Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Hiekka lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin vesi.
Suuri varaava takka lämpenee hitaasti, mutta säilyttää lämpönsä kauan. Lämmitettäessä tiilimuuriin varastoituu paljon energiaa.
Saunan kiukaaseen valitaan kiviä, jotka varastoivat hyvin lämpöä. Tällä energialla höyrystetään kiukaalle heitetty vesi.
Mitä isompi lämmitettävän kappaleen massa on, sitä enemmän se varastoi lämpöä.(m) Eri aineet varastoivat lämpöä eri tavoin. Aineen lämmönvaras-tointi kykyä kuvaa aineen ominais-lämpökapasiteetti. (c, taulukosta) Lämmön määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon aineen lämpötila muuttuu. (∆t) E = c · m · ∆t
Jos aineella on pieni ominaislämpökapasiteetti, se lämpenee ja jäähtyy helposti. Joidenkin aineiden ominaislämpökapasiteettejä: kulta: 0,13 kJ/(kg·°C) hopea: 0,24 kJ/(kg·°C) ilma: 1,01 kJ/(kg·°C) kupari: 0,39 kJ/(kg·°C) rauta: 0,45 kJ/(kg·°C) vesi: 4,19 kJ/(kg·°C) Näistä lämpenee helpoiten ( vähimmällä energialla) kulta. Veden lämmittämiseen tarvitaan eniten energiaa. Kultakilon lämpötilan nostaminen yhdellä asteellä vaatii 0,13 kJ energiaa, vesikilon lämpötilan nostaminen yhdellä asteella vaatii 4,2 kJ energiaa.