahoitetuista toiminnoistaan yhtä kuntaa suuremmassa yhteisössä. Kielteisenä piirteenä asiassa on ollut hajanainen organisointipohja ja monimutkainen sopimusjärjestelmä. seutuyhteistyön lisääminen ilman uudenlaista kuntarakennetarkastelua ei tuo kehittämiseen enää merkittävää lisäarvoa.

Miksi uusi kunta? 3. Kuntatalouden haasteet kasvavat bkt per asukas v 2005 oli 81,3% maan keskiarvosta. kymmenellä 12:sta kunnasta veroprosentti on vähintään 19 % (maan keskiarvo 18,55%). UusiKunta -kunnista 4:llä 7:stä on negatiivinen vuosikate. Päijät-Hämeen valtiolle veroina ja verotulontasauksina maksama summa oli vuonna 2004 n. 162 miljoonaa euroa enemmän, kuin mikä ovat valtion tuloutus maakunnalle. (v 2002 epäsuhta oli 240 Meur) maakunnan eläköityminen on maan toiseksi korkeinta alue kärsii pitkään korkeana jatkunut rakenteellisesta työttömyydestä.

Miksi uusi kunta? 4. Väestörakenne muutoksessa Suuret ikäluokat näkyvät UusiKunta –alueen kuntien väestörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävän hyvin. Työikäisen väestön eli –vuotiaiden osuus tulee kääntymään voimakkaaseen laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ikärakenteen muuttuminen koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa kuntasektorin henkilöstö siirtyy eläkkeelle kolmanneksi nopeimmassa tahdissa maassamme nuorisoikäluokka ei riitä nykyisellään korvaamaan työelämästä poistuvia työmarkkinoilla.

Hollola Kärkölä Hämeenkoski Hartola Padasjoki Nastola Lahti