Narratiiviset menetelmät Kvalitatiivisten menetelmien työpaja Luento 9.12.2014 Sirkku Varjonen

"To live is to give meaning to one's life: indeed, the process of such meaning construction may be viewed as the very center of human life. - - It is through our stories that we create ourselves as part of our world.” Brockmeier & Harré 2001

Narratiivinen tutkimus Monitieteinen laadullisen tutkimuksen suuntaus, jonka piirissä tarina nähdään jollain lailla keskeisenä ajattelun ja elämän jäsentämisen muotona. Ei siis mikään tietty metodologia

Spector-Mersel (2010, 211) narratiivisen tutkimuksen / paradigman ontologiasta: Narratiivit olemassaolomme keskiössä: ”The narrative understanding emphasizes the central place of stories in our existence.” esim.: Saavutamme jatkuvuuden tunteen ja identiteettimme narratiivien kautta. Kansakunnat ja uskonnot muovaavat yhteisen identiteettinsä narratiivien kautta. ESIMERKKEJÄ?

HS 7.12.2014 Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreckia koskevassa jutussaan: ”Hänen mielestään Suomi osaa markkinoinnin ja tarinankerronnan, onhan koko maa perustettu tarinoille. Siinä missä Yhdysvaltain perustajaisät, Founding Fathers, olivat nuoria kiihkeitä poliitikkoja ja filosofeja, Suomen perustajaisät olivat taiteilijoita. He maalasivat, runoilivat, kirjailivat, sävelsivät ja ikuistivat rakennuksiin Suomen tarinan. ’Kun suomalaiset väittävät, etteivät he osaa markkinointia, se ei pidä paikkaansa. Markkinointi on tarinankerrontaa eikä mitään muuta. Suomalaiset ovat mahtavia tarinankertojia, mutta jossain vaiheessa maan perustamista seuranneina vuosikymmeninä onnistuitte vakuuttamaan itsenne siitä, ettette olisikaan.’”

Narratiivinen tutkimus Epistemologisia lähtökohtia (eli narratiivisen tutkimuksen käsitys ihmisen suhteesta todellisuuden olemukseen ja siitä mitä ja miten on mahdollista tietää): Muovaamme ja tulkitsemme todellisuutta narratiivien avulla: ”Ihminen sekä kertoo elämästään että elää elämänsä tarinoiden kautta” (Valkonen 2002, 11) Narratiivit ovat kontekstuaalisia. (Spector-Mersel 2010, 212)

Narratiivin määritelmiä Tarina, jolla on alku, keskikohta ja loppu (esim. Chatman, 178; Elliott, 2005; Aristotelen määritelmä hyvästä tragediasta) Ajallinen jatkumo, jossa on vähintään kaksi aikaan sidottua elementtiä (esim. tila – muutos - tila) (Prince 1973. Ref. Rimmon-Kenan 1991, 28. Ref. Sintonen 1999, 154) Selonteko yhteenliittyvistä tapahtumista, jotka kerronta paljastaa (Murphy-Lejeune 2002, 43) Somebody telling somebody else on some occasion and for some purpose(s) that something happened (Phelan 2005, 18)

Narratiivin määritelmiä I understand narratives to be constructed throught many things, including acts of consumption, for example, which can be made symbolically to tell stories about tastes, relationships (whether real or desired) or social standing (Seale 2000, 37) Ref. Hyvärinen, M. 2008 (ks. Hyvärisen kotisivut)

Narratiivin määritelmiä Narrative is first and foremost a prodigious variety of genres (Barthes 1966/1977) No definition will fit all narratives and the desire for a conceptual consensus may be rather counter-productive (Hyvärinen 2008) Yet, most researchers would agree that narratives are temporal, meaningful and social. (Elliott, 2005)

Narratiivinen käänne 1980 –luvulla (Toinen käänne nyt menossa?) elämäkertatutkimuksessa analyysissa alettiin kysyä, missä määrin kertomukset ovat jäsentyneet tarinallisen muodon kautta kieli tutkimuksen kohteeksi sosiaalitieteissä Monitieteisyys Narratiivinen käänne merkitsi uutta tapaa lähestyä jo ennestään käytössä ollutta tutkimusaineistoa elämäntarinoiden näkeminen koetun kuvauksina ja/tai konstruointeina sen sijaan, että niitä pidetään dokumentteina eletystä elämästä kertomuksen käsitteen laajentumista: ei enää menneiden tapahtumien kuvaajina vaan keinoina tiedostaa, ymmärtää, jäsentää ja rakentaa maailmaa ja sosiaalista identiteettiä Ks. Myös Spector-Marsel 2010, 207

Narratiivinen käänne Neljä eri liikettä (movement) muokkasivat “narratiivista käännettä” (narrative turn). 1. positivismin kritiikki, 2. muistelmaboomi, 3. identiteettiliikkeet, naisten, etnisten vähemmistöjen ja seksuualivähemmistöjen emansipaaatioyritykset, 4. terapiakulttuurin kukoistus. Kristin Langellier (2001, 699)

Narratiivinen näkökulma sosiaalitieteissä Kiinnostuksen kohteena ihmisen toiminnan tarinallinen luonne Identiteetit rakentuvat (ainakin jossain määrin) narratiivien kautta Kulttuuri muokkaa tarinoita Ihmiset kertovat erilaisia tarinoita eri konteksteissa Ihmisillä on vaihtelevassa määrin toimijuutta ja vapautta konstruoida kertomansa tarina Tarina muutosvoimana

”People are shaped, enabled, and constrained not only by material conditions but also by a large yet ultimately limited repertoire of available social and cultural narrative resources” (Sparkes & Smith 2008)

”With life stories we can construct our own and other people’s lives, justify past, present and future, formulate explanations, and place own behavior in a socially shared framework.” (Sparkes & Smith 2008)

Aineistonkeruutapoja Haastattelut (esim. narratiivinen haastattelu, episodinen haastattelu) Kirjalliset elämäntarinat Arkistodokumentit, media-aineisto Muu luonnollisesti esiintyvä aineisto, esim. keskustelut (small stories, De Fina & Georgakopoulou 2008) Fokusryhmät

Narratiivien analysoiminen Ei standarditapaa analysoida (”state of near anarchy” Mishler 1995) Polkinghorne: - Narratiivien analyysi: esim. tarinoiden teemoittelu, luokittelu, tyypittely - Narratiivinen analyysi: uuden narratiivin tuottaminen analyysin tuloksena

Narratiivien analysoiminen Elliott (2005), ref. Mishler (1995): Sisältö (mitä tapahtui ja miksi?) Rakenne (juonirakenne, tarinan muoto, genre) Performanssi (performance) (tuotanto- ja kulutuskonteksti)

Sisällön analysoiminen Menneiden tapahtuminen kuvailu Realistinen lukutapa – tietoa ihmisten elämäntavasta. Esim. Bertaux & Bertaux-Wiame (1981) leipurien ammatin tutkiminen Ranskassa Tapahtumien merkityksen selvittäminen informanttien kannalta = evaluaatio (Labov&Waletzky. Ref. Elliott 2005, 38)

Rakenteen analysoiminen Myyttiset juonityypit (esim. Frye 1957): Tragedia – päähenkilön pyrkimykset kariutuvat Romanssi – sankarillinen päähenkilö voittaa uhkaavan vaaran Komedia – yksilön ja yhteisön ristiriita ratkeaa onnellisesti Satiiri – vallitsevat arvojäsennykset kääntyvät päälaelleen

Rakenne Progressiiviset ja regressiiviset tarinat: juonen kehittyminen aikajanalla Edistys, menestyminen, saavutukset Rappeutuminen, heikkeneminen (Gergen & Gergen 1983; Lieblich et al. 1998)

Rakenne: Labov & Waletzky 1967 Abstrakti (Abstract) tiivistää kertomuksen aiheen Orientaatio (Orientation) esittelee paikan, ajan, tilanteen ja henkilöt Komplikaatio kertoo jonkin käänteen, ristiriidan (Complicating action) Resoluutio, ratkaisu kertoo tapahtumien lopputuloksen (Resolution) Arviointi (Evaluation) ilmaisee kertomuksen merkityksen Kooda (Coda) palauttaa perspektiivin nykyhetkeen

Harjoitus

Narratiivien analysointi niiden sosiaalisessa kontekstissa Narratiivien performatiivinen tai sosiaalinen ulottuvuus: Huomio kiinnittyy tarinankerrontaan sosiaalisena toimintana: kuinka ihmiset kertovat tarinoita sosiaalisissa tilanteissa 2. Narratiivit sosiaalisesti neuvotellussa maailmassa: tarinoiden funktiot ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa.