Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!

Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Puulajit Kirjassa kappale 2..
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Kasvatustyön suunnittelu ja toteutus (ryhmissä)
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Sademetsä.
mieluummin useampikin?
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
Kappale 7.
0rava - Sciurus vulgaris
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tyypillistä kasveille:
Elimistömme suurin sisäelin
Akvaarion perustaminen
Fotosynteesi.
Kappale 2.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Suomalaiset ravintosuositukset
Kasvillisuusalueet.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Kasvien energiatalous kasvi sitoo valoenergiaa fotosynteesissä kasvi tarvitsee energiaa esim:  aineiden siirtämisessä soluista/kasvinosista toisiin 
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
12. Ilmakehä, Maan suojamuuri
Kehon energiantuotto.
2. Solun hienorakenne.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Solu ottaa ja poistaa aineita
Tehokkuutta herukan tuotantoon Raija Kumpula
8 Lämpölaajeneminen.
Eläimen aineenvaihdunta
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Eliöt rakentuvat soluista
Solun toiminta II Solun toiminta.
9 lk Maa- ja metsätalouden kurssisuunnitelma syksy 2015 ja kevät 2016
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Ruoasta saatavat ravintoaineet
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
KASVIEN RAVINNETALOUS
Miten lihas tuottaa energiaa?
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Kemia luonnossa Maiju, Kasperi, Mika.
Yhteyttäminen.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Solun toiminta II Solun toiminta.
Solun toiminta II Solun toiminta.
II Ekologia.
Puutarhurille teollisesti merkittävä raaka-aine