Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus

Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten juhlapyhien kalenteria.

Taustaa: Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja viettivät sapattia sekä juutalaisia juhlia Kokoontumisiin otettiin mallia juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta Juutalaisen temppelin uhrikäytäntö jäi pois kristityiltä

Vanhaa ja uutta kokoontumisissa Juutalaista sapattia vietetään lauantaina Synagogasta omaksuttiin Raamatun lukeminen ja selittäminen eli saarna, rukoileminen ja psalmien laulaminen Uutta: Kristityt alkoivat kokoontua sunnuntaisin, ylösnousemuksen päivänä Uusia aineksia: uskontunnustuksen lausuminen, ehtoollisen vietto Myös kasteet toimitettiin jumalanpalveluksen yhteydessä

Keskiaikainen kastemalja Jomalan kirkosta Ahvenanmaalta

Jumalanpalvelus kehittyy 300-luvulta alkaen Sunnuntaista tuli vapaapäivä Rooman valtakunnassa Kirkkoja alettiin rakentaa runsaammin vainojen päätyttyä, arkkitehtuuri kehittyi, samoin muu kirkkotaide, esim. ikonit Liturgia kehittyi, esim. kirkkolaulu paavi Gregorius Suuren aikana 500-luvulla

Vuosittaiset juhlat: pääsiäinen Ensimmäisenä juhlana alettiin viettää jo 100-luvulla pääsiäistä Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi Pääsiäisen molemmille puolille vakiintui juhlia, jotka muodostavat yhdessä ns. pääsiäispiirin Ennen pääsiäistä: Laskiainen = aloittaa paastonajan, joka on valmistautumista suureen juhlaan. Palmusunnuntai = Jeesus otetaan kuninkaana vastaan Jerusalemiin. Kiirastorstai = ehtoollisen asettaminen, Jeesuksen vangitseminen. Pitkäperjantai = Jeesuksen kuolema. Pääsiäisen jälkeen: Helatorstai = taivaaseenastuminen (40 päivää pääsiäisestä). Helluntai = Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty (10 päivää edellisestä).

Pääsiäisen ajankohta Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtuivat juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan keväällä Liikkuva juhla: kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai Eräiden maiden (esim. Venäjän) ortodoksit noudattavat vanhaa kalenteria, joten he saattavat viettää juhlia eri aikaan kuin muut kristityt

Ristiinnaulitsemis- ja ylösnousemusikonit

Vuosittaiset juhlat: joulu Joulua alettiin viettää 300-luvulla 25. joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi Joulunkin ympärille syntyi juhlakausi: adventtiaika valmistaa juhlaan, loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä (= joulupiiri) Jeesuksen syntymän päivämäärää ei tiedetä, vaan joulunvietolla korvattiin vanha roomalainen ”Voittamattoman auringon” juhla

Jouluseimi italialaisella poliisiasemalla

Pyhimyskalenteri Jo vainojen aikana marttyyreitä alettiin kunnioittaa pyhinä ihmisinä Heidän kuolinpäivästään tuli vuotuinen muistopäivä Myöhemmin pyhimyksinä alettiin pitää muita erityisen kunnioitettuja kristittyjä Kaikille pyhimyksille nimettiin yhteinen muistopäivä (nyk. Halloween on pyhäinpäivän aatto) Lapsille annettiin mielellään pyhimysten nimiä > pyhimyskalenterista kehittyi nimipäiväkalenteri

Birgittalaisluostari Roomassa

Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa

Kuvalähteet: http://www.srk-opisto.fi/upi/nks/bild/jomalas.jpg Jomalan kirkon kastemalja, (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/ Emmanuil Kavallariksen ikonit (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/rooma2/caraseimi.jpg Italialaisen poliisiaseman seimi (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/kuvat04/rooma/birgittarooma.JPG Birgittalaisluostari Roomassa (ei-kaupalliseen opetukäyttöön) http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Olof_Overselo.jpg Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa (public domain)