Keskiaika n. 400-1500

Maatalous keskiajalla Varhaiskeskiajalla maatalous oli tehotonta: kansainvaellukset, kaksivuoroviljely, kylmä ilmasto, alkeellinen tekniikka 800-l. maatalous alkoi kehittyä: kolmivuoroviljely, kääntöaurat, hevosen käyttö, uusia viljelykasveja idästä, ilmaston lämpeneminen

Kääntöauran ojakseen voitiin lisätä nurmea viiltävä veitsi ja jalasmainen talla eli lesti vakauttamaan työvälineen kulkua.

Feodalismi Kansainvaellusten jälkeen vahvat valtiot katosivat Euroopasta: vallitsevaksi talous –ja elinmuodoksi tuli feodalismi Feodalismi = läänityslaitos Kuningas luovutti maata vasallille maanpuolustusta (ritarit) vastaan, nämä taas vuokrasivat maata alavasalleille Monet talonpojat elivät maaorjuudessa lääninherrojen mailla, he viljelivät maata isännille ja saivat tarvittaessa suojaa linnoista

Läänitys

Feodalismin seurauksia Kuninkaiden valta oli heikko, he olivat riippuvaisia aatelisista Euroopassa ei ollut yhtenäisiä valtioita varhaiskeskiajalla, vain pirstaleisia läänityksiä Syntyi sääty-yhteiskunta: aateliset, papisto, talonpojat (myöhemmin porvaristo) Katolinen kirkko nousi kuninkaita vahvemmaksi

Feodalismista kansallisvaltioihin Hallitsijat takasivat porvaristolle vakaat olot ja yksinoikeuden kaupankäynnille ja saivat samalla verotulot heiltä Kuninkaat pystyivät palkkaamaan itselleen vahvan armeijan ja hallinnon ja riippuvuus aateliston ritareista väheni Myös löytöretket 1400-luvun lopulta lähtien lisäsivät kuninkaiden vaurautta

Myöhäiskeskiajan kauppa Keskiajan lopulla kansainvälinen kaupankäynti lisääntyi mm. Aasiaan Keskeisille kauppapaikoille syntyi kaupunkeja (Pohjois-Italia, Pohjanmeren, Itämeren alue) Kaupan ja käsityön yksinoikeus tuli kaupunkien porvaristolle 1340-luvulla musta surma levisi kaupan myötä Aasiasta  1/3 eurooppalaisista kuoli Kaupankäynnin kasvu kehitti tekniikkaa ja tuotantoa (vaikutteet muista maista): mm. tuulimyllyt, valuraudan valmistus, tykit..

Tallinna (keskiaikainen Hansakaupunki)

Mustan surman leviäminen

Skotlantilainen ”Mons meg” 1400-luvulta

Ritarin haarniska 1400-luvun lopulta

Arkkitehtuuri oli kehittynyttä keskiajalla: Notre Dame Pariisissa (goottilainen tyyli)

Sääty-yhteiskunta

Kauppa ja kaupungit Keskiajan kaupankäynti ja kaupungit alkoivat kasvaa 1000-luvulla Maatalouden kasvu ja maaseudun liikaväestö kasvattivat kaupunkeja Myös rahan käyttöönotto (mm. Firenzen floriini) ja kaupunkien vapaa asema mahdollistivat kaupan kasvun Myöhäiskeskiajan tärkeitä kauppareittejä Välimeri, Pohjanmeri ja Itämeri (Hansaliitto) Tärkeitä kaupunkeja Pohjois-Italian Milano, Venetsia, Firenze, Genova, pohjoisessa mm. Pariisi, Brügge, Lyypekki, Lontoo

Ryhmätyö: laadi PowerPoint-esitys aiheesta Ritarit Aatelisto ja aatelisarvot Ristiretket Viikingit Inkvisitio Noitavainot Keskiajan linnat Keskiajan keksinnöt ja tiede Feodalismi Hansaliitto

Ryhmätyö: Keskiajan kauppa ja kaupungit 1. Miksi kaupankäynti oli vähäistä varhaiskeskiajalla? Miksi kauppa alkoi elpyä n. 1000-luvulla? s. 69 2. Miten luontaistaloudesta siirryttiin rahatalouteen? s. 70 3. Miksi kaupungeista tuli itsenäisiä suhteessa lääninherroihin? s. 70 4. Mitkä olivat tärkeimpiä kauppareittejä ja kaupunkeja keskiajalla? s. 70-71 5. Mitkä olivat tärkeimpiä kauppatuotteita? s. 71 6. Mille alueille syntyivät suurimmat kaupungit? s. 71 7. Millaista oli elämä kaupungeissa? s. 72-73 8. Millainen oli tyypillinen kaupungin keskusta? s. 73 9. Piirrä keskiaikainen kaupunki.