Holokausti Mikael Pennanen 2B

Perustietoa Nykykielessä holokausti on vakiintunut tarkoittamaan natsien suorittamaa kansanmurhaa, mutta hepreaksi se tarkoittaa kokonaan polttamista. Holokausti sijoittuu 1930-luvun lopulle ja 1940-luvun alkuun, tapahtuma on Hitlerin antisemitismin (juutalaisvastaisuus) huipentuma. Holokaustin uhreja olivat etnisten, uskonnollisten ja vähemmistöryhmien edustajat, uhrien määräksi on arvioitu 11-17 miljoonaa ihmistä. Juutalaisia kuoli holokaustin aikana 5-7 miljoonaa. Pääasiallisesti holokaustin eniten vainottuja olivat juutalaiset, jotka haluttiin hävittää kokonaan.

Miten holokausti pääsi toteutumaan? Kun Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi, natsit rupesivat saman tien laajentamaan valtaansa ja saivatkin nopeasti hallitsevan aseman. Natsipuolue pystyi ainoana sallittuna puolueena säätämään lakeja ilman presidentin tai parlamentin suostumusta, tämän ansiosta natsien vallankaappaus oli täydellinen, eikä heitä enää juurikaan voitu pysäyttää. 1935 Saksassa säädettiin lakeja, jotka lopettivat juutalaisten tasa-arvoisuuden ja määrittelivät heidät rotuopillisin termein. Kristalliyön takia, joka käynnistyi juutalaismiehen tapettua Pariisissa Saksan lähetystövirkailijan, natsit saivat juutalaisvihan aallon käyntiin Saksassa. Kristalliyön jälkeisiä vahinkoja

Juutalaisten reaktiot ja maastamuutto Ennen vainojen alkamista Saksan juutalaiset pitivät pääasiallisesti itseään yhtä saksalaisena kuin kuka tahansa muukin Saksassa asuva. Juutalaiset, kuten eivät monet muutkaan, vielä siihen aikaan tienneet kuinka suuren uhan natsit todellisuudessa muodostivat juutalaisyhteisöille. Kun sorrot alkoivat, juutalaisten oli vaikea ymmärtää niiden syytä. Koska useimmilla ei ollut paikkaa mihin mennä, sekä siihen aikaan juutalaisia koskivat tiukat maahanmuuttosäädökset, vähäinen maastamuutto on ymmärrettävää.

Juutalaisten surmaamisen päätös Aivan tarkkaa ajankohtaa tälle päätökselle ei tiedetä, mutta natsien surmattua suuren määrän juutalaisia Neuvostoliitossa 1941 Hitler ymmärsi, että voisi vihdoin ryhtyä hävittämään juutalaiset täydellisesti. Koska Saksa oli 1940-luvun alkuun mennessä niin täynnä Saksan kansakunnan ihanteen pauloissa, sekä rasismi oli arkipäivää, se vaikutti Saksan sodankäynnin muotoon. Juutalaisten surmaamista alettiin hyväksyä. Tällaisesta ilmapiiristä johtuen, juutalaisten maastamuuton rohkaisu muuttui heidän kuljetuksiksi keskitys- ja tuhoamisleireille.

Keskitys- ja työleirit Natsit rupesivat miltei välittömästi rakennuttamaan keskitys- ja tuhoamisleirejä Hitlerin valtaannousun jälkeen. Samana vuonna saatiin valmiiksi 6 suurta leiriä. Keskitysleirejä käytettiin toisen maailmansodan aikana sotavankien ja juutalaisten tuhoamiseen. Tosin heitä ei heti tapettu, vaan laitettiin tekemään suorittamaan todella raskaita töitä. Työnteon tarkoituksena oli tappaa vangit, mutta heistä haluttiin myös kaikki mahdollinen hyöty irti ennen kuolemista. Tunnetuin keskitys- ja tuhoamisleiri on Auschwitz