Bolivian aatehistoria ti klo L9 to klo HU207

Bolivian aatehistoria I intiaanikulttuurit ennen espanjalaisten tuloa II inkavaltakunnan valloitus ja siirtomaa-aika III Latinalaisen Amerikan itsenäistyminen IV caudillojen aika V republikaaninen aika VI radikalismin ja reformaation aika VII kansallinen vallankumous VIII vastavallankumous ja sotilasjunttien aika IX Che Guevara X uusliberalismi Latinalaisessa Amerikassa XI vasemmistolaiset presidentit: Evo Morales XII tentti 14.4.

Bolivia

Asutuksen synty perinteinen teoria: ihmiset Amerikan mantereelle noin eKr. mannerten välisen kannaksen kautta viime vuosikymmeninä teoria asetettu kyseenalaiseksi – miten koko manner ehditty asuttaa muutamassa tuhannessa vuodessa? – miten kielet ehtineet eriytyä? – dna-analyysit eivät tue ajatusta yhdestä muuttoaallosta – eri lähtökohdista tapahtuneet useat muuttoaallot – ensimmäiset asukkaat eKr.? Asutus levinnyt Amerikan eteläosiin viimeistään 9000 eKr. Samoihin aikoihin myös Andien ylänköalue asutettu Maanviljely alkanut eKr.; tullut pääelinkeinoksi eKr. → kiinteä asutus, väestön nopea kasvu, työnjako, yhteiskunnan hierarkia

Varhaiset kulttuurit 1.Alkuperiodi ( eKr.) 2.Varhainen horisontti ( eKr.) 3.Varhainen väliperiodi (200 eKr. – 600 jKr.) 4.Keskihorisontti ( jKr.) 5.Myöhäinen väliperiodi ( )

Alkuperiodi ( eKr) Keramiikan valmistus yleistyi Kotieläimet: laama, alpakka, marsu, koira Syntyi laajoja uskonnollisia keskuksia varsinaisen asutuksen ulkopuolelle

Varhainen horisontti ( eKr) Chavin-kulttuuri ensimmäinen korkeakulttuuri: kulttuurinen vaikutus ulottui laajalle keskus nykyisen Perun alueella, mutta vaikutus ulottui Bolivian alueelle tyypillistä saviastiat, kultaesineet, villakudonnaiset

Varhainen väliperiodi (200 eKr – 600 jKr) Moche-kulttuuri – Pohjois-Perussa – Huaca de Sol (auringonpramidi) ja Huaca de la Luna (kuunpyramidi) – Suuret varallisuuserot (loisteliaita hautoja) – Tuhoutui luultavasti 600-luvulla luonnonkatastrofeihin Nazca-kulttuuri – Etelä-Perussa – Monivärinen keramiikka ja kankaat – Nazcan linjat

Keskihorisontti ( jKr) Tiwanaku, Wari Tiwanaku (Tiahuanaco) – ajmaraa puhuva kansa loi kulttuurin noin 100 eKr. Titicaca-järven etelärannalle – teoria 1: hyvin järjestäytynyt ja kehittynyt valtakunta, jota johti pappiskuningas – teoria 2: kyse uskonnosta, joka levisi laajalle useisiin valtakuntiin Wari – luvut jKr. Etelä-Perussa – kaupungit rakennettiin muurien taakse → sotilaallinen valtakunta

Myöhäinen väliperiodi ( ) Pieniä kuningaskuntia, jotka olivat sodassa keskenään Tyypillistä linnoitetut kaupungit kukkuloiden huipuilla Kuningaskunnilla usein siirtokunta joko Tyynen meren rannalla tai itäisillä rinteillä

kaksoisyhteiskunta Ajmara-yhteiskunta muodosti kaksi rinnakkaista hallintojärjestelmää Jokaisessa kuningaskunnassa oli kaksi kuningasta ja heillä omat virkamiehet Ajmara-kuningaskunnissa usein oli kaksi keskusta, joissa omat hallinnot Inkoilla rinnakkaiset hallintojärjestelmät olivat fyysisesti rinnakkain (?)

ayllu ajmara- ja ketsua-intiaanien keskuudessa oleva perinteinen yhteisömalli Yhdistelmä sukuyhteisöä ja alueellista yhteisöä Perustana suku, johon voidaan ottaa ulkopuolisia jäseniä Ayllulla on hallintaoikeus tiettyyn maa- alueeseen ja se huolehtii omista jäsenistään Kollektiivinen toimintakulttuuri: ayllu on kollektiivisesti vastuussa velvoitteistaan

mita ayllujen kollektiivinen työvelvollisuus tietty osa miehistä tekee julkisia töitä (10 %) yleensä julkiset rakennukset ja hallitsijat viljelykset keskimäärin kaksi kuukautta vuodessa