Maahanmuuttajat, ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ja rekrytointi: Case Helsingin kaupunki VTT Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja Maahanmuutto-osasto

Maahanmuutto-osaston tehtävät Kaupungin maahanmuuttopolitiikan linjaaminen, kehittäminen ja toimeenpanon seuranta jakaantuu kahteen ydinalueeseen 1. Maahanmuuttajapalveluiden ohjaus, kehittäminen ja linjaaminen 2. Työvoiman ulkomaisen rekrytoinnin ja sitä tukevien palveluiden ohjaus, kehittäminen ja linjaaminen

Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Suurimmat vieraskielisten ryhmät 1996 ja 2006 Tilastoyhteenvetoa - tulomuutto  Pk-seudulle muutti ulkomaan kansalaista, joista muista kunnista.  Helsinkiin 2007 muutti 6 868, joista muualta Suomesta  Viime vuosina lähes 10 % vuosittainen nousu, viime vuosi ennätyksellinen  Tämä vuosi ennakkotietojen mukaan menossa ohi viime vuoden tulomuuttolukujen  Nousu erityisesti työperusteisesta maahanmuutosta ja opiskelijoista

Tilastoyhteenvetoa - väestöfaktat  Helsingin koko väestön työllisyysaste 75 %, muunkielisen 51% (uusin tieto 2006)  Helsingin koko väestön työttömyysaste 6 %, ulkomaan kansalaisten 14 % ja muunkielisten 20% (4/2008)  Pk-seudulla puolet maan ulkomaan kansalaisista, ulkomaalaissyntyisistä ja vieraskielisistä  väestönkasvusta 75% vieraskielisistä  Vuonna 2025 joka neljäs pk-seutulainen muunkielinen  Pk-seudun todellisuus irtaantuu muusta Suomesta  Valtion etu ei välttämättä pk-seudun etu

Ulkomailla syntyneiden osuus helsinkiläisistä

Maahanmuuttajataustainen väestö Helsingissä

Kantaväestön ja muunkielisen väestön ikärakenne pk-seudulla Kantaväestö = suomen- ja ruotsinkielinen väestö ”

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ja kuntatyönantajan kohtaaminen - yhteinen tavoite

Kuntatyönantajan näkökulma: Case Helsingin kaupunki  Kaupungilla työnantajarooli ja palvelujen tuottajan rooli  Julkisen sektorin ongelma: pahin työvoimapula säännellyimmissä ammateissa: lääkärit, sosiaalityöntekijät, aineen- ja erityisopettajat, sairaanhoitajat...  Suoraan ulkomailta rekrytointi näissä ammateissa ongelmallista  Suomessa tutkinnon suorittaneet keskeinen resurssi kunnille! ...mutta vaatii lisää kielitaitoa ja työelämälähtöisyyttä tutkintorakenteeseen  Muualla tutkinnon suorittaneiden täydentävä koulutus keskeistä – mutta pitkä tie!  Korkeakoulututkinnon täydentäminen oppisopimuksella?  Kotimaisen tutkintotuotannon protektionismi suuri haaste

Julkinen työnantaja – muodollisia haasteita  Muodollisen pätevyyden ja kielitaidon vaatimukset sääntelevät julkisella sektorin rekrytointia  Lakisääteiset kielitaitovaatimukset eivät täsmällisiä - mitä tarkoittaa ”riittävä kielitaito”?  Vaihtoehdot: Sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin tai palvelutarjonnan määrästä ja laadusta tinkiminen  Ratkaisut lähtevät organisaation sisältä: Kuinka uudelleenorganisoida työtä sopeutuen moninaistuvaan ympäristöön?  Myös potentiaalisiin työtekijöihin satsaaminen: Harjoittelun, kesätöiden ja muun työkokemuksen kartuttamisen mahdollistaminen  Kaupunkityönantajan ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen keskeistä kohtaantoa parannettaessa

Mikä vetää, sitouttaa tai työntää pois korkeakoulutettuja maahanmuuttajia?