Lehtimajajuhla.

Esitys aiheesta: "Lehtimajajuhla."— Esityksen transkriptio:

1 Lehtimajajuhla

2 Lehtimajajuhla Ajanjaksona lehtimajanjuhla eli sukkot ajoittuu meidän lokakuuhumme (juutalaisten tishri-kuun pvä, kristillisen kalenterin mukaan vuonna ). Lehtimajajuhla on juutalaisuuden suurin sadonkorjuujuhla syksyllä (juutalaisen vuoden alkupuolella). Jokaisena seitsemänä päivänä temppelissä uhrattiin karjaa ja vesiuhreja. Koko viikon ajan pyritään asumaan lehtimajoissa. (Lähde:

3 Lehtimajajuhla Lehtimajajuhlan vietto on säädetty kolmannessa Mooseksen kirjassa. Sukkot on šavuotin ja pesahin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Ne ovat vuoden kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaa Jerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten.

4 Lehtimajajuhla Sukkotin aikana juutalaiset syövät ateriansa, viettävät aikaa ja jopa nukkuvat lehtimajoissa, koska alun perin sukkot oli sadonkorjuujuhla. Sadonkorjuun aikaan maanviljelijät asuivat pienissä majoissapelloillaan, jotta aikaa ei tuhlaantuisi kotimatkoihin. Lehtimajat muistuttavat juutalaisia myös niistämajoista, joissa israelilaiset asuivat 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana. Sukkotina juhlitaan Jumalan huolenpitoa ja kiitetään maan sadosta. Se on iloinen juhla.

5 Lehtimajajuhla Juutalaisten miesten ja bar mitsva –iän ylittäneiden poikien on asuttava lehtimajassa koko juhlan ajan. Naiset ja tytöt on tästä vapautettu, tosin hekin voivat osallistua lehtimajassa asumiseen. Perinteen mukaan pihoille (ja nykyään parvekkeille) rakennetaan lehtimajoja, joissa nukutaan, jos ilmasto sallii ja joissa ainakin ateriat nautitaan. Sukkotin aikana juutalaiset perheet yleensä syövät hyvin ja käyvätvieraisilla toistensa lehtimajoissa. Lehtimajan eli sukkahin voi myös rakentaa esim. juutalainen seurakunta. Sukkotin ensimmäisen päivän jälkeisinä päivinä ei noudeta tarkasti sapatin sääntöjä, mutta tarpeettomat toimet ja työnteko tai kaupankäynti eivät ole sallittuja.

6 Lehtimajajuhla Toora käskee juutalaisia ottamaan sukkotina neljä kasvilajia ja sitomaan ne yhteen tietyllä tavalla. Nämä hedelmät ovat sitrushedelmä (etrog), palmunlehti (lulav), myrtinoksa (hadasim) ja pajunoksa (aravot). Simchat tora

7 Lehtimajajuhla Simchat tora eli lain ilojuhla päättää lehtimajajuhla-ajan tishri-kuun 22. (loka-marraskuu). Sinä päivänä luetaan Tooran (Mooseksen kirjat) viimeiset jakeet ja aloitetaan Tooran lukeminen alusta. (Lähteet: fi.wikipedia.org/wiki/Sukkot; en.wikipedia.org/wiki/Sukkot).

8 Lehtimajajuhla Lehtimajanjuhla on myös mitä todennäköisimmin Jeesuksen todellinen syntymäaika, eikä pakanuuteen perustuva joulu. Jotkut Raamatun tutkijat arvelevat myös, että Messiaan tuleminen saattaa tapahtua lehtimajanjuhlan aikaan. (Lähde:

9 KYSYMYKSIÄ/VINKKEJÄ:
kerrataan Mooseksen elämä (esim. Egyptin prinssi –elokuvan avulla) ja palautetaan mieliin Jumalan vitsaukset käydään läpi israelilaisten erämaavaellus Egyptistä luetaan Raamatusta lehtimajajuhlan vieton määräys (3.Moos. 23: 34-44)

10 Missä mielessä lehtimajajuhla (tausta/viettäminen) muistuttaa
a) kristinuskon mukaista pääsiäistä b) kristinuskon joulua? Ryhmätyönä/esitelmä joko lehtimajajuhlan vietosta tai juutalaisista juhlista yleensä päivänavaus, juutalaiset oppilaat kertovat taustan ja mahd.omia kokemuksiaan Toimintana: Rakennetaan lehtimaja (integrointi TN ja KU; vrt.suomalainen majanrakennusperinne)

11 Lehtimaja voidaan rakentaa mistä tahansa materiaalista, ja se voidaan pystyttää aivan talon viereen.
Majan katto tehdään kuitenkin aina jostakin eloperäisestä aineksesta, yleensä puun oksista, ja sen tulisimielellään olla niin harva, että tähdet näkyvät sen läpi. Lopuksi maja koristellaan esimerkiksi hedelmillä, kukilla tai muilla koristeilla (riippuen vuodenajan antimista; miten olisivat suomalaiset sadonkorjuuantimet omenineen ja juureksineen?).