Kf240 Yhteiskuntafilosofia (3-5 op), kevät Alustava ohjelma: 1. Yhteiskunnan normatiivinen perusta: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo 12.3 Yhteiskuntafilosofian ala, tehtävät ja keskeiset käsitteet.Rawlsin teoria oikeudenmukaisuudesta 13.3 Rawlsin poliittinen liberalismi. Teksti: John Rawls: "Justice as Fairness: Political not Metaphysical" (1985) 19.3 Rawlsin poliittinen liberalismi jatkuu. Walzer tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tekstit: John Rawls: "Justice as Fairness: Political not Metaphysical" (1985) ja Michael Walzer: "Complex equality" kirjasta Spheres of Justice (1983) 20.3 Oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia. Tekstit: Iris Marion Young: "Displacing the Distributive Paradigm" (osa) ja "Five Faces of Oppression" kirjasta Justice and the Politics of Difference (1990) ja Emmanuel Renault: "Struggles of Justice" (s ) kirjasta Balibar, Mezzadra, Samaddar (toim) The Borders of Justice (2012) 2. Ihmisoikeudet ja kulttuurin merkitys Ihmisoikeudet ja multikulturalismi. Teksti: Will Kymlicka: "The New Debate over Minority Rights" kirjasta Politics in the Vernacular: Nationalism, Multiculturalism and Citizenship (2001). to 28.3 ensimmäisen tehtävän palautus.Tehtävä 1: Oikeudenmukaisuus, myös ihmisoikeuksien ja kulttuurin näkökulmista (luentojen ja tekstien perusteella) viikko 14, pääsisäislomaa, ei luentoja 3. Politiikan käsite ja kysymys hyvästä yhteiskuntajärjestyksestä 9.4 Yhteiskuntajärjestys filosofisena ongelmana. Käsitteet politiikka, poliittinen ja poliittinen yhteisö Liberalismi, republikanismi, demokratia. Tekstit: Ross Harrison "Self-Rule" (1993), Jürgen Habermas "Three Normative Models of Democracy" (1994) Nykyinen demokratia- ja politiikka-keskustelu. Tekstit: Seyla Benhabib: "Deliberative Rationality and Models of Democratic Legitimacy" (1994) ja Jacques Rancière "Democracy, republic, representation" (2006) Valta ja vallan kritiikkiä. Kriittinen teoria ma 29.4 toisen tehtävän palautus (tarkennetaan myöhemmin)

Yhteiskuntafilosofian tehtävä(t): yhteiskuntafilosofisten käsitteiden ja käsitysten kriittinen tarkastelu - ovat jo keskeisiä (=> osittaisen empiirisen taustan) - pitää olla perustavanlaatuisia tutkia yhteiskunnan perusteita/normatiivisia perusteita Mitä varten? luoda normatiivisen perustan (moraalisesti) oikeutetulle yhteiskuntajärjestykselle oikeutettua yhteiskuntakritiikkiä normatiivinen työkalu kriittinen työkalu syventää ymmärryksemme yhteiskunnasta ymmärrystä lisäävä työkalu

Yhteiskuntafilosofian ala yhteiskunta vs. yhteisö, yhdyskunta society, samhälle poliittinen järjestys - kuten valtio, kunta, liittovaltio, unioni (EU) political order sisällölliset määritteet? - mitä on? yhtenäisyyskriteerit? - mikä yhdistää ja erottaa - sosiaalinen yhteisö (ihmissuhteita on!) - yhdistäviä käytäntöjä (kulttuuri), instituutioita ym. - ei välttämättä poliittisesti järjestäytynyt - poliittisesti järjestäytynyt sosiaalinen yhteisö ?

jatkuu poliittinen järjestys - kuten valtio, kunta, liittovaltio, unioni (EU) political order - poliittisesti järjestäytynyt sosiaalinen yhteisö poliittisuus? - mitä tekee järjestyksen poliittiseksi? - tarkoittaako poliittisuus aina ensisijaisesti järjestystä? vastaus 1: liittyy vallankäyttöön (poliittinen auktoriteetti) - valta kohdistuu yhteiskunnan jäseniin vastaus 2: vain jotkut yhteiskunnat ovat poliittisia (kreikk. politeia) - poliittisella yhteiskunnalla valta kuuluu jollain tavalla yhteisöön - vs. yksinvaltius, ulkoisesti määritelty ’valmis’ hierarkia (esim. uskonnollinen), totalitaarinen yhteiskunta vastaus 1: yhdessäolo joka luo/säätää oma lakinsa, yhteistyön säännöt - tausta: määritelmä poliittisesta yhteisöstä, ketkä kuuluu joukkoon vastaus 2: konflikti tai erimielisyys yhteisten asioiden hoidosta, järjestyksestä tai vastakkaiset intressit eri ryhmien välillä -> samanmielisyys ei poliittista? vastaus 3: poliittisuus-käsitteen kehämäinen poliittisuus - kysymys poliittisuuden määritelmästä on usein poliittisesti latautunut kysymys

Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan tasot yhteiskuntajärjestyksen normatiivinen tai moraalinen perusta - mihin arvoihin yhteiskunnan tulisi perustua yhteiskuntajärjestyksen periaatteet + toimivan järjestelmän vaatimukset - päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä - toiminnan (ulkoiset) ehdot poliittiset linjaukset, päätöksenteko - politiikka ≈ vapaa toiminta (periaatteiden tulkitseminen ja muokkaaminen) - mitä halutaan/päätetään toteuttaa ja miten yleiset moraaliperiaatteet - myös yksilöelämän (periaatteiden ja toiminnan suhteet)

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja poliittinen liberalismi John Rawls ( ) A Theory of Justice, 1971, (1999) Political Liberalism,1993. The Law of Peoples, 1999 (1993). Justice as Fairness: A Restatement, 2001 (n. 1989) Lectures on the History of Political Philosophy, 2007

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian periaatteet: 1.Each person has an equal claim to a fully adequate scheme of equal basic rights and liberties, which scheme is compatible with the same scheme for all; and in this scheme the equal political liberties, and only those liberties, are to be guaranteed their fair value (tasa-arvoinen vapaus) 2.Social and economic inequalities are to satisfy two conditions: - first, they are to be attached to offices and positions open to all under conditions of fair equality of opportunity (mahdollisuuksien tasa-arvo) - and second, they are to be to the greatest benefit of the least advantaged members of society (the difference principle, eroperiaate). periaatteiden hierarkkinen (leksikaalinen) järjestys: - kaikkien perusvapaudet ovat ensisijaisia - 1. periaate ensisijainen (Political Liberalism, s. 5-6)

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian periaatteet, Theory of Justice-versio: ”First: each person is to have an equal right to the most extensive scheme of equal basic liberties compatible with a similar scheme of liberties for others. Second: social and economic inequalities are to be arranged so that they are both (a) reasonably expected to be to everyone’s advantage, and (b) attached to positions and offices open to all.” ”it should be observed that these principles are a special case of a more general conception of justice that can be expressed as follows. All social values—liberty and opportunity, income and wealth, and the social bases of self-respect—are to be distributed equally unless an unequal distribution of any, or all, of these values is to everyone’s advantage.” (A Theory of Justice, s )

Rawlsin teoria kutsutaan usein egalitaristiseksi (egalitarian liberalism) - vapaus ja tasa-arvo yhtä perustavanlaatuisia arvoja ”equal basic rights and liberties” miten egalitaristinen? - egalitarismi: tasa-arvo perusarvona ja/tai tasa-arvon edistäminen päämääränä - ongelma: miten tasa-arvo määritellään? kaikille yhtä paljon kaikesta - vaikka pakosta => totalitarismin siemen? väite 1: tasa-arvon arvo ja sisältö riippuu sen suhteesta toisiin arvoihin, erityisesti vapauteen - vrt. Rawls - Etienne Balibar: tasa-arvovapaus, equaliberty, equaliberté tasa-arvoinen vapaus

väite 2: oikeudenmukaisuus, vapaus ja tasa-arvo muodostavat kokonaisuuden - ainakin Rawls on tätä mieltä - monet muutkin (moderni länsimainen kulttuuri?) väite 3: täydellinen (pakotettu) tasa-arvo ei ole oikeudenmukainen - sotii mm. vapauden periaatetta vastaan - ei ota huomioon ihmisten erilaisuutta (pluralismin vastainen) Hannah Arendt: ”Plurality is the condition of human action because we are all the same, that is, human, in such a way that nobody is ever the same as anyone else who ever lives, lives, or will live … Human plurality … has the twofold character of equality and distinction” (The Human Condition s. 8 ja 175) => väite 4: tietty epätasa-arvoisuus on oikeudenmukainen - pitää olla yhteensopiva mm. vapauden ja moninaisuuden kanssa - ainakin liberalistisen (Rawls) käsityksen mukaan oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, epätasa-arvo

=> väite 4: tietty epätasa-arvoisuus on oikeudenmukainen => myös egalitaristi täytyy puolustaa epätasa-arvoisuutta? - muita arvoja? - libertarismi (klassinen liberalismi): vapaus tärkeämpi arvo - kommunitarismi: yhteisöllisyyden säilyttäminen (oma vs. vieras kulttuuri) - taloudellinen kasvu - tuleva ihanneyhteiskunta Minkälainen epätasa-arvoisuus on oikeutettu? - helppoja (?) tapauksia: - erilaisuus - itse valitun elämäntyylin seuraukset - ansion mukainen epätasa-arvoisuus - vaikeampia tapauksia: - lähtökohtien erilaisuus (taloudelliset lähtökohdat, henkilökohtaiset kyvyt ym.) - jäsenyys - onni, sattuma - räikeät tuloerot jatkuu: