Euroopan unionin politiikan ulottuvuuksia: Pohjoinen ulottuvuus Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ETPP: EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Maatalous- ja aluepolitiikka

Pohjoinen ulottuvuus: Tarkoittaa arktisen alueen, Itämeren ja Pohjolan merkityksen korostamista Euroopan politiikassa sekä EU:n suhteissa naapurimaihin Mahdollisuus avautui Gorbatsovin ajalla 1980 – luvulla. (puhe v Murmanskissa) Suomalaiset alkoivat korostaa 90-luvun alkupuolella Pohjoismaisen yhteistyön laajentamista Venäjän ja Baltian puolelle. Lapin yliopisto aktiivinen => Arktisen alueen merkitystä Euroopalle korostettiin Pääministeri Lipponen teki aloitteen EU komissiolle 1996, ja 1997 pidettiin linjapuhe EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta

Pohjoinen ulottuvuus käytännössä: Jatkuvuus on ollut epävarmaa, ei omaa budjettia. Välillä innostus on hiipunut Pohjoisen ulottuvuuden uusi tuleminen => alkaen uutta ryhtiä Rahoitusta tulee ENPI:n (Euroopan naapuruus ja kumppanuus instrumentti) kautta. Tällä rahaa yhteensä 15 miljardia, josta P.U. saa osan (paljonko?)

Pohjoisen Ulottuvuuden osa-alueet 1) Talous 2) Vapaus ja turvallisuus (esim rikosten torjunta) 3) Kriisinhallinta yms. Ulkoinen turvallisuus 4) Koulutus, tutkimus & kulttuuri + Ympäristö + Sosiaali- ja terveysasiat Näistä tähän mennessä lähinnä ympäristöyhteistyö on edistynyt (esim. Pietarin jätevedenpuhdistus ja ydinturvallisuusasiat)

Osallistujat: Eu periaatteessa koko homman takana Käytännössä: Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Venäjä, Baltia. USA ja Kanada tarkkailijoina mukana Yhtenä ongelmana motivoituminen, Venäjä on kokenut itsensä alempiarvoiseksi yhteistyössä

EU:n Yhteinen Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Kehitystä nopeutettu 1990 – luvulla, osittain Jugoslavian kriisien seurauksena: WEU, eli EU:n oma sotilasliitto toistaiseksi haudattu YUTP:n yleiset suuntaviivat luodaan huippukokouksissa, jossa päätetään mm. yhteisistä strategioista ja kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteista. Varsinaiset YUTP- päätökset tehdään yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvostossa. Neuvosto päättää YUTP-asioista pääsääntöisesti yksimielisesti mutta toimeenpanosta voidaan päättää myös määrä-enemmistöllä

Valmistelu ja aloitteet: Neuvoston YUTP-päätöksentekoa valmistellaan pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), poliittisten ja turvallisuusasian komiteassa (COPS) ja neuvoston työryhmissä. ETPP- päätöksenteossa neuvostoa avustavat sotilasrakenteet (sotilaskomitea ja sotilasesikunta) toimivat COPSin ohjauksessa. YUTP:tä koskevia aloitteita voivat tehdä sekä EU:n jäsenvaltiot että Euroopan komissio. Lisäksi korkea edustaja, eli ”ulkoministeri” Catherine Ashton

Kriisinhallinta: luvulla haluttu lisätä EU:n valmiutta toimia kansainvälisillä konfliktialueilla 2000-luvun alussa käyty monta neuvottelukierrosta, joissa jäsenmaat ovat listanneet valmiuksiaan osallistua operaatioihin. Tavoitteena saada sotilasta kokoon sekä pienempiä, erittäin suuressa valmiudessa olevia 1500 sotilaan taisteluosastoja. Kaluston ja logistiikan järjestäminen on osoittautunut vaikeaksi!

Mihin varaudutaan? 1) Taistelevien osapuolten erottaminen 2) Vakauttaminen ja yhteiskunnan jälleenrakentaminen 3) Konfliktinesto 4) Evakuointioperaatiot 5) Humanitaarisen työn sotilaallinen avustaminen ja turvaaminen Lisäksi puhtaasti siviili-pohjainen avustaminen, tukeminen ja jälleenrakentaminen

Maatalous- ja aluepolitiikka: N. 70 – 80 % budjetista Alun perin maatalouspolitiikka (CAP, Common Agricultural Policy) syntyi tukemaan Länsi-Euroopan maiden maaseudun ja maatalouden kehitystä. Erityisesti vientituet => Maailmanmarkkinat Maatalouspolitiikka kestokiistan aihe, tuet johtaneet ylituotanto-ongelmiin Kritisoitu myös kehitysmaiden sulkemisesta Euroopan markkinoiden ulkopuolelle Uusin idea maataloustuki, joka ei ole sidottu tuotantoon

Aluepolitiikka: Agenda: -Maataloustuotannon uudistus (tuet ei enää sidottu tuotantoon) Rahastot: - Aluetuet, rakennerahastot, koheesiotuki  Taantuvien alueiden, talouden rakennemuutoksesta kärsivien, globalisaation aiheuttamien ongelmien kanssa kamppailevien alueiden tuki * 347 miljardia euroa v aikana