YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi YTT Pertti Jokivuori Kevät 2014 5. luento (Ti 11.2.2014)

Kvalitatiivinen tutkimusorientaatio survey-aineistossa: Ihmistieteissä on pitkään vallinnut tilanne, jossa kvalitatiivisesti orientoitunut tutkija pitää kvantitatiivisen tutkijan saamia tuloksia pinnallisina ja vastaavasti kvantitatiivisilla menetelmillä operoiva tutkija moittii esimerkiksi teemahaastatteluin saatujen tulosten suppeaa ja heikkoa yleistettävyyttä Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on usein tavallista, että keskitytään pieneen määrään tutkimustehtävän kannalta olennaisia tapauksia Suppea, harkinnanvaraisesti koottu näyte, joka osuu hyvin tutkimustehtävään, on usein toimiva ratkaisu

Kvalitatiivinen tutkimusorientaatio survey-aineistossa: Kvantitatiivisessa aineistossa tällaisia kärjistyksiä, teoreettisia pienoisotoksia esim. ”äärimmäisiin” tapauksiin näkee harvemmin, vaikka ne olisivat tutkimustehtävän kannalta perusteltuja On hyvä muistaa, että esimerkiksi Pavlov, Piaget ja Skinner kehittivät teoriansa tarkkailemalla yksittäisiä koehenkilöitä

Kvalitatiivinen tutkimusorientaatio survey-aineistossa: Ovatko operationalisoitujen muuttujien taustalla olevat tutkittavat ilmiöt olemukseltaan jatkuvia vai diskreettejä? Onko esimerkiksi paikalliseen sopimiseen suhtautuminen luonteeltaan jatkuva ilmiö, joka voidaan kuvata esimerkiksi normaalijakaumalla vai onko kyseessä pikemmin hyvin diskreetti ilmiö, joka on kuvattavissa jollakin muunlaisella jakaumalla?

Kuinka painava on painava?: Kvantitatiivinen tutkimus edellyttää teoreettisen, abstraktin käsitteen määrittelemistä sellaiseksi analyyttiseksi käsitteeksi, jota tutkimuksessa voidaan mitata Tällaista käsitemäärittelyä ja mittareiden luontia kutsutaan operationalisoinniksi Toisin kuin usein näkee esitettävän, jonkin abstraktin, teoreettisen käsitteen ja sitä vastaavan empiirisen indikaattorin vastaavuutta ei voida lainkaan testata, vaikka mittarin reliabiliteettia sen sijaan voidaan arvioida

Kuinka painava on painava?: Mittari on validi, jos se esittää ominaisuutta oikein, merkityksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Sisällöllisen validiteetin käsite korostaa, että mittari todella mittaa sisällöllisesti sitä mitä sillä halutaan mitata Matemaattinen täsmällisyys mittareiden yhteydessä tai se, että tunnuslukuja esitellään neljän desimaalin tarkkuudella, ei lainkaan paranna tutkimuksen sisäistä validiteettia "Tärkeämpää on mitata oikeita asioita suhteellisesti, kuin vääriä asioita tarkasti" (Becker & Huselid 2003)

Kuinka painava on painava?: ”Validiteetti tarkoittaa pohjimmiltaan totuutta tai virheettömyyttä, vastaavuutta todellisuuden ja siitä tehtyjen väittämien välillä” (Maxwell & Delaney 1993, 182) Mittarin validiteetti ei ole vain mittarin ominaisuus, vaan kuvaa sillä tehtyjä päätelmiä koko tutkimusprosessin ajan

Operationalisoinnin vaiheet; käsitteellinen ja empiirinen, empiirinen ja käsitteellinen: Operationalisoinnin perustana käsitteen perinpohjainen määritteleminen Operationalisointiprosessiin kuuluvat ainakin seuraavat neljä osa-aluetta (Mäkelä 1996), jossa optiikka tarkentuu vaihe vaiheelta: 1. Käsitteen yleinen hahmottaminen ja määrittäminen 2. Käsitteen osa-alueiden määritteleminen 3. Siirtyminen teoreettisesta kielestä konkreettiseen arkikieleen ja indikaattoreihin 4. Operationalisoinnin tarkka kuvaaminen

Operationalisointi ja validiteetti: Operationalisointi ja mittarin sekä tutkimustulosten validiteetin arviointi on läpi koko tutkimusprosessin kestävä toimenpide On tehtävä erottelu empiirisen ja käsitteellisen välillä Osa aineistolle tehtävistä kysymyksistä on puhtaasti empiirisiä. Esimerkiksi kysymys määräaikaisten työsuhteiden yleisyydestä voidaan empiirisesti selvittää tutkimalla kuinka paljon jossakin edustavassa, satunnaislogiikalla kerätyssä otoksessa on vakituisella tai määräaikaisella työsuhteella työskenteleviä Sen sijaan osa kysymyksistä ei ole luonteeltaan vain empiirisiä, vaan mitä suurimmassa määrin käsitteellisiä. Kyse ei ole siitä, millaiseksi jokin asia voidaan empiirisellä tutkimuksella osoittaa, vaan ennenkaikkea, mitä analyysi tuottaa tai paljastaa siitä, mitä asiasta on mielekästä sanoa (ks. Winch 1979, 73)

Operationalisointi ja validiteetti: Ihmistieteellistä, empiiristä tutkimusta tekevällä on usein edessään analoginen versio kysymyksestä: Kuinka monta työpöydällä olevaa kirjaa on pinottava yhteen, että saadaan aikaan kirjapino?

Operationalisointi ja validiteetti: Empiiristä tutkimusta tekevä joutuu aina operationalisoimaan käyttämänsä käsitteet konkreettisiksi kysymyksiksi tai väittämiksi. Samoin käyttäessään erilaisia analyysimenetelmiä joudutaan usein mittareita manipuloimaan analyysimenetelmään soveltuviksi Olennaisen tärkeää on se, että tutkija on itse tietoinen ja kykenee eksplisiittisesti perustelemaan, miksi hän on esimerkiksi valinnut tietyt osiot mittariin ja jättänyt jotkin mahdollisesti sopivat sen ulkopuolelle

Operationalisointi ja validiteetti: Aineistoaan käsitellessään ja ratkaisuvaihtoehtoja punnitessaan tutkija on toisinaan Macchiavellin ruhtinaan valintatilanteessa, sillä "…muistettakoon, että jokainen ratkaisu on seurauksiltaan epävarma, sillä johtuuhan jo asiain luonnosta, ettei koskaan voida välttää toista pahaa joutumatta toiseen. Mutta viisaushan onkin siinä, että osaa arvioida vaarojen eri laadun ja valita hyvänä sen, joka on vähimmin huono."